text
stringlengths 163
1.05M
| url
stringlengths 16
927
|
|---|---|
Olggosoaidnin
Fuomáš: Maŋŋel go almmuhat, soaitá leat dárbbašlaš sihkkut neahttalohkki gaskamuittu vai oainnát rievdadusaid.
- Firefox / Safari: Doala Shift dan botta go deattát Viečča ođđasit, dahje deaddil Ctrl-F5 dahje Ctrl-R (⌘-R Mac:as)
- Google Chrome: Deaddil Ctrl-Shift-R (⌘-Shift-R Mac:as)
- Edge: Doala Ctrl dan botta go deattát Álggat ođđasit, dahje deaddil Ctrl-F5. | https://se.wikipedia.org/wiki/MediaWiki:GrowthExperimentsSuggestedEdits.json |
, mii gullá urálalaš gielaid suopmelaš-ugralaš gielaide. Eará suopmelaš-ugralaš gielat leat ovdamearkan esttegiella, sámegielat ja uŋgárgiella. Suomagiella gullá nuortamearasuopmelaš gielaide.
Suomagiela sátneluohkát leat nomenat, vearbbat ja partihkkalat. Nomenat leat substantiivvat, adjektiivvat, pronomenat ja numerálat.
Nomenat sodjet kásusa ja logu (ol. ja ml.) dáfus. Suomagielas lea 15 kásusa. Kásusat leat:
- nominatiiva
- akkusatiiva
- genetiiva
- essiiva
- partitiiva
- translatiiva
- inessiiva
- elatiiva
- illatiiva
- adessiiva
- ablatiiva
- allatiiva
- abessiiva
- instruktiiva
- komitatiiv | https://se.wikipedia.org/wiki/Suomagiella |
Ođđasat
- Sámi oahpahuskonferánsa: guhkidan dieđihanáigemeriid
- Buohccidivššároahppu: ovttasbargošiehtadus UiT:in sajis
- Min birrasat konferánsii dieđiheapmi
- Sámiid dearvvašvuođadilálašvuohta
- Oahppu ii deatte podkast - ođđa oassi juohke vahku
- Sámi kulturárbbi sajádat globála hástalusain
- Prográmmaoahput 2024 čavčča
- Stádabušeahtta 2024: Sámi allaskuvlii ruhtadeapmi
- Mis leat ain rabas oahpposajit - geahčes dás makkár oahpuide sáhtát ohcat
borgemánu 18. beaivi 2014
Álggahanvahkku
Deaddil gová dás vuolde, de rahppasa prográmma. | https://www.samas.no/se/node/499?page=5 |
stan ja Balučestan (persiagillii: استان سیستان و بلوچستان Ostān-e Sīstān-o Balūčestān, baločigillii: سیستان و بلوچستان Sistân o Balučestân) lea okta Irana 31 provinssain. Dat lea riikka lullenuortaoasis. Provinssa nuortaoasis lea dan oaivegávpot Zahedan, gos orrot sullii 560 725 olbmo.
Provinsa lea riikka lullenuortaoasis. Provinssa rádjeriikkat leat Pakistan nuortan ja Afganistan lullenuortan ja rádjeprovinssat Lulli-Khorasan davvin ja Kermān ja Hormozgān oarjin. Provinssa lullerájis lea Omanluokta. Sistan ja Balučestana viidodat lea 181 785 km. Jagi 2011 álbmotlohkama mielde provinssa olmmošlohku lea 2 534 327. Nappo dat provinsa lea Irana nubbin stuorámus provinsa, go dakko leat 11,16 % Irana olles viidodagas ja 3,37% Irana olles veahkadagas.
Jagi 1986 rádjái provinssa namma lei Balučestan ja Sistan.
Sistan ja Balučestan lea Irana unnimusat ovdánan ja geafimus provinsa, man SHDI lei jagi 2018 0,687.. Dat lea maiddái ovttas riikka goikáseamos guovlluin. Irana ráđđehus lea geahččalan buoridit provinssa dili ja lea ee. vuođđudan ođđa Čabahar friddjagávpeguovllu.
Jagi 2013 álggus provinsa juhkkojuvvui 18 šahrestánaide báikkálašhálddahusa várás. Dál leat 20:
Sistan ja Balučestana provinssas leat guokte girdišilju mátkkošteddjiide:
Čabahara hápman lea provinssa lullioasis Makrana rittus, 70 km Gwadarii, Pakistanii oarjjás. | https://se.wikipedia.org/wiki/Sistan_ja_Balu%C4%8Destana_provinsa |
Deanu lobihis bivdu lea vuosttas rihkusášši Suomas, mas lága rihkkuma ákkastallet sápmelaččaid árbevirolaš vuoigatvuođaiguin.
Vihtta olbmo rihkko dáhtul ja proteastan Suoma guolástannjuolggadusaid geasset 2017, go eai dohkkehan ođđa guolástannjuolggadusaid. Njeallje guolásteaddji, geat oggo Meahciráđđehusa stággobivdolobi haga Veahčajogas, leat áššáskuhtton lobihis bivddus. Okta guolásteaddji, guhte sáimmastalai Ohcejogas lágalaš bivdobaji maŋŋá, lea áššáskuhtton guolástanrihkkumušas.
Duorastaga gearretrievtti gieđahallamis sii šiite, ahte livčče dahkan rihkkosa. Sii dorvvastit vuođđoláhkii.
Vuođđoláhka dáhkida sápmelaččaide eamiálbmogin rievtti doalahit ja ovddidit iežaset kultuvrra. Lobihis bivddus ja guolástanrihkkumušas áššáskuhtton ohcejohkalaččat ákkastallet daguset dainna, ahte guolásteapmi lea mávssolaš oassi sámekultuvrras.
– Rihkusáššin dát lea áidnalunddot. Iešguđet eanavuoigatvuođalaš, giddodatvuoigatvuođalaš ja eará riidoáššiin dákkár ákkat leamašan ovdan, muhto rihkusáššin dát lea vuosttas geardi, dadjá jurista Markku Fredman, guhte ovddasta Veahčajoga lobihis bivddus áššáskuhtton olbmuid.
Alaguoddi Anita Haapakoski nanne dan, ahte ášši lea erenoamáš.
– In dieđe leago goassige ovdal leamašan rihkusriektegeavvamis dákkár ášši. Dát lea áidnalunddot dáhpáhus, dadjá alaguoddi Anita Haapakoski.
Alaguoddi mielas leage buorre, ahte dál šaddet diggedásis vihkkehallat guokte vuođđolágalaš ášši: vásttolašvuođa birrasis, masa luossanáli suodjaleapmi gullá, ja sápmelaččaid rievtti eallit sámekultuvrras.
– Prejudikáhta dákkár áššis ii leat, ja dáshan galgáge dasto árvvoštallat, leago dárbu ohcat ovdamearrádusa ovdamearkka dihte alimus rievttis. Dan oaidnit de duomu maŋŋá, árvala Haapakoski.
Duopmu addo njukčamánu 6. beaivve neahta bokte Ohcejoga gielddastivrra sáles diibmu 9. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/deanu_lobihis_bivdu_lea_aidnalunddot_rihkusassi_suoma_historjjas__ovdal_eai_leat_rihkkosa_akkastallan_sapmelaccaid_vuoovuoigatvuoaiguin/10647903 |
- Álbmotmeahcit
- Eará guovllut
- Historjáčuozáhagat
- Johtolagat
- Luondduguovddážat
- Sámi meahcceguovllut
- Stobut
- Boazodoalloguovlu
Moitakuru, beaivestohpu
Tiipa
Sajádat ja oppalaš govvádus
Lappi leatna, Anára gielda, Suoločielggi guovlu
Stobu koordináhtat: Euref-Fin (~ WGS84) lat: 68° 28.5085' lon: 27° 34.1527' ETRS-TM35FIN: P: 7595947 I: 523306
Stohpu lea merkejuvvon johtolaga guoras Palopää nuortadavábealde Moitakuru rátkinbáikki lahkosiin.
Retkikartta.fi (suomagillii)
Biergasat
- Biise.
Fuopmášumit
- Stohpu lea oaivvilduvvon dušše beaiveatnui, ii idjadanvejolašvuohta.
- Stohpui oažžu buktit ruoktoelliid juos dat heive maiddái earaide stobus.
- Giehtatelefovnnaid gullon
Bázahusfuolahus
Bázahusfuolahusas vástida guhtege ieš. Stobus eai leat ruskalihtit. Vánddardeaddjiid ávžžuhit buktit seahkalasbázahusaideaset guovllu sirrenbáikkiide, mat leat johtolagaid guoras ja vuolgin- ja máhccanbáikkiin. Eanaiduvvi bázahusaid sáhttá bidjat hivssegii ja buolli bázahusaid sáhttá boaldit. Loga lasi ribahis vánddardeamis.
Fuolahusas vástida
Meahciráđđehus, Luonddubálvalusat. Lassedieđut Urho Kekkonen álbmotmeahci áššehasbálvalus.
Vánddardanetikeahtta
1. Gudnejahte luonddu.
2. Vállje merkejuvvon máđijaid.
3. Váldde čielgasa leago gohtten lobálaš du válljen čuozáhagas.
4. Geavat dušše merkejuvvon dolastallansajiid.
5. Ruskkahis vánddardeapmi. | https://www.lundui.fi/moitakuru |
Njellima čázádattuvrra johtolaga bálvalusat
Koronavirusa geažil luonddusge lea ágga atnit dorvogaskkaid ja čuovvut earenoamáš giehtahygieniija ee. stobuin, dolastallanbáikkiin ja hivssegis fitnamiid maŋŋá. Meahciráđđehusa linnjemat ja rávvagat beaiváduvvojit, go almmolaš koronarávvagat šaddet dárkileabbon.
Geahča lassidieđuid ja čuovo min rávvagiid.
Geahča lassidieđuid ja čuovo min rávvagiid.
Áššehasbálvalus ja oahpisteapmi
- Meahciráđđehusa Avvila bálvalanbáiki
- Dieđut ja kárttat Davvi-Sámi guovllu birra
- Guolástus-, meahccebivdo- ja meahccejohtolatlobiid vuovdin
- Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida
- Meahciráđđehusa áššehasbálvalanbáiki Siiddas fállá dieđuid Anára vánddardanguovllu birra ja buot earáge Davvi-Sámi luonddučuozáhagain. Bissovaš ja molsašuvvi čájáhusaid lassin Siiddas fidne vánddardanrávvema, kárttaid ja lobiid oppa Davvi-Sámi guvlui.
Ovttasbargobeliid fállan bálvalusat Váhčira meahcceguovllus
- Váhčira guovllus bálvalusaid fálli ovttasbargobealit
- Dáin beliin lea ovttasbargosoahpamuš Meahciráđđehusain, ja dat ollašuhttet bistevaš luondduturismma prinsihpaid doaimmadettiineaset Njellima suvdinrenne čázádatjohtolagas.
Juhkančáhci
- Jávrečáhci johtolaga lahkosis lea nu ráinnas, ahte dan oažžu atnit dakkáražžan, sihke juhkančáhcin ja málesteapmái. Čázi kvalitehta ii goittotge čuvvojuvvo jeavddalaččat.
Bázahusfuolahus
- Suvdinrennes gávdno seahkalasdoabbariid ruskalihtti. Ávžžuhus goittotge lea ahte tuvrajohtit buktet ruskkaid mielddis eret jávrris. Boaldinruskkaid sáhttá boaldit dolas. Biodoabbáriid sáhttá guođđit eanaluvvat hivssegii. Loga eambbo ruskakeahtes tuvrrain.
Dolastallanbáikkit
- Suvdinrennes lea fiellogoahtebealli dollasajiin
- Doladahkamii galgá geavahit vuosttažettiin ovdal namuhuvvon bisánanbáikki
- Go bidjá sajusdola galgá álo válljet báikki, gos dola leavvama várra lea unni. Dola dahkamii oažžu váldot ovssiid ja rissiid.
- Priváhtaeatnamiidda ii oaččo bidjat dola.
Boaldinmuorrafuolahus ja hivssegat
- Suvdinrennes gávdno muorraviessu ja ákšu luodduma váras. Geavat hálgguid seastevaččat.
- Suvdinrennes ja dan bisánanbáikkis leat olgohivssegat.
Fuolahusas lea ovddasvástádusas
- Tuvračilgehusas namuhuvvon bisánanbáikkiin fuolaha Meahciráđđehusa Davvi-Lappi meahcceguovlu. Lassedieđuid oažžu Davvi-Sámi luondduguovddás Siiddas ja Avvila bálvalanbáikkis.
Idjadeapmi
Tealttástallan ja lávut
- Gaskaboddosaš tealttástallan lea vejolaš ja lobálaš meahcis, nu guhká go ii heađuš eará guovllu johtaleddjiid.
Ávdinstobut
- Johtolaga mátkkis eai gávdno ávdinstobut. "Suvdinfávtta barta" lea oainnus.
Restoráŋŋat, kafeat, kioskkat ja nisttiid skahppun
- Njellimis lea Erähotelli, man oktavuođas kafea, eará gávppit ja boaldámuša vuovdinbáikkit gávdnojit Avvilis. | https://web.archive.org/web/20201124030957/https:/www.lundui.fi/njellimasuvdinrennecazadatjohtolat/balvalusat |
Ođđasat
- Lovisa Mienna Sjöberg oažžu dutkanbálkkašumi
- Ođđa raporta: Mii lea sámi perspektiiva ođđa oahppoplánain?
- Ofelaččat ohcet eambbo bártniid! Ođđa ohcanáigemearri.
- Ođđa Dieđut-girji almmuhuvvon
- - Dán jagi mii ohcat olles guhtta ođđa sámi ofelačča!
- Ođđa girji sámi dáidaga ja duoji dili birra
- Sámi hálddašansuohkaniid sátnejođiheaddjit čoahkkanan Sámi allaskuvllas
- Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon
- Studeantačálus 2: "Movt don sáhtát váiban go leat dušše beaivvi stoahkan mánáiguin?"
Musihkka ja juoigan dehálaš oassin oahpaheaddjeoahpuin
Dán vahku lágidii Sámi Musihkkaakademiija oahpahusa Sámi allaskuvlla oahpaheaddjeoahpuid studeanttaide. Dat lea oassin oahpaheaddjeoahpuid fágaid fáttáin nugo ovdamearkka dihtii sámegiela njálmmálaš árbevierut, juoigan ja sámi populearamusihkka.
- Diibmá lei vuosttaš geardde go allaskuvlla oahpaheaddjeoahpuid studeanttat besse searvat Sámi Musihkkaakademiija oahpahussii, ja studeanttat leat muitalan ahte dat lihkostuvai hui bures, dadjá prošeaktajođiheaddji Mai Britt Utsi.
Njálmmálaš árbevieruid dahkat ealasin
Sámi musihkkaakademiija oahpaheddjiin lea alla gelbbolašvuohta musihkas, ja das movt oahpaheaddjin sáhttá sámi njálmmálaš árbevieruid ealasin dahkat jietnageavahemiin, stohkosiid ja čuojanasaid vehkiin. Musihkka ja juoigan gehččo viidát doaban ja reaidun dasa mo sáhttá hervet ja dahkat árgabeaivvi somábun, ja musihkain oažžut buori vásahusa ja energiija.
Sámi musihkkaakademiijas lea sierra viessu mas lea studio, musihkkateknologalaš reaiddut ja sierralágan čuojanasat. Doavttirgrádastipendiáhtta Annukka Hirvasvuopio-Laiti lea prošeaktabargi ja lágida Sámi allaskuvlla beales sámi musihkkavahkku oahpahusa Ohcajogas ovttas akademiija oahpaheddjiiguin.
Ovttasbarggu árvvoštallat fargga
Sámi musihkkaakademiija prošeakta lea guovttejahkásaš ovttabargoprošeakta gaskkal Sámi allaskuvlla, Ohcejoga gieldda ja Sámi Oahpahusguovddáža Anáris. Mai Britt Utsi lea Sámi allaskuvlla beales prošeaktajođiheaddji oktasaš prošeavttas. Son oaidná ahte allaskuvlla studeanttaid buorit vásáhusat Sámi musihkkaakademiija oahpahusain leat mielde loktemin sin duostilvuođa geavahit luođi ja musihka boahttevaš oahpaheaddjiámmáhis.
- Sámi musihkkaakademiija prošeavtta ovttasbargoguoimmit áigot lagamus áiggiid deaivvadit ja árvvoštallet prošeavtta čađaheami, ja mo sáhtášii joatkit dán buori ovttasbarggu boahtteáiggis, dadjá Utsi. | https://www.samas.no/se/a/musihkka-ja-juoigan-dehalas-oassin-oahpaheaddjeoahpuin?page=2 |
Ođđasat
- Ruvdnaprinsa ságastalai studeanttaiguin
- Liv Inger Somby lea Sámi allaskuvlla ođđa rektor
- Ná ozat Samordna opptak bokte
- Ruvdnaprinsapárra finada Sámi allaskuvllas
- Girječállioahppu 1 ja 2
- Háliidii sámi birrasa
- Elektruvnnalaš rektorválggat gitta 14.04.23 rádjái
- Oza čavčča oahpuide!
- Sámi pedagogihka ovdáneapmi
Guhkiduvvon ohcanáigemearri 2023 giđa oahpuin
Sámi allaskuvla lea guhkidan ohcanáigemeari oahpuide mat álget giđđalohkanbajis.
Oahpuin main leat ain guoros oahpposajit:
Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta
- Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 2. Ohcanáigemearri 25.12.22.
- SÁM 110 Sámegiella njálmmálaš ja čálalaš giellan. Ohcanáigemearri 25.12.22.
- SÁM 104 Davvisámegiela cealkkaoahppa. Ohcanáigemearri 01.02.23.
- SÁM 105 Sámi girjjálaš muitalanárbi ja dan oktavuohta teáhterii ja filbmii. Ohcanáigemearri 25.12.22.
Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bachelorgráda oahppoovttadagat
- SÁM 215 Sámi girjjálašvuohta: teoriijat ja metodat. Ohcanáigemearri 02.02.23.
- SÁM 216 Giellagáhtten 2. Ohcanáigemearri 25.12.22.
- SÁM 213 Bachelorbargu. Ohcanáigemearri 25.12.22.
Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masterdási oahppoovttadat
- SÁM 304 Eamiálbmotgirjjálašvuohta – historjá, dutkan ja teoriijat. Ohcanáigemearri 01.01.23.
Servodatoahppu
- SER 181 Sámi kultur - ja servodatdiehtu 2. Ohcanáigemearri 15.01.23.
Duodjeoahppu
- DUO 244 Duodji ja ovdánahttin. Ohcanáigemearri 02.01.23.
Boazoealáhus bacheloroahpu oahppoovttadat
- SER 104 Árbevirolaš sámi ealáhusdoaimmat odne. Ohcanáigemearri 01.02.23.
- SER 103 Olmmoš ja biras odne. Ohcanáigemearri 25.12.22.
- JUR 102 Almmolaš eanan- ja čáhcehálddašeapmi sámi guovlluin, ja dan diehtovuođđu. Ohcanáigemearri 01.02.23.
Journalistihkka
- JOU 181 Filbma buvttadeapmi: Sámi ja álgoálbmot muitalusat filmmaid bokte. Ohcanáigemearri 20.01.23.
Joatkkaoahppu
- Andrespråkspedagogikk - modulbasert videreutdanning
Ohcanáigemearri modul 1: 09.01.23.
Ohcanáigemearri modul 2: 01.02.23.
Sisabeassangáibádusat
Gáibádussan beassat studeantan Sámi allaskuvlii lea oppalaš lohkangelbbolašvuohta ja sámegiella. Jus dus ii leat oppalaš lohkangelbbolašvuohta, de sáhtát ohcat reálagelbbolašvuođa vuođul. Sámi allaskuvlla vuođđooahpuin ja eanaš eará oahppofálaldagain gáibiduvvo dihto dási sámegielmáhttu. Muhtin oahppofálaldagain sáhttet erenoamáš gáibádusat. Dát čilgejuvvojit sierra iešguđet oahppofálaldagas.
Oppalaš lohkangelbbolašvuođa gáibádusat gávdnojit Samordna opptak siiddus.
Mii lea reálagelbbolašvuohta?
Reálagelbbolašvuohta lea gelbbolašvuohta maid leat háhkan ovdamearkka dihte fidnohárjehallamis, bálkákeahttas barggus, organisašuvdnadoaimmain, kurssain dahje eará oahppoduogážis. Ohcci bargo – ja oahppoduogáš árvvoštallojuvvo dan oahppofálaldaga gáibádusa ektui masa ohcá.
Gáibádussan lea:
- ahte ohcci galgá deavdán 25 jagi dahje deavdá 25 jagi dan oahppojagi go álgá ohppui, ja
- ahte ohccis lea unnimusat vihtta jagáš bargo/oahppovásáhus.
Jus leat gažaldagat ohcama oktavuođas sáhtát váldit oktavuođa oahppohálddahusain e-boasta bokte: [email protected] | https://www.samas.no/se/a/guhkiduvvon-ohcanaigemearri-2023-gida-oahpuin?page=8 |
Koronapasieanta jámii buohccivissui
Gaskavahku eahket jámii pasieanta koronavirusa geažil Davvi-Norgga Universitehtabuohccivissui (UNN). Ja son lea dat nubbi koronabuohcci, guhte dohko lea jápmán. Nu dieđiha buohcciviessu.
Eambbosat bohtet buohcat mpox-dávddain boahttevaš beivviid Eurohpás. Nu dadjet Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvnnas (WHO) AFP ođasdoaimmahaga dieđuid mielde.
Duorastaga duođaštedje Ruoŧa eiseválddit ahte sii leat registreren ovtta olbmo dávddain riikkas. Dát lea vuosttaš duođaštuvvon mpox-dáhpáhus olggobealde Afrihká.
Dássážii leat vuollel 15.000 olbmo duođaštuvvon mpox-dávddain Afrihkás ja badjel 500 jápmima. Dat lea beare dán jagi. Dan dieđihii WHO gaskavahku.
Dávdda gohčodii ábegáhttoruobbedávdan ovdal (monkeypox). Variánta mii dál leavvá Afrihkás, njoammu jáhkkimis jođáneabbo ja lea eambbo jámolaš go dat mii njoamui 2022:s, čállá SVT.
Det vil trolig dukke opp flere import-tilfeller av sykdommen mpox i Europa de neste dagene, sier Verdens helseorganisasjone (WHO) ifølge nyhetsbyrået AFP.
Tidligere torsdag bekreftet svenske myndigheter at de hadde registrert ett tilfelle av sykdommen i landet. Det er det første bekreftede tilfellet utenfor Afrika.
Sykdommen ble tidligere kalt apekopper.
En sjekkliste for tiltak mot samehets er noe som også bør testes på svensk side. Det mener den svenske samiske ungdomsorganisasjonen Sáminuorra.
– Dette er et flott grunnlag for kommuner og regioner å jobbe med saker som hatkriminalitet mot samene og diskriminering, sier styreleder Sara-Elvira Kuhmunen.
Kuhmunen fra Sáminuorra mener at arbeidet mot det samiske forbund på svensk side ikke gjøres metodisk nok i dag. Det er stor uvitenhet i samfunnet om samiske spørsmål og hatet mot samene, sier hun.
Hun mener sjekklisten kan synliggjøre hvordan arbeidet med samehets foregår i kommunene og i regionene. | https://www.nrk.no/sapmi/1.14993061 |
Kainuu
Guovlluekologalaš fierpmádaga áiggedássái ordnen Kainuu guovllus álggii čakčamánus 2017. Barggu vuođđun 2015 gárvvásmuvvan Nuorta-Lappi pilohttafidnui, mas guovlluekologalaš guorahallama prinsihpat ođasmuhttojuvvojedje ja gárvvistuvvui meannudeamigovvádus guovlluekologalaš fierpmádaga oktilažžan ja áiggedássái dahkamii.
Kainuu fidnu álggahanseminára ja čanusjoavkodilálašvuođat báikkálaš ovttasbargojoavkkuin ordnejuvvojedje Suomussalmis ja Kuhmos. Dáid lassin Bealuštanfámuide, Rádjegozáhussii, boazodoalu ja turismma doaibmiide ordnejuvvojedje sierra oktasaš deaivvadeamit, main sii bukte oainnuideaset váldojuvvot vuhtii.
Máhcahaga vuvddiid dikšumis, luonddu- ja eanadatčuozáhagaid dahje eará fuomášuhtti čuozáhagaid lea gii beare sáhttán fitnat almmuheamen kártavuđđosaš jearahallamis. Almmuhuvvon čuozáhagat leat dárkkistuvvon báikediehtomateriálas ja dárbbu mielde luonddus.Jearahallamis ožžojuvvon čuozáhagaid leat lasihan báikediehtovuogádahkii dárkkistemiid vuođul. | https://www.metsa.fi/se/eatnamat-ja-cazit/guovlluid-geavaheami-planen/guovlluekologalas-planen/kainuu/ |
•
Ovdasiidu
•
Ođđasat
•
Almmuhusat
•
Bargit
•
Diŋgon
•
Min Áiggi birra
•
Cavgil Min Áigái
Duorastat ođđajagimánu 31. b.
Áillohačča maŋemus sávaldat Beaivvážii
Su maŋemus beivviid lei Áillohaš Japánas bargame su áidna teahterbihtáin Ridn`oaivi ja nieguid oaidni. Ovdalgo dollii ruovttuguvlui sáddii son Beaivváš Sámi Teáhterii poastakoartta mas fálái iežas bihtá, muhto ii son ollen guhkelii go Helssegii. Poastakoarta gal ollii ja Beaivváš dál áigu ollášuhttit Áillohaš rohki sávaldaga.
ERENOAMÁŠ: Haukur Gunnarson atná hui erenoamážin go beassá álggahit barggus Beaivváš Sámi Teáhteris Áillohaš rohki áidna dramaturgiija čállosiin Ridnioaivi ja nieguinoaidni.
GUOVDAGEAIDNU: Elle Merete Utsi
Ii leat dovddus ahte Áillohaš rohkki, Nils Aslak Valkeapää lei maiddái dramatihkkár. Dattetge oktá maŋemus bargguin sámi suige beakkáneamos multidáiddáris, lei teahterbihttá Ridn`oaivi ja nieguid oaidni, maid čálii Japána našunála Noh teáhterii. Dan hálidii son maiddái Beaivváš Sámi Teáhtera čájehit.
– Mis lea poastakoarta maid Áillohaš lea čállán Japánas, ovdalgo vulggii ruoktot. Das Áillohaš čállá ahte váldá lagat oktavuođa Beaivvážiin mii guoská
su teáhterbihtá Ridn`oaivi ja nieguid oaidni. Muhto lea mearkkašáhtti ahte poastakorttas lea seamma dáhton steampelaston, go goas Áillohaš jámii, muitala Haukur Gunnarsson, Beaivváš Sámi Teáhtera aitto álgán hoavda.
Leamaš Helssegis
Ridn`oaivi ja nieguid oaidni čálii Áillohaš 1995s, Japan Noh teáhtera njuolggadusaid mielde ja son nevttii ieš bihtás go dat čájehuvvui dan Japánalaš teáhteris guovttegearddi. Vaikko bihttá lea japánalaš ja sámi seaguhus, de galgá leat goitge buori Áillohaš vuoiŋŋas, poehtalaš ja mas luohti lea guovddážis. Čálus galgá leamaš Helssegis dán áigodaga.
– Čálus lea leamaš Áillohačča japánalaš koordináhtora hálddus Helssegis. Ja jagi áigi buvttii muhtun Svein Kristiansen Romssas munnje manusa, muitala Gunnarsson.
Rievttes olmmái
Haukur J. Gunnarson lea ieš bargan Japánas ja jáhkká iežas rievttes olmmájin ráhkadit bihtá.
– Letne Áillohaččain oktanis goabbat sajis beroštisgoahtán Japánalaš teáhterii. In jáhke goit Áillohaččas livčče vuosteháhku ahte juste mun ráhkadahtán bihtá, čilge Gunnarsson gean mielas Ridn`oaivi ja nieguid oaidni lea jahketmeahttun čáppa poehtalaš ráhkadus.
– Bihtás lea sirdin vássanáiggis boahtte áiggi gaskkas. Áillohaš lei čállán rolla alcces, ja sus orru leamaš dovdu ahte sus lea juoga muitalit rolla bokte eandalii nuorat bulvii, lohká Gunnarsson ja mearkkašahttá vel ahte soaitá juoga oktavuohta Ridn`oaivi, ritni vuovttat, rollat ja Áillohaš rohki goarggus, Valkeapää, mii mearkkaša vilgesoaivvi.
Vuoruhan stuora namaid
Ridn`oaivi ja nieguid oaidni bihtáš leat guokte váldorolla. Čuovvut boazovázzi ja su deaivvadeami nuppi ilmmi Ridn`oaivvin. Poehtálaš sániin sunno deaivvadeapmi ilbmada govaid ja dovdduid, šuoŋaid ja lihkadusaid. Luđiin oahpásmuvvat sunnuin ja lihkadusaid bokte fas sunno vásáhusain.
Musihkka bihtás lea visot Áillohaš ráhkadan, earret ovtta bihtá maid Iŋgor Ántte Áilu lea ráhkadan. Musihka heiveheapmái, lea Beaivváš ožžon Áillohašrohki musihkkára Esa Kotilainena ja maiddái Roger Ludvigsen. Bihtás lea dánsa guovddáš gaskaoapmi. Beakkán Norgalaš dánsu Indra Lorentzen lea searvan koreográfalaš bagadallin.
– Vuosttažettiin lea Beaivváš hui gelddolaš teáhter ja lean bargan muhtumiiguin ovdal. Ja dovddan maiddái ahte fáddá Áillohačča bargu deaivvadeapmi Asiáhtalaš kultuvrrain lea hui gelddolaš, lohká Lorentzen, gii lea ovdal bargan eamiálbmot prošeavttain.
Vuosttaščájálamas njukčamánus
Maiddái lávdehápmemii lea Beaivváš dán háve bidján nanu deattu, go leat nana sámi dáiddára, Aage Gaup, bivdán doaimmahit barggu.
Bivttashápmeme doaimmaha Berit Marit Hætta ja neavttarin leat Egil Keskitalo, Nils Henrik Buljo, Inga-Máret Gaup Juuso, Iŋgor Ántte Áilu Gaup, Mary Sarre. Vuosttaš čájálmas lea njukčamánu 2. beaivvi, ovdalgo dollejit turneai, mii dán háve plánejuvvo maiddái máilmmi turnean.
19.01.2007 09:21
Cavgil earaide
E-postti:
Iežat e-poasta:
Oaivil:
BÁBIRAVIISA
Oastte pdf-aviissa dego eaŋkalnummirin dahje guhkit áigái
Maŋemus ođđasat
Čájehuvvo golbmii sotnabeaivve Filbma «Kautokeino opprøret»
18.01.2008 15:12
– Viimmat!
18.01.2008 08:30
– In vuolgge goassege Kenyai
18.01.2008 08:29
Aviisanamma válljejun
18.01.2008 08:24
Sáhttet báhcit ambulánssaid haga
16.01.2008 08:18
Kárášjogas fásta festivalbargi
16.01.2008 08:17
Dutkan nanne máttasámi rivttiid
16.01.2008 08:14
Ballá filbma láitojuvvo
11.01.2008 08:38
Ollislaš moivi Bargiidbellodagas
11.01.2008 08:36
– Ii vuos ealáhusšiehtadus meahcásteapmái
11.01.2008 08:34
– Ruhta veahkeha oanehis áigái
09.01.2008 11:06
Sámediggi hábmemin árvoháhkanprográmma
09.01.2008 11:04
«Sápmelaš sáhttá ja máhttá»
09.01.2008 11:02
Olli jearrá Collins ášši Støres
04.01.2008 14:49
Gávdnui jápmán
04.01.2008 10:45
– Vurde Collinsa ruoktot
04.01.2008 08:38
Dutket jápmima Mázes
04.01.2008 08:36
– Várálaš tunnealla
04.01.2008 08:34
Oza Min Áiggis
Ut i verden
Google
Yahoo
Kvasir
Altavis | https://web.archive.org/web/20070407021631/http:/www.minaigi.no/index2.php?id=1029 |
1Abraham johttái Negevii ja ásai Kadeša ja Šura gaskii, ja muhtun áiggi son ásai vierisin Geraris. 2Doppe son dajai áhkás Sara birra: "Son lea mu oabbá." Nu Gerara gonagas Abimelek vieččahii Sara lusas. 3Muhto Ipmil bođii Abimeleka lusa ihkku niegus ja celkkii sutnje: "Don šattat jápmit dan nissona dihte gean leat váldán, dasgo son lea nuppi olbmá áhkká." 4Abimelek ii goit lean guoskan sutnje, ja danne son dajai: "Hearrá, gottátgo don sivaheami? 5Olmmáihan ieš dajai munnje ahte nisson lea su oabbá, ja nisson maiddái dajai ahte olmmái lea su viellja. Mun lean dahkan dan buori oskkus, mun lean sivaheapme." 6Ipmil celkkii sutnje niegus: "Mun maid dieđán ahte don dahket dan buori oskkus. Dan dihte mun hehttejin du suddudeames iežan vuostá inge suovvan du guoskat sutnje. 7Atte dál olbmái ruoktot su áhká, danin go dat olmmái lea profehta, ja go son rohkadallá du ovddas, de don oaččut eallit. Muhto jos it atte su ruoktot, de dieđe ahte don šattat jápmit, don ja buot du olbmot."
8Árrat iđedis Abimelek rávkkai lusas buot bálvaleddjiidis ja muitalii sidjiide iežas niegu, ja olbmát suorganedje sakka. 9Abimelek vieččahii lusas Abrahama ja dajai sutnje: "Maid don leat dahkan midjiide! Maid baháid mun lean dahkan dutnje, go don leat bidjan mu ja mu riikka ala ná stuorra suttu? Don leat dahkan munnje dakkár dagu maid ii oaččo dahkat." 10Abimelek jearai vel Abrahamis: "Maid don ledjet áigumin go dahket nie?" 11Abraham vástidii: "Mun jurddašin ahte dáppe eai vissásit bala Ipmilis, ja nu mun gottáhalan áhkkán dihte. 12Son lea duođaidge mu oabbá, mu áhči nieida, vaikko ii leat mu eatni nieida. Ja son šattai mu áhkkán. 13Go Ipmil gohčui mu johtit eret áhččán viesus, de mun dadjen áhkkásan: 'Čájet munnje dan ráhkisvuođa ahte gosa ihkinassii moai bođežetne, de dajat ahte mun lean du viellja.'"
14Abimelek attii Abrahamii smávvaomiid ja stuorraomiid, šlávaid ja šlávvanissoniid ja vuolggahii ruoktot su áhká Sara. 15Ja Abimelek dajai: "Mu eanan lea rabas du ovddas. Ása gosa dáhtut!" 16Sarai son dajai: "Mun attán du villjii duhát šekela silbba. Dat lea dutnje buhtadussan ja duođašta buot du olbmuide ahte leat vigiheapme."
17Abraham rohkadalai Ipmila, ja Ipmil buoridii Abimeleka ja su áhká ja šlávvanissoniid, nu ahte sii vedje fas riegádahttit. 18Dasgo Hearrá lei buđđon juohke eatniheakka Abimeleka viesus Abrahama áhká, Sara, dihte.
(c) Det Norske Bibelselskap, Suomen Pipliaseura, Svenska Bibelsällskapet 2019
(c) Norwegian Bible Society, Finnish Bible Society, Swedish Bible Society 2019 | https://www.bibeln.se/bibel/NS2019/GEN.20 |
ámi artisttaid ođđa bihttát leat čuodjan Yle Sámi Radios vuossárgga rájes.
Yle Sápmi lea vuosttas radiokanálan máilmmis beassan čuojahit bihttáid skearruin ja digisingles, mat almmustuvvet Ijahis idja -festiválas dán vahkoloahpa.
Artista: Min musihkas beroštuvvan olbmot guldalit maid Yle Sámi Radio
Dán vahkus gullojitge Yle Sámi Radios Ánnámáret Ensemble lávlla Gollehelmmot, Ulla Pirttijärvi & Ulda luođit _Roijk ja Dološ máidnasat _ja Amoc rap-bihttá Kiälláseh, mas lea fárus maid Ailu Valle.
– Jáhkán, ahte dat olbmot geat leat beroštuvvan min musihkas, guldalit maid Yle Sámi. Lea maid somá, ahte Yle addá vejolašvuođa dahkat ođđa musihka dovddusin go ovdal skearru almmustahttinbeaivvi, dadjá artista Anna Näkkäläjärvi-Länsman Ánnámáret Ensemble -joavkkus.
Maid Yle Radio 1:ža Etnoeahket-prográmma sádde sámemusihka erenoamašprográmma maŋŋebárgga 23.8.2016 diibmu 19.03. Dan sáhttá guldalit maŋŋá Yle Areenas.
Skearrut almmustuvvet Ijahis ijas
Ánnámáret Ensemble ja Ulla Pirttijärvi & Ulda skearroalmmustahtinkonsearttat leat lávvardaga Ijahis ijas. Konsearttat eai streamejuvvo.
Vahkoloahpa almmustuvvá maid Amoc ođđa digisingle.
Ijahis idja -festivála lea Anáris 19.–21.8.2016.
Yle Sámi Radios čuodjá eanaš sámemusihkka ja kanála sáhttá guldalit maid interneahta bokte. Dán vahkus Geasseradio-sáddagat gullojit diibmu 12.10–18.30. Boahtte vahkus sáddagat álget fas diibmu 7.00. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/sami_artisttat_adde_oa_bihttaid_vuosttamuzzan_sameradioi/9100428 |
ámi Siidda jahkečoahkkin dollojuvvo Utsjoki hoteallas gaskavahko gaskavahku 22.6.22 dii. 18. Jahkečoahkkináššit. Pizza ja bullákáffe. Vejolaš searvat gáiddusin (riŋges 0407215320).
Lue loppuunSágadoallin joatká Sámmol Ánde Lukkari ja várreságadoalli válljejuvvui Eeva Jaatinen.
Lue loppuunŠaddat sirdit maŋŋelii jahkečoahkkima, go rehketdoallu ii leat vel válmmaš. Dieđihit ođđa áiggi go rehketdoallu lea válmmaš.
Sámi Siidda jahkečoahkkin dollojuvvo Utsjoki hoteallas vuossárgga 24.5. dii. 18.00 Suoma áigge. Jahkečoahkkináššit ja njuolggadusrievdan. Pizza ja bullákáffe. Vejolaš searvat gáiddusin (liŋka ihttá deike min FB-siidui).
Muitte fal dorvogaskkaid. Stivra lágida čoahkkima nu ahte lea vejolaš čuovvut koronanjuolggadusaid. Sámi Siidda jahkečoahkkima oassálastin lea dohkkehuvvon sivva beassat rájá rastá Suoma beallái. Boađe fárrui válljet ođđa stivrra ja mearridit min doaimmaid ovddos guvlui! Bures boahtin!
Stivra
Bures boahtin jahkečoahkkimii sotnabeaivve 7.6. dii. 18. Čoahkkin dollojuvvo Áilegasdálus, muhto lea vejolaš searvat neahta bokte. Sáddet liŋkka e-poastta ja min FB-siiddu bokte ovdal go čoahkkin álggahuvvo.
Stiv | https://samisiida.wordpress.com/tag/jahkecoahkkin/ |
1Das maŋŋil mun oidnen njeallje eŋgela čuožžumin eatnama njealji čiegas ja doallamin eatnama njeallje biekka, vai ii oktage biegga boso badjel eatnama ja ábi iige ovttage muora njeaiga. 2Ja mun oidnen eará eŋgela badjáneamen nuortan, ja son guttii ealli Ipmila seailla. Son čuorvvui alla jienain dan njealji eŋgelii geaidda lei addojuvvon fápmu vahágahttit eatnama ja ábi: 3"Allet vahágahte eatnama, allet ábi alletge muoraid ovdal go leat bidjan seailla min Ipmila bálvaleddjiid gállui." 4Mun gullen maiddái daid logu geat ledje merkejuvvon seaillain. Sii ledje čuođinjealljeloginjealljeduháha, ja sii ledje buot Israela čearddain:
5Juda čearddas seailla ožžo
guoktenuppelohkáiduháha,
Rubena čearddas guoktenuppelohkáiduháha,
Gada čearddas guoktenuppelohkáiduháha,
6Ašera čearddas guoktenuppelohkáiduháha,
Naftali čearddas guoktenuppelohkáiduháha,
Manasse čearddas guoktenuppelohkáiduháha,
7Simeona čearddas guoktenuppelohkáiduháha,
Levi čearddas guoktenuppelohkáiduháha,
Isaskara čearddas guoktenuppelohkáiduháha,
8Sebulona čearddas guoktenuppelohkáiduháha,
Josefa čearddas guoktenuppelohkáiduháha
ja Benjamina čearddas guoktenuppelohkáiduháha.
9Das maŋŋil mun oidnen stuorra olmmošeatnatvuođa maid ii oktage máhttán lohkat. Das ledje olbmot buot eatnamiin, buot álbmogiin ja buot čearddain, ja sii sárdno buot gielaid. Sii čužžo truvnnu ja Lábbá ovddas, vilges biktasiidda gárvvuhuvvon ja gieđas pálbmaoaksi 10ja čurvo alla jienain:
Bestojumi buktá min Ipmil,
son gii čohkká truvnnus,
ja Láppis!
11Buot eŋgelat čužžo truvnnu ja vuorrasiid ja dan njealji sivdnádusa birra, ja sii luoitádedje muđolassii truvnnu ovdii, rohkadalle Ipmila 12ja celke:
Amen.
Máidnun ja hearvásvuohta,
viisodat, giittus,
gudni, fápmu ja givrodat
min Ipmilii
álo ja agálaččat!
Amen.
13De okta vuorrasiin jearai mus: "Geat leat dát geainna leat vilges biktasat? Gos sii leat boahtán?" 14Mun vástidin: "Hearrá, don dan dieđát." Son celkkii munnje: "Dát leat dat geat leat boahtán dan stuorra áŧestusas. Sii leat bassan biktasiiddiset ja vilggodahttán daid Lábbá varas. 15Danne sii leat Ipmila truvnnu ovddas ja bálvalit su ijatbeaivái su tempelis, ja son gii čohkká truvnnus, lea ceggen goađis sin badjelii. 16Eai sii šat nealggo eaige goikka, ii sin givssit beaivváš iige mihkkege báhkaid. 17 Láppis gii lea truvnnu ovddas, goziha sin ja láide sin eallima čáhceádjagiid gáddái, ja Ipmil sihkku sin čalmmiin buot gatnjaliid."
(c) Det Norske Bibelselskap, Suomen Pipliaseura, Svenska Bibelsällskapet 2019
(c) Norwegian Bible Society, Finnish Bible Society, Swedish Bible Society 2019 | https://www.bibeln.se/bibel/NS2019/REV.7 |
Loahppaguossástallan Bergenis
Majestehta Dronnet Beatrix loahpahii iežas golmmabeaivásaš stáhtaguossástallama Bergenis duorastaga. Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja čuovuiga nederlándda Dronnega go son lei hansagávpogis guossin.
Norggas ja Nederlánddas lea ollu mii lea oktasaš, ja dán guovtti riikkas lea áigá juo leamaš gávppašansuorggis ovttasbargu. Sártnistis maid Gonagas Harald doalai gállamállásiin, distaga, muittašii son man viiddis muorragálvogávppašeapmi lei 1600-logus, ja leaikkastallamiin logai son ahte Amsterdam gávpoga leat huksen norgga dimbariiguin.
Duiska hansasearvvis ledje gávpestašuvnnat máŋgga sajes Norggas, muhto ovddemustá Bergenis, dasa lea Bryggen duođaštussan. Nederlándalaččat soite lean hansalaččaid garraseamos gilvaleaddji. Duorastaga beasai Dronnet Beatrix čuovvut historjjálaš mátki maid girječálli Gunnar Staalesen lágidii. Dronnega mieldečuovvut leigga Gonagas Harald ja Dronnet Sonja. Mátki loahpahuvvui riddováktafatnasis "Bergen".
Konferánsa nanu guolásteami birra
K/V Bergen fatnasis besse Dronnet Beatrix, Gonagas ja Dronnet leat mielde birrabeavddikonferánssas nanu guolástanfitnodagaid birra. Lei Áhpedutkaninstituhtta mii lágidii konferánssa, gosa ledje čoahkkanan dutkit ja guolásteaddjit lonohallat dieđuid ja digaštallat.
Norggas ja Nederlánddas lea seamma stuora beroštupmi dasa ahte Davvimeara áhperiggodagaid galgá buoremus lági mielde hálddašit, ja lea dárbu oažžut eanet dieđuid ábi iešguđetlágán šattuid ja elliid birra ja movt dat birgejit ovttas. Diekkár dieđuide lea dárbu go galgá sihkkarastit dakkár hálddašeami maid ekovuogádat gierdá.
Stáhtaguossástallama oktavuođas lágiduvvui maid stuora ealáhuskonferánsa Áhpedutkaninstituhtas, gos digaštalle nanu ja guoddi doahpaga sisdoalu dárkileappot.
Konsearta Troldhaugenis
Fløibana doalvvui gonagaslaš gussiid Fløienii, gos Bergena sátnejođiheaddji, Gunnar Bakke, lei almmolaš lunša guossoheaddji. Dasto mátkkoštedje guossit viidáseappot Edvard Grieg ruktui Troldhaugenii, gos pianočuojaheaddji Audun Kayser čuojahiii sidjiide.
Troldhaugen guossástallan lei maŋŋemus oassi Dronnet Dronning Beatrix guossástallamis. Das vulggii Dronnet Bergen girdihámmánii Fleslandii gos son manai girdi mielde Amsterdamii.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus. | https://www.gonagasviessu.no/nyhet.html?sek=74887&tid=86019 |
Dieđut
DIEĐUT lea máŋggadieđalaš čálaráidu mas dutkanbohtosat leat almmuhuvvon 1974 rájes. DIEĐUT-ráiddus leat monografiijat ja artihkalčoakkáldagat servodatdutkamis, gielladutkamis ja láhkadiehtagis. Almmuheamit leat sáme-, dáro-, ruoŧa-, suoma-, eŋgelas- ja ruoššagillii. DIEĐUT-čálaráidu ásahuvvui Sámi Instituhta dutkanbohtosiid almmuheami várás. Sámi Insti-tuhtta laktojuvvui Sámi allaskuvlii 2005:s. Sámi allaskuvla vuođđuduvvui 1989:s, ja dat lea oahpahus- ja dutkanásahus man ulbmil lea seailluhit ja ovddidit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima buotsámi perspektiivvas. Davviriikkaid ministtarráđđi (NORDEN) ja Máhttodepartemeanttat Suomas, Ruoŧas ja Norggas leat mielde ruhtadeame Sámi allaskuvlla dutkama
DIEĐUT-čálaráidu lea Sámi allaskuvlii gullevaš vuoigŋaduodji. Dutkamuš mii almmuhuvvo DIEĐUT-čálaráiddus lea seammás dutki vuoigŋaduodji.
Nye registreringer
-
(Dieđut;2020-1, Book, 2020)Gjennom samtaler med sjølaksefiskere har dette prosjektet funnet frem til tradisjonell kunnskap i et stort geografisk område. Denne kunnskapen presenteres i fem kategorier. Prosjektet har ikke hatt ambisjoner om å dokumentere ...
-
(Dieđut;2014-2, Book, 2014)Dát nákkosgirjedutkamuš guorahallá sámegiela sajádaga ja oidnoma sápmelaš joatkkaskuvllas gielladuovdagat-doahpaga bokte. Doaba "gielladuovdagat" govve giellageavahusa, mii lea almmolaš sajis nugo oahppolágádusas. Dutkamuš ...
-
(Dieđut, Book, 2021)The year 2019 was chosen by The United Nations as the International Year of Indigenous Languages, and the 49th NORNA symposium was one of the Sami events of that year. It was the first time in NORNA's history that Sami had ...
-
(Dieđut;1/2007, Book, 2007)The South Saami language is one of several Saami languages. In Norway the traditional district for South Saami stretches from the town of Mo in Rana in the Province of Nordland southward to as far as Engerdal in the ...
-
(Dieđut;5/2014, Book, 2014)Dán giellasosiologalaš dutkamušas guorahalan davvisámegiela etnolingvisttalaš ceavzinnávccaid guovtti gránnjágielddas; Deanus Norgga bealde ja Ohcejogas Suoma bealde. Mákrodásis, mesodásis, sámi servodatdásis ja ...
-
(DIEĐUT;2/2008, Doctoral thesis, 2012-07-09)The Kola uezd Sámi in 16th – 18th centuries: Model of the social structure. The target of this research is to reconstruct the social structure of the Kola uezd Sámi in 16th – 18th centuries. This research in its base ...
-
(DIEĐUT;2008/4, Research report, 2012-07-09)Girjji vuođđun lea skuvlaovddidanbargu, mii čađahuvvui Ruoŧa bealeSámis, 2005−2007. Sámeskuvllat Johkamohkis ja Jielleváris válde iežainitiatiivva dutkanbirrasiiguin bargat ovttas ja dalá rektorat, Gudrun Kuhmunen, Carina ...
-
(DIEĐUT;3/2007, Research report, 2012-07-09)Girji guorahallá mo mánát odne ohppet árbevirolaš máhtuid boazodoalus go eai jođe šat siidda mielde seamma ollu go sullii 40 jagi áigi dahje go 9-jagi skuvla álggahuvvui. Guorahallan lea dahkkon Guovdageainnus, ja dasa ...
-
(DIEĐUT;1/2008, Doctoral thesis, 2012-07-09)This doctoral dissertation is a multidisciplinary study of the treatment of Sáminomenclature in official use and of the creation by political means of Norwegianplacenames in indigenous Sámi areas up to the end of the ...
-
(DIEĐUT;2/2007, Research report, 2012-07-09)Omakielisillä medioilla on merkittävä rooli vähemmistöyhteiskuntien kielen ja kulttuurin säilymiselle. Haastatteluaineistoon perustuvassa pro gradu tutkielmassani, jonka pohjalta tämä julkaisu on toimitettu, pohdin saamelaisen ...
-
(DIEĐUT;3/2008, Doctoral thesis, 2006)Lappekodisilla davvin 1751−1859. Rádjášiehtadusas ja sámiid vuoigatvuođaid sihkkarastimis ráji giddemii ja sámiid lihkohisvuhtii. Stuorra oasit davviriikkaid stáhtain, ja Davvioarje-Ruoššas, ledje álgoálggus sámi ...
-
(DIEĐUT;2/2011, Research report, 2012-07-05)Undersøkelsen viser at et meget stort flertall (95 %) av respondentene er av den oppfatning at en reindriftsfamilie, slekt eller en siida har en rett til å bruke et bestemt område framfor andre reindriftsutøvere, altså at ... | https://samas.brage.unit.no/samas-xmlui/handle/11250/177049 |
Teáhterkonsearta lea Lulli-Helgelándda guovžžabivdi Olof Elias Tomasson birra. Son riegádii Brønnøyas 1814 ja jámii 20.03.1895. Su áhčči, Stuora-Tomas lei rikkis sápmelaš. Ol-Tomså lei dušše 17 jahkásaš go vuohččan bážii guovžža, ja šattai dan maŋŋel beakkán guovžabivdin. Lea muitaluvvon ahte Ol-Tomså doarui guovžžain goit njeallje gearddi, ja guovtte geardde lea bahuid roasmmehuvvan. Go searalaččat ja duostilvuođain gottii eambbo go 109 guovžža, de attii gonagas Oscar II gollemedállja sutnje. Son náitalii guovtte gearddi, sus ledje guhtta máná – muhto buohkat jápme mánnán, danne eai leat sus maŋisboahttit. Go son jámii 1895's de ii lean šat miellahttun stádagirkus. Bihtás leat oasážat Ol Tomså eallimis, muhto eanemusat dan guovžžabivdimis gos son meastta jámii. Dán čájálmasas oahpásnuvvet geahččit vuđolaččat sámi jáhkuide; nugo golbma nissonipmilii Juksáhkkái, Sáráhkkái ja Uksáhkkái, guovžžabivdui ja guovža bassi eallin. Dás muitaluvvo oppamáilmmálaš fáttáid nugo eallima ja jápmima dilálašvuođat sámi árbevieruin, ja dilálašvuođat olbmuid, luonddu ja osku ja eahpádusa.
Ovttasbarggus/I samarbeid med: Arktisk filharmoni & Davvi-Senter for scenekunst
Čálli/Av: Rawdna Carita Eira
Šuokŋadahkki/Komponist: Frode Fjellheim
Bagadalli/Instruktør: Rolf Degerlund
Koreograf/Koreográfa: Marte Fjellheim Sarre
Lysdesign/Čuovgahábmen: Steinar Lohne
Bivttashábmen/kostymer, Ol Tomså + dánsejeaddjit: Unni Fjellheim | https://beaivvas.no/ol-tomsa-2023-cajalmas/ |
Lasi govat Yle Sámi Facebook-siiddus. Sosiála media beaivádusat – sihke govat ja videot – fáddágilkoriin #sámediggi2016 leat čohkkejuvvon dán artihkkalii.
Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia
Sámiráđđi lea ožžon dán rádjai máŋgalot duhát euro sturrosaš stáhtadoarjaga olgoministeriijas. Dál Sámiráđđi áigu iskat gávdnat eará molssaeavttuid ruhtadeapmái.
Deanuleahki lea sieđgaluvvan, suhkon sogiiguin ja geaidnoguorat dahppon eará joavdelas rissiiguin. Dál goittotge máŋgga sivas njásket Deanu oidnosii geaidnoguoras.
Asfalttityöntekijät ovat paiskineet hommia Lapin helteisessä säässä päällystystyömaalla, joka on ollut kesän pisin koko Suomessa. | http://yle.fi/uutiset/govvagalleriija_samedikki_20162019_rahpamis/8960620 |
Okei, olbmot.
De lei vas áigi čálistit veahá otná vásáhusaid birra.
Dego ii lean doarvái ahte lean ožžon paraplya, de lean maiddái álgán mannat lášmmohallanvistiide zumba dánsoset ja veahá nu ain maid gávpotolbmot dahket.
Mon ledjen goit leamaš ihána jierbmái iežan mielas ja bidjan čoavdaga gitta nubbi hárjehallanskuvvii. Dovden iežan máilmmi lášmmimus olbmožin go vázzen birra visot fancy apparáhtaid gaskal (maid in leat goassege ovdal oaidán, muhto dát ii aktage diehtán). Juohkehaš sihkkarit navddi mu hárjánan lášmmohallin go ledjen vel nu hárjánan ládje čulbmen skábečoavdaga gitta skuovvabáttiide.
Dieđusge ii soaitán ÁIBBAS jáhkehahtti; visot nuppiin ledje pulsdiimmut ja hui lávges, divrras lášmmohallanbiktasat, Kari Traa, Nike ja diekkárat gonnes čužžo "I train like a BEAST" ja "Your work-out is my WARM UP". Ieš mus ledje soames dábálaš joggebuvssat man lean áhčis árben ja boares, lurbe, čuvgesrukses t-skirtu gonnes čužžui "Márkomeannu '06". Muhto ii galgga beatnaga gulgii geahččat, mon goit dovden iežan dego Hulken go vázzen sisa zumba-látnjii.
Mon
Buori movttain dánson zumba. Ledjen áibbas mielde, gahppen ovddos maŋus, spežžojin gieđaid ja čurvojin HAH dego karate kid go šlengejin mu oanehis juolggi bajás áibmui. Váiban, duhtavaš ja bivastuvvan máhccen molssadanlátnjii go diibmu lei geargan, nuoladin hárjehallanbiktasiid, válden sáibbu skábes olggos, lássejin vai ii aktage suola suolát maidege (gávpogis ii geava luohttit geasage) ja riššudin guhka.
Go vas máhccen molssodanlatnjii ja iežan skáhpii, ohcen ovttas skuova gonnes čoavdda lei. Muhto de fuobmájin, ii lean rivttes skuovva. Dát skuovas ii lean makkárge čoavdda gitta. Nubbi skuovva lei lássejuvvon skáhpii sisa. Fáhkkestaga in dovdan iežan šat Arnold Švartsneggerin, muhto baicce máilmmi jallamus ja unnimus olbmožin. Maid dal? Sihkaldat ja visot lei skábes, ja dán ii ábuhan rahpat. Geahččalin gaikut visot maid nagodin, muhto in mon lean gusto nu gievra go jáhkken váikko ledjen lášmmohallanguovddážis leamaš.
Doppe ii lean oktage geas sáhtášin jearrat ráđi, nu ahte vertejin beare vas coggat hárjehallanbiktasiid ja viehkat vulos resepšuvdnii veahki viežžaset. Rukses muođuiguin ja áibbas njuoska vuovttaiguin mat čuggeje juohke guvlui. Jáhkken ahte viežžat veahki galggai leahkit johtilis hommá. Muhto nu ii šaddan, go maid mon oidnen go ollejin resepšuvdnii. Olles Oslo Taekwondo-klubb bođii mu ovdalis, ja vertejin beare čuožžilit sin duogabeallai ja vuordit botta 50 máná taekwondo-biktasiiguin oste jieŋa. Mu vuovttat goaiku ja mon orron sihkkarit leamen máilmme heanemus BIVASTUVVAN olbmožin. Mu mielas orui ádjáneamin sihkkarit BEALLEJAGI vuordit, ja olles Norgga álbmot váccii meaddil ja geahčai munnje stuorra, healmmastuvvan čálmmiguin.
Go VIIMMÁT šattai mu vuorru, mon savkalin hui jaskadit "Lean lássen čoavdaga skáhpii sisa, sáhtašeiddet go mu veahkehit?" In háliidan ahte juohkehaš galggai diehtit man jalla mon ledjen. In lean ovdal ollen loahpahit cealkaga ovdal go resepšunista čergii "JAHA, DON LEAT LÁSSEN ČOAVDAGA SKÁHPII SISA! VUORDDE VEAHÁ". Olbmot jorggehe ja boaguste mus, nu goit dovdui.
Go mu skáhpe viimmat lei ráhpon, mon hoahpuhasten bivttastit ja vihken ruoktut. Nuppi beaivvi vulgen gávpogii ja osten ođđa lása, dán háve diekkár masa ii dárbbaš čoavdaga…
– Ánná Káisá | https://samasblogg.wordpress.com/tag/davvisamegiella/page/2/ |
DÁG, museaossodat, lea Dávvirat Duiskkas prošeavttas mielde. Bargu galgá addit ollesgova sámi dávviriin duiskka museain, čohkket viežžanhistorihka ja dávviriid birra dieđuid, ja maiddai alidit máhtu sihke duiskka kulturásahusain ja sámi museain.
Bargu álggahuvvui ovddeš kulturministtaris Trine Skei Grandes maŋŋel go sámedikkepresideanta Áili Keskitalo lei MEK guossis Berlinas 2019's, geain lea stuora čoakkáldat sámi kulturdávviriin iežaset magasiinnain.
Boahttevaš viđa jagis galget sámi dávvirat duiskka čoakkáldagain kártejuvvot ja gaskkustuvvot Mihttu lea ahte duiskka museain aliduvvo máhttu ja áššedovdibálvalus, vai čoakkáldagat sáhttet buoret vugiin čájehuvvot gussiide. Seammás galget Norggá museat oažžut eambbo dieđuid makkár sámi dávvirat duiskka čoakkáldagain leat. Bargu galgá eareteará dahkat diehtojuohkima, sámi kultuvrra ja eallima gaskkusteami, čájáhusovttasbargguid, kopiijaráhkadeami dávviriin, čoakkálmasaid digitaliserema ja internášunála oláheami vejolažžan. Ulbmil lea oažžut eambbo ipmárdusa ja dieđuid sámi dávviriid ráhkadeami, vuolgga, anu ja mearkkašumi birra, sihke historjjalaččat ja dálááiggis. KUD lea láhčán ja ruhtadan prošeavtta, Sámediggi lea prošeaktaeaiggát, ja Sámi Museasearvvis lea prošeaktaovddasvástádus. Cathrine Baglo lea prošeavtta jođiheaddji.
Museaossodat DÁT lea oassseváldán prošeavtta digitála čoahkkimiin, ja prošeaktajođiheaddji Catrine Baglo lea sin guossis leamašan. Mii leimmet mielde prošeavtta vuosttaš mátkis duiskka museain 10 – 14.10.2022. Loga eambbo dan mátki birra.
Eambbo dieđuid prošeavtta birra gávnnat dás. | https://senterfornordligefolk.no/om-prosjektet-davvirat-duiskkas/?lang=sa |
- Ii dál gal beare buorre dovdu leat. Mii áigut geahččalit goit buot vejolaš váidin geainnuid olgoriikaid ráje, lohká Kalevi Paadar.
Alimus hálddahusrievtti mielde Avvila bálggus ii leat vealahan dan njealjji Njellima siiidii gullevaš badjeolbmo, go mearridii bággonjuovvamiin jagis 2007. Alimus hálddahusrievtti mearrádus dárkuha dan, ahte bálggus sáhttá álggahit nu gohčoduvvon reastabohccuid njuovvamiid.
Avvila bálgosa boazoisida Ari Kustula mielde bággonjuovvamiid čađahit easka boahtte čavčča, dasgo dán jagi bigalastimiiguin sii gal leat juo geargan. Avvila bálggus mearridii bággonjuovvamiin, dasgo oassi badjeolbmuin ii čuvvon bálgosa njuovvanplána.
Njellim siida fas oaivvilda, ahte eanas reastabohccot leat boađus miessejávkamiin, mat Njellima guovllus leat olu eanet go eará guovlluin bálgosis. Kalevi Paadar lohká iežas siiddas leat jahkeabeali áigi dál doaibmat. Jus bággonjuovvamat besset johtui, de dat gal lea sin ealáhusa loahppa.
- Njellim siida soaitá vel geargat váikkuhit bággonjuovvamiidda, muhto dan oaidná dasto čakčat. Muhto eat mii gal hálit iežamet ealáhusas luohpat. Dál lea bággu dáisdalit, lohká Kalevi Paadar. | http://yle.fi/uutiset/njellim_siida_aigu_caggat_baggonjuovvamiid/6625252 |
Latest news
- Statsbudsjettet 2024: Tildeling til Samisk høgskole
- Offisiell åpning av studenthuset
- Offisiell åpning av det nye studieåret
- Bli kjent med vår nye rektor
- Ny mulighet for å søke på høstens studier
- Lanseringen av årets "Samiske tall forteller" rapportserie er under planlegging
- Sámi allaskuvla fikk besøk av KIF-komitéen
- Nytt forskningsprosjekt søker unge deltakere med tilknytning til reindrift
- Ny mulighet til å søke på høstens studier
Verdde ásahusat čoahkkanit vuosttaš gearddi
Árktalaš oahppoásahusat Verdde fierpmádagas deaivvadit Guovdageainnus
Lea vuosttaš gearddi go Verdde ásahusat University of Alaska Fairbanks, Nunavut Arctic College, Memorial University Labrador ja Sámi allaskuvla čoahkkanit Verdde fierpmádaga dihte.
Verdde ásahuvvui 12 jagi áigi ja fierpmádat lea erenoamážit bargan nannet fágabargiid lonohallama, ovddasbarggu ja maiddái juogadit dutkama.
Verdde lágida seminára Árktalaš eamiálbmot oahpahus.
Seminára lea buohkaide rabas.
Guovdageainnu Diehtosiiddas, gaskavahku geassemánu 10. beaivvi diimmu 14:00. | https://www.samas.no/nb/node/840?page=4 |
Ođđasat
- Deaivvadeamit 2022 čakča
- 6 buori ákka studeret Sámi allaskuvllas
- Ovttasbargošiehtadus vuolláičállon
- Oahppojagi 2021-2022 ávvudoalut
- It leat vel ohcan oahpposaji čakčii? Mis leat ain rabas oahpposajit!
- Oahpaheaddjit ovdanbuktet sámemáilmmiid Minecraft spealus
- Árbevirolaš práksisaid bokte mii áimmahuššat eamiálbmogiid eatnamiid ja čáziid
- Oza čavčča oahpuide!
- Sámi ofelaččat servet láidesteaddjin stuorra dáiddačájáhussii
NAISA 2024
Dál leat badjel 1000 dutki čoahkkanan NAISA dutkankonferánsii Bådådddjos. Lea vuosttaš geardde go NAISA lágida konferánssa Eurohpas. Eamiálbmogat viidát leat boahtán Bådåddjoi ja sámi dutkit Norgga-, suoma- ja ruoŧabealde oassálastet.
Sámi allaskuvllas leat máŋga dutki bovdejuvvun NAISAi. Sis leat logaldallamat ja servet ságastallamiidda.
- Lea dehálaš ahte sámi dutkan ja dutkanfáttát leat guovddážis go NAISA fierpmádaga dutkit leat Sámis ja vuhtto bures ahte lea stuorra beroštupmi oahpásmuvvat sámi dutkiide ja gullat sin fáttáid. Mii čatnat ođđa oktavuođaid ja šaddá miellagiddevaš oadinit boahttevaš jagiid mo sáhttit ávkkiástallat NAISA konferánssa bohtosiiguin. Mun lean nu duhtavaš iežamet dutkiid ovdánbuktimiin, sis leat vuđolaš ja girjás fáttát, dadjá rektor Liv Inger Somby.
Dás vuolábealde leat virjjit NAISA prográmmii: | https://www.samas.no/se/a/naisa-2024?page=12 |
1Hearrá sátni mii bođii Hoseai, Beeri bárdnái, dan áigge go Ussia, Jotam, Ahas ja Hiskia ledje Juda gonagassan ja Jeroboam, Joaša bárdni, lei Israela gonagassan.
Profehta náittus ja mánát
2Dás álgá Hearrá sátni Hosea bokte.
Hearrá celkkii Hoseai: "Mana ja váldde fuorránissona áhkkán ja váldde iežat mánnán daid mánáid maid son oažžu, dasgo dát eanan furroša iige šat leat oskkáldas Hearrái." 3De Hosea válddii áhkkán Gomera, Diblajima nieidda, gii šattai áhpeheapmin ja riegádahtii sutnje bártni. 4Hearrá celkkii Hoseai: "Bija bártni namman Jisreel, dasgo farga mun mávssahan Jehu sohkii dan vara maid dat golggahii Jisreelis, ja loahpahan Israela gonagasválddi. 5Dan beaivvi mun cuvken Israela dávggi Jisreela duolbadasas."
6Gomer šattai fas áhpeheapmin ja riegádahtii nieidda. Hearrá celkkii Hoseai: "Bija su namman Lo Ruhama, 'Son ii árpmihuvvo', dasgo mun in šat árpmit Israela álbmoga, muhto baicce áján dan eret. 7Muhto Juda álbmoga mun árpmihan, mun beasttán sin Hearrá, sin Ipmila, fámuin, muhto in dávggiin, sáittiin ja sođiin dahje heasttaiguin ja riidejeddjiiguin."
8Go Gomer lei botkehan Lo Ruhama, de son šattai fas áhpeheapmin ja riegádahtii bártni. 9Hearrá celkkii: "Bija su namman Lo Ammi, Ii mu álbmot, dasgo dii ehpet leat mu álbmot, inge mun leat din Ipmil.
10Dattetge Israela álbmoga lohku šaddá stuorisin dego mearragátti sáttočalmmit maid lohku ii leat mihtideames iige lohkamis. Ja dan báikkis gos sidjiide dál celkojuvvo: 'Dii ehpet leat mu álbmot', de doppe sidjiide celkojuvvo: 'Ealli Ipmila mánát!'". 11Juda álbmot ja Israela álbmot čoagganit váldit oktasaš oaivámučča. Sii ásset miehtá eatnama, ja stuoris lea Jisreela beaivi.
(c) Det Norske Bibelselskap, Suomen Pipliaseura, Svenska Bibelsällskapet 2019
(c) Norwegian Bible Society, Finnish Bible Society, Swedish Bible Society 2019 | https://www.bibeln.se/bibel/NS2019/HOS.1 |
Makkár borramuša olmmoš čatná juovllaide lea eanaš dan duohken masa lea hárjánan ruovttus. Nella muitalii ahte sin ruovttus álggii álo sin eadni serinagáhkuid gáhkket. Mánnáčora lávii veallát gievkkanbeavddi vuolde, ja dađi mielde go njálgga gáhkut bohte uvnnas olggos ja biddjojedje čoaskut gievkkanbeavddi ala, de geigejuvvo smávva mánágieđažat njálggesmielain válddestit gáhku dalán go eadni jorai sealggi sidjiide. Son lávii dadjat ahte eai ožžon borrat nu ollu, muhto de dahkaluttai ahte ii oaidnán man olu sii cogge njálmmiideaset.
Gáhkožat leat njálgámus go leat áibbas varrasat áiddo uvnnas váldon olggos, muhto lea rádji man ollu smávva čoavjjážat nagodit. Vuosttaš borrama maŋŋá ledje mánát gallánan. Ja dalle eai šat beroštan nu sakka eatni gáhkkemis.
De lávii eadni gáhkkegoahtit daid gáhkuid maiguin ádjánii, dat mat ledje ere erenoamanat juovllaide; Soliekeavssaid. Dáiggi galggai dulbet ja deaddit forpmain keaksan, ja de galge bassojuvvot justa muttát guhká. Go ledje čoskon, de galggai guovtti ja guovtti gaskii bidjat šukuládalávcca. Go mánáid čovjjiin ii lean nu keaksamiella, de bállejedje soliekeavssat leat gáhkkostobes dassá girkobiellut čuojahedje juovllaid álggu. Ja dát keavssat, sihkkaruššá Nella, šaddet beare ere njálgát go besset láddat gáhkkobovssas. Nellai lea dá dat albma juovlagáhku. Daid maid ráhkada muittašan dihte mánnávuođa juovllaid. Lean sihkkar ahte sihke dalle go Nella gáhkke, ja deavdá keavssaid - ja erenoamážit go rahpá stobe mas leat soliekeavssat, jo, de bohtet su muittut mánnávuođa juovllain buot daid hájaiguin ja máisttuiguin mat ledje, ja seammás áibbašeapmi sis geat dan rájes leat vádjolan áiggis eret, muhto gean mii muittašat ráhkisvuođain buot daid áššiid dihte maid sii leat addán midjiide. | https://www.nrk.no/sapmi/adveantakaleandar-10.12.16_-soliekeavssat-1.13262177 |
Latest news
- Offisiell åpning av studenthuset
- Offisiell åpning av det nye studieåret
- Bli kjent med vår nye rektor
- Ny mulighet for å søke på høstens studier
- Lanseringen av årets "Samiske tall forteller" rapportserie er under planlegging
- Sámi allaskuvla fikk besøk av KIF-komitéen
- Nytt forskningsprosjekt søker unge deltakere med tilknytning til reindrift
- Ny mulighet til å søke på høstens studier
- Studieavgift for internasjonale studenter
Sápmi dárbbaša journalisttaid
Áiggošit go čalmmustahttet boasttuvuođaid servvodagas dahje gávdnat čovdosiid? Vuoi áiggošit go ipmirdit movt sosiála mediat doibmet, dahje áiggošit go filbmabuktagiin, dokumentárain dahje ealligovaiguin bargat? De oahpat dan bachelor journalistta oahpus Sámi allaskuvllas.
Journalistihkka ođđa áiggis
Sámi allaskuvlla journalistta oahppu lea oalát rievdan. Liv Inger Somby lea hábmen ja ođasmahtten bacheloroahpu. Somby lohká ahte journalistihka oahppu lea rievdan nu ahte heive dálá mediasuorggi dillái.
- Vuosttažettiin de lea journalistihka váldooassin, muhto mii maid fállat sihke filbmaoahpu ja mo sosiálamediat doibmet, muitala Somby.
Liv Inger Somby maid oaivvilda go oahpu háhká, de máhttá maid buorebut árvvoštallat mo servodat doaibmá.
- Oahppu ii deatte, nu lea sápmelaš álo oaivvildan – leaš dál árbevirolaš- dahje bálkábarggus, lohká oahppokoordináhtor Liv Inger Somby.
Njuolga journalistta oahpus prošeaktajođiheaddjin
Nu lei Malene Larsen Gaino geaidnu mannjel go gearggai journalistta bachelorain Sámi allaskuvllas.
- Mun álgen NRK Sápmái prošeaktajođiheaddjin go gárvejin oahpu, muitala Malene.
Malene Larsen Gaino válddii joatkkaskuvlaoahpu Lofuohtas, ja sus lei jurdda ahte šaddá lossat álgit allaskuvlii gos lohkanmearri ja oahpahus lea sámegillii. Muhto dát ii baldán su vuolgit Guovdageidnui ja Sámi allaskuvlii studeret.
- Dat lei lossat, muhto dasa hárjánii, mieđiha Malene.
Son ávžžuha nuoraid váldit journalistta oahppu danne go beassá kreatiivvalaččat bargat ja jurddašit, seammás beasat deaivat olu iešguđetlágán olbmuid ja mátkkoštit.
-Dat lea hui "friddja" bargu. Journalistabarggus beasat "stoahkat" go barggat govaiguin, filmmaiguin ja jienain, lohká Malene.
Jearralin vel Malenes maid son muitá buoremusat journalistta oahpus?
- Mis lei oba somá go Nilut Cupa sáddiimet njuolgga. Muđuige lei mis hui buorre ja somás joavku gos álot lei juoga somá mii dáhpáhuvai, loahpaha Malene Larsen Gaino.
Jus leat golmma jagi joatkkaskuvlla čađahan (oppalaš lohkangelbbolašvuohta) dehe lea sámegielladuogáš ja vihtta jagi bargohárjáneapmi mii lea addán dutnje ávkalaš reálagelbbolašvuođa, de ávžžuhit du ohcat dán bachelorohppui. Dát oahppu bistá golbma jagi ollesáiggis (180 oahppočuoggá). Bachelorgráda maiddái rahpá dutnje vejolašvuođa čiekŋudit álgoálbmotjournalistihkkii (mastergráda). Jus it hálit leahkit ollesáiggestudeantan, de lea vejolaš lohkat muhtin ovttaskas fága. Omd. Sosiála media. | https://www.samas.no/nb/node/4387?page=4 |
Olggosoaidnin
Njukčamánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 83. beaivi (gárgádusjagi 84. beaivi). Jagis leat vel 282 beaivve.
- 1972 – Stuorra-Británnia gaskkalduhtii gaskaboddosaččat Davvi-Irlándda parlameantta ja hálddahusa ja válddii atnui ng. "njuolggo hálddašeami".
- 1973 – Pink Floyd albuma Dark Side of the Moon ilbmái. | http://se.wikipedia.org/wiki/Njuk%C4%8Dam%C3%A1nu_24. |
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.
Leimmet njeallje bearraša eatnit ja áhčit. Háliideimmet ahte min mánát galge oahppat sámegiela, ja danin čoahkkaneimmet reivve čállit Ráissa suohkana skuvlahovdii. Boarráseamos mánát ledje moadde jagi skuvlla vázzán, eatnašat ledje ain mánáidgárddis. Reivve sáddiimet čakčamánu 6.b. 1990. Ieš ledjen Viktora eadni, son galggai vuosttaš luohkkái álgit 1991' čavčča. Soaitá suohkan sáhttit sámegieloahpahusa fállat dien jagi rájes.
– Go smiehttá man galle diimmu sámegiella mus leat leamaš ja man galle jagi mun lean golahan dán fágii, de lean hui unnán oahppan, lohká Viktor. Son lea 20 jahkásaš go dán čálán.
Oahpahus bođii johtui dalle go leimmet sávvan, ja son lea čuvvon sámegieloahpahusa gávcci jagi vuođđoskuvllas ja golbma jagi joatkkaskuvllas. Vihttanuppelot – guoktelot máná álge sámegielain vuosttaš jagi, soaitá okta dahje guokte sis máhttit earáin sárdnut sámegillii, reivve čállit dahje guhkit teavstta lohkat. Muhto ii leat mihkkege boasttut sin gálggas vierisgielaid oahppat. Viktor sárdnu eŋgelasgiela bures ja gulahallá thai-gielain. Eŋgelasgiela lea skuvllas oahppan. Thai oahpai dan oktanuppelot mánus go orui Thailanddas lonohallanstudeantan.
– Lea suddu go mis lei nu unnán dáhttu oahppat sámegiela, lohká ieš.
In dieđe man stuora dáhttu mus livččii leamaš sámegiela oahppat, jus mat mu váhnemat livččiiga sáhttán ohcat sámegieldiimmuid munnje dalle go ledjen čiežajahkásaš. Šadden bajás siskkit Návuonas 1950- ja 60-logus. Iežan birrasis gullen sihke sáme- ja suomagiela, muhto eanáš dárogiela. Soames gerddiid vikkai áhččán munnje addit smávva giellalekšuvnna, skuvllas ges vigge skuvllohat buoremus lági mielde jávkadit suoma-ugrálaš luottaid min dárogielas.
Máŋgga oahppis Geahkán skuvllas ledje váttisvuođat erohit garra ja dipma konsonánttaid, ja mis lei cealkkahuksenvuohki mii ii heiven dárogiel minstarii. Ja de áhččán. Son lei máŋga jagi rahčan skuvllas ovdalgo máhtii dárogiela, áidna oahpahusgiela. Suomagiel suopman – kveanagiella lei su mánnávuođa siidda eatnigiella. Doppe sáhtte maid sártnodit sámegillii, go ihte ránnját ja oahppásat geat dien giela máhtte buoremusat. Nuorravuođa jagiid mielde fidnejin ustibiid geat sárdno sámegiela, ja de álgen oahppogirjjiid ja sámegielkurssaid ohcat, muhto ledjen njealljelot jagi lahkoneamen ovdalgo válden sámegiela vierisgiellan joatkkaskuvlaeksámena.
Dát lei mu duogáš go vuolláičállen reivve skuvlahovdii maid sáddejin ovttas Willy Larseniin, Anne Kirsten Miennain ja Helene Olseniin. Anne Kirsten Mienna lei áidna mis, gii sámástii, mii iežát máhtiimet unnán dahje eat maidige.
Mii čohkkádeimmet Willy orrunlanjas. Mii čáliimet suohkanii ja jearaimet ledje go skuvllat Ráissas mat fálle sámegieloahpahusa, ja makkár vuoigatvuođat ledje mánáin fidnet oahpahusa sámegielas ja sámegillii.
– Lea buoret jearrat go muitalit, oaivvildii Helfrid, Willy eammi, ja golbma vahku maŋŋil oaččuimet vástádusa. Dán logaimet dien lahkái ahte álggus doaivvuhuvaimet. Ii oktage skuvla Ráissas fála sámegieloahpahusa dál, čálii skuvlahoavdda pedagogalaš konsuleanta, ja de bájuhii vuođđoskuvlalaga § 7, ovdal go čálii hui čielgasit ahte Ráissa suohkan ii lean makkárge mearrádusa bokte šaddan sámi guovlun, ja danin ii lean suohkanis geatnegasvuohta fállat oahpahusa sámegiella eatnigiellan-fágas. Vástidii maid, ahte skuvla sáhtii oahpahusa fállat sámegiella vierisgiellan-fágas, jus skuvllas lei gelbbolaš skuvllot.
Mii skurdnjáimet moadde vahku dán vástádusas, ovdalgo Helfrid dajai ahte eat galgga ná šlundut, go reivves čuoččui maid ahte sáhtiimet skuvlastivrras ohcat mánáidasamet oahpahusa sámegiella nubbingiellan-fágas, ja skuvla dahje skuvlastivra mearrida galgá go nubbingieloahpahusa álgit vuosttaš vai nubbi luohkás. Dása dárbbaheimmet dárkilut čilgehusa.
Helene Olsen, guhte orui Sinjárggas ja geas lei bárdni gii váccii Guohcanuori skuvllas, doalai oktavuođa ja reivestattai skuvlakantuvrrain. Muittán go binnáš šlundin bođii mu lusa go lei sártnodan pedagogalaš konsuleanttain. Eai lean Ráissa skuvllain doarvái oahppit eai ge skuvllohat sámegieloahpahusain álgit, muhto sáhtiimet áinnas ohcat.
– Mii lea dás ávki? jearai son, ja jearaimet de ráđiid sihke Romssa skuvladirektevrras ja Sámi oahpahusráđis. Ođđajagemánu 14. b. 1991 bođiiga Romssa skuvladirektevra ja Vuođđoskuvlaráđđi Ráisii čoahkkinastit Reaššegeažis. Fáddá lei suomagiella nubbingiellan. Eahkedis lei čoahkkin váhnemiid ja iežá berošteaddjiid várás, ja čálle midjiide geat háliideimmet sámegieloahpahusa ahte livččii vuogas vejolašvuohta sárdnut min sávaldagaid birra, maid.
– Dát lea maid šiehtaduvvon skuvlahoavda Bjørn Olseniin, čálii skuvladirektevra Harry Kvalvik. Muhto ii boahtán skuvlahoavda ii ge oktage iežá skuvlakantuvrras čoahkkimii, ja mun in dieđe manne. Muhto dohko bohte eanet bearrašat mat sihte sámegiela, go dat mat álggus ledje reivve čállán skuvlakantuvrii, ja čoahkkima boađus lei ahte min bargu ovdánii mealgat.
Skuvladirektevrra Harry Kvalvika rávvaga mielde čálle gávcci bearraša Hánssagietti skuvllas oktasaš ohcamuša Ráissa skuvlastivrii. Mis ledje oktiigait logi oahppi mánáidskuvllas vuosttažis gitta guđat luohká rádjái, ja ozaimet mánáidasamet sámegiella nubbingieloahpahusa minsttarplána mielde ja skuvladirektevrra iežas reivve mielde, maid son lei midjiide sádden čakčamánu 24.b.
– Mii háliidit ahte mánáide lea oahpahus sámegielas 1991 čavčča rájes, ja sávvat ahte skuvlastivra nagoda láhčit dili dassážii, čuoččui reivves. Ieš čállen seammalágán ohcamuša Viktora ovddas. Son lei áidna oahppi Reaššegeaži skuvllas gii galggai sámegielain álgit vuosttaš jagi. Helene Olsen áiggui vuordit ja geahččat makkár vástádusa mii oaččuimet ovdal go ozai sámegieloahpahusa bárdnásis Guohcanuori skuvllas.
– Ii lean nu álki leahkit áidna gii galggai nuppi skuvlii mannat moatti geardde vahkus. Soames iežá oahppit hárde mu dán geažil, soaitá leat maŋimuš bázahussan bádjelgehččamis ja vašis sámevuođa vuostá. Dasa lassin ii lean «kuula» lohkat sámegiela. Čieža-gávcci-jahkásažžan áigot mánát dahkat seammá go ustitjoavkku jođiheaddjit dahket. Ii oktage min joavkku jođiheaddjiin lohkan sámegiela, čilge Viktor.
Jagi maŋŋil mearridin ieš maid oahppat binnáš eanet sámegiela. Moai Viktoriin fárriime Kárášjohkii, gos ledje olu oahppásat ja ustibat. – Doppe gal lei áibbas iežá ášši lohkat sámegiela skuvllas. In lean mangeláhkái iežálagán go ledjen sámegiela oahppame, ja skuvllot lei čeahppi ja áŋgir, lohká Viktor.
Muhto vuosttaš jahkebeali ražai gal Kárášjoga skuvllas. Son lei ođas luohkás, soapmásat givssidedje su ja son lei jaskes, oktonas mánná gitta dassážii go bođii okta vel ođđa bárdni seammá luohkkái. Soai šattaiga ustibat ja de Viktor maid dohkkehuvvui.
1993' čavčča bođiime fuotin Ráisii, ja dál ledje nu máŋggas geat hálidedje oahppat sámegiela ahte skuvlastivra mieđihii bidjat sámegieloahpahusa johtui maid Reaššegeaži skuvllas. Willy Larsena boarráseamos bártniguovttos vácciiga vuosttaš ja nuppi luohká. Muhto skuvlakantuvra ii nagodan skuvllohiid skáhpput gait diimmuide, mánát šadde ain johtit Hánsagietti (Storslett) skuvlii. Dát gáibidii áige-bihttáspealu maid vuosttaš-, nubbe- ja goalmmátluohkálaččat eai máhttán čuovvut. Ovttas skuvllohiineaset ferteje muitit guođđit iežaset luohkkáustiibiid juohke háve go sámegiella lei diibmoplánas. Son gii buoremusat muittii áiggiid, lei drošševuoddji gii dávjá vurddii guhká skuvlla verráha olggobealde.
Dán jagi lei maid skuvllot olu eret, ja dieđut Reaššegeaš-oahppiide geat galge Hánssagieddái johtit, jávke gosa nu. Iige oahpahus lean álo seamma luohkkálanjas. Máŋgii šadde feaskáriid váccašit, eai ge diehtán maid bargat dassážii go drošša bođii sin viežžat ruoktot. Moadde vahku dáinna, de áddiimet mii váhnemat ahte ná ii sáhte joatkit. Mii bivddiimet maŋideami nuppi jahkái.
Skuvlaálgin 1994 lahkonii, ja skuvlakantuvrras šállošedje go eai lean nagodan sámegielskuvlloha gávdnat Reaššegeaži skuvlii. Muhto mun in vuollánan. Mun riŋgedadden vejolaš skuvllot-taleanttaide, ja hoavrrestin vel skuvlakantuvrras. Loahpas válddii muhtun sámegieloahppi Ráissa joatkkaskuvllas badjelasas oahpahusa. Sus lei sámegiella vierisgiellan, C-giellan skuvllas, ja iežas mielas ii lean goit gelbbolaš dien bargui. Skuvllas lei oahppiin sámegiella eatnigiellan ja nubbingiellan. Muhto sus ledje friddjadiimmut, biila ja geavatlaš vejolašvuohta min veahkehit. Áiggi mielde vuosehuvvui ahte son lei čeahppi mánáiguin. Ja go juo lei skuvllot sajis, de ledje eambbosat geat háliidedje sámegieloahpahusa.
Muhto moadde jagi maŋŋil go sámegieloahpahus bođii johtui Hánssagietti mánáidskuvllas, álge soames nuoraidskuvlaoahppi sámegielain. Gaikkat geassádedje oahpahusas gasku skuvlajagi. Soapmásat álge fas gielain go álge joatkkaskuvlii.
Moadde jagi lei mu movttiidahttin áidna mii doalahii Viktora sámegieldiimmuin. Ii lean dušše luohkkáustibiid vuosteháhku mii su oahppomovttá válddii.
– Dovden ahte bággehallen masa nu maid in ieš háliidan, ja reagerejin vuosteháguin. Sáhttá leat nu ahte livččii buoret jus sámegiella livččii bákkolaš fága olles skuvllas. In goassege jurddahan ahte bákkohallen iežá skuvlafágaiguin bargat, lohká son ja joatká: – Lean binnáš bahča mielas go in sáhttán sámegieldiimmuid atnit eanet ávkkálaš giela oahppamii. Gaikkat geat sárdnot sámegiela, liikká máhttet dárogiela maid. Muhto lea jávkan vuosteháhku mii mus lei go ledjen nuorat. Go bohten nuoraidskuvlii, de lei sámegiella šaddan eanet statusgiellan, ja go joatkkaskuvlii álgen, ii lean ollege váttis lohkat sámegiela.
– Máhtten binnáš sámegiela go deike bohten, muhto vajálduhtten jođánit. Sihke mun ja mu oappát ja vieljat heittiimet etniin sámásteamis, in dieđe manne. Soaitá leat heahpat go ii aktage iežá mánná min birrasis atnan giela, lohká son. Sárdnunmáhttu ii leat boahtán fuotin, vaikko čuvvon sámegieloahpahusa miehtá vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla ge.
– Don oahpat giela servvodagas gos giella adnojuvvo. Lean oahppan sámi giellaoahpa, kultuvrra ja historjjá, muhto in leat oahppan giela atnit duohta eallimis. Livččii ávkkálaš go mus leat lagaš fuolkkit Guovdageainnus, lohká nuorra Mienna ja muitala ahte sus ge lei soames geardde miella heaitit sámegieloahpahusas.
– Ii Hánssagietti skuvla váldán sámegieloahpahusa duođas. Lei hui olu ovddos maŋos skuvlohiiguin, eai ge bidjan dađe eanet gáibádusaid oahppiide. Go fuobmájin ahte dušše ledjen doppe in ge oahppan maidege, de šattai miella áiggi golahit iežá sajis.
Viktor dadjá sullii seamma: – Sámegieloahpahus ii lean profešunealla, ii doallan seammá dási go iežá fágat. Skuvlohat ledje iešguđetlagánat. Eatnašiin váillui gelbbolašvuohta, eai dáidde sámegiela ektui, muhto goit pedagogalaččat. Mis ledje fuones girjjit eanáš áiggi. Lean vissis das ahte livččen eanet oahppan, ja ahte iežan bargomiella livččii buoret, jus ii livčče skuvla ja olles oahpahusdilli nu hirbmat eahpemovttiidahtti. Ii movttiidahttán min go ii hástalan min fágalaččat.
– Go álgen joatkkaskuvlii lei munnje lunddolaš joatkit sámegielain. Mus lea miella oahppat nu olu gielaid go vejolaš, muhto jurddahan ahte galget leat gielat main lea ávki, dakkár oahppu mii veahkeha mu sártnodit olbmuiguin iešguđetge riikkas ja iešguđet máilbmeoasis, lohká Viktor, ja lasiha:
– Muhto ii dat leat áibbas duššás ge sámegiela máhttit. Lea liikká váivi ahte in fidnen eanet ávkki daid jagiin maid rahčen gielain mánáidskuvllas. Doppe livččii sáhttán vuođđu biddjot, ja de livččen sáhttán olu oahppat oanehis áiggis. Mus lea buoret máhttu sámi kultuvrras ja nannosat identitehta, go dat mii mus livččii sámegielfága haga. Muhto in leat goassege sárdnon geainnage sámegillii, in ge dieđe šattan go goassege dan dahkat.
Juste dál in siđa eanet oahppat. Muhto jus gávnnahivččen ahte áiggun, de in dárbbat áibbas álggus álgit. Lean oahpásnuvvan giellaoahpain, ja skuvllohat lohket ahte njuovčča lea sajis, muhto mus lea gáržžes sátnevuorká, lohká son.
– Mii leat álgán sámegiela atnit maid luohkálanjaid olggobealde. Go guovttis geat máhttiba giela deaivvadeaba, de atniba dan. Skuvllas leat šilttat guktuid gillii, ja atnit maid sámegiela duollet dalle plakáhtain ja dieđuin heŋgehagaide. Lean áibbas vissis das, ahte dát lokte oahppiid lohkanmovtta binnáš, lohká Ruth Larsen.
– Mis lei oktavuohta soames váhnemiiguin geat sihte sámegiel oahpu mánáidgárddis, ja danin guorahalai suohkan dárbbu. Bođii ovdan ahte dárbu livččii sámi mánáidgárdeossodaga álggahit, ja dan rabaimet Sonjatun mánáidgárddis Hánssagiettis 2001' čavčča, muitala bajásšaddanhoavda Berit Stien. Ossodagas leat 14 saji maid 16 máná atnet. Ossodaga golmma bargi gaskkas lea ain juo vuos dušše okta sámegielat assisteanta. Dat guokte iežá bargi leaba sámegielkursii álgán.
– Soames mánát dáppe máhttet measta dušše sámegiela, soames mánát máhttet seammá bures sámegiela ja dárogiela, ja soames mánát máhttet dušše dárogiela, muitala ossodatjođiheaddji Tore Johansen.
Maŋŋil lea beroštupmi sámegielas lassánan ja leavvan. Dál lea sámegieloahpahus 6–7 iešguđet skuvllas min suohkanis, ja suohkanis lea sámegielat mánáidgárdeossodat. Skuvlohiid gelbbolašvuohta lea buorránan. Maid Ráissa joatkkaskuvllas lea ain buorre beroštupmi sámegielas, ja giella lea boahtán oidnosii šilttain, plákahtain, ja sámegielat oahppit sámástit gaskaneaset.
Muhto ain leat menddo unnán sámegielat fágaolbmot, mii vuhtto erenoamážit sámi mánáidgárdeossodagas. Giella lea unnán oidnosis almmolaš areanain. Hárve gulat olbmuid sámásteamen, it sáhte kioskkas oastit sámegiel aviissaid, it oainne plákahtaid dahje šilttaid sámegielteavsttain.
Dál adnojuvvo giella bearrašiin geat leat deike fárren suohkaniin gos giella lea nannosat go dáppe. Muhtun jagiid geahčen diehtit govt manná singuin geat dál ohppet giela mánáidgárddiin ja skuvllain – šaddet go sii sámegiela váldit atnui skuvlalanjaid olggobealde, šaddá go sidjiide sámegielmáhttu ávkin ja illun? | http://skuvla.info/skolehist/enoksen-s.htm |
Farga beassat ávvudit! ON bissovaš forum hástala juogadit mo mii ávvudit riikkaidgaskasaš álgoálbmogiid beaivvi borgemánu 9. beaivve.
Pian voimme juhlistaa päiväämme! YK:n pysyvä foorumi haastaa meitä kertomaan, miten juhlistamme kansainvälistä alkuperäiskansojen päivää elokuun 9. päivänä.
Geahča videos ságadoalli Ánne Nuorgam dearvvuođat ja juogat mo dii ávvudehket álgoálbmogiid oktasaš beaivvi dán Facebook -dáhpáhusas.
Geavat fáddágilkorin #ÁlgoálbmogiidBeaivi #InternationalPeoplesDay ja #WeAreIndigenous
Katso videolta Anne Nuorgamin terveiset pohjoissaameksi ja kerro miten te juhlistatte kansainvälistä alkuperäiskansojen päivää tässä Facebook -tapahtumassa.
Käytä aihesanana #ÁlgoálbmogiidBeaivi #InternationalPeoplesDay ja #WeAreIndigenous
Anne Nuorgam on #InternationalPeoplesDay
Share how you will commemorate the International Day of the World Indigenous Peoples here: https://www.facebook.com/events/1022104261313562/ & register for the commemoration at the United Nations in New York here: bit.ly/2ybwlvo
#WeAreIndigenous | https://samiidguovddassearvi.wordpress.com/2019/07/27/mo-don-avvudat-algoalbmogiid-beaivvi-borgemanus-miten-juhlistat-alkuperaiskansojen-paivaa-elokuussa/ |
Máilmmis viidát leavvan koronavirus ii goittot doaisttážii leat dagahan erenoamáš fuola sámeguovllu gielddain Suomas. Suoma oahpahusráđđehus lea čohkken korona váras rávvagiid skuvllaide ja Davvi-Suopma čuovvu Lappi buohccidikšunbire addin rávvagiid.
Suomas leat gávnnahan dassážii 40 koronanjoammuma (maŋŋebárga 10.3.) Suomas gárte giddet olles skuvlla Kangasalas, lahka Tampere gávpoga, koronavirusa dihte. Eanáš oassi njoammumiin leat Helsset-Uudenmaa guovllus sihke Gaska-Suomas.
Koronavirus lea šaddan epidemiijan juo goittotge Nannán-Kiinnás, Iranas, Mátta-Koreas, Itálias, Tiroli guovllus Nuortariikkas sihke Duiskkas Nordrhein-Westfalenis.
Dálá dilis Ohcejoga, Eanodaga ja Anára gielddain skuvllat bissot rabasin ja dili čuvvot ráfálaččat.
– Mii čállit dieđáhusa váhnemiidda ja fuolaheddjiide, mas ávžžuhit sihkkarvuhtii, jus lea juobe uhca vejolašvuohta, ahte mánás livčče koronanjoammun, dadjá Ohcejoga gieldda čuvgehusdoaimma jođiheaddji ja rektor Eila Tapiola.
– Mii leat beaivádan virusepidemiija doaibmarávvagiid ja čuovvut dearvvašvuođaeiseválddiid rávvagiid, muitala Eanodaga skuvlla hálddahuslaš rektor Riitta Peltovuoma.
Anára čuvgehusdoaimmajođiheaddji Ilkka Korhonen dadjá, ahte maiddái Anáris čuvvot dárkilit oahpahusráđđehusa rávvagiid.
Soađegili gielda dieđiha, ahte eai ráddje skuvlla vázzima dahje barggus johtima, jus ii leat leamašan epidemiijaguovllus dahje lagaš kontávttas geainnanu, gii lea doppe leamašan.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus čohkke skuvllaid oktii – "Leago vejolaš searvat?"
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus čohkke máŋggaid čuđiid sámemánáid ja -nuoraid miehtá Suoma Anárii cuoŋománu beallemuttus. Dáhpáhusa eai leat goittotge vel šluhttemin, muitala dáhpáhusa buvttadeaddji Unna-Maari Pulska.
Ohcejoga gieldda skuvllain dáhpáhussii searvamis ii leat leamašan dađi eambo sáhka, muhto Eanodagas ja Vuohču skuvllas Soađegilis ášši birra leat ságastallan.
– Mii leat háleštan áššis, muhto eat leat mearridan maidege, lohká Riitta Peltovuoma.
– Mii fertet gieđahallat čoahkkimis, ahte leago vejolaš vuolgit vai gánnehago bissut skuvllas. Fertet smiehttat maid galgat dahkat, ja makkár dat dilli lea dalle, čilge Vuohču skuvlla veahkkejođiheaddji Marja Magga.
Anára gieldda skuvllat eai leat hállan ášši birra. ČuvgehusdoaimmajođiheaddjiIlkka Korhonenii oainne siva, manin gieldda skuvllat eai sáhtaše oassálastit dáhpáhussii.
– Dathan lea Sámedikki duohken, dál goittot in oainne siva manin ii. Eai dáppe davvin leat nu galle koronanjoammuma, oaivvilda Korhonen.
Skuvllat šluhttejit leairaskuvllaid
Skuvllat miehtá Suoma leat šluhttegoahtán leairaskuvlatuvrraid olgoriikkaide. Oahpahusráđđehus ii bastte gieldit mátkkošteami, muhto Suoma olgoministeriija ii ávžžut mátkkoštit epidemiijaguovlluide.
S√°megielddaid skuvllain eai leat pl√°nen leairaskuvlatuvrraid.
Anára gielda lea mielde Eurohpa uniovnna Erasmus+ skuvlen-, nuoraid-, ja valáštallanprográmmas. Gieldda čuvgehusdoaimmajođiheaddji mielde sii árvvoštallet mátkkošteami, jus dasa šaddá dárbu.
– Mii fertet árvvoštallat dili dalle, go livčče vuolgga. Koronavirus-dilli rievdá olles áiggi, lohká Ilkka Korhonen. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/koronavirus_ii_dagat_dai_stuorat_fuola_samegielddaid_skuvllain__daiddadahpahussii_oassalastin_sagastahtta/11249485 |
Kela almmustahtii jagi 2023 ovdobrošyraid
Kela lea almmustahttán jagi 2023 čielgabrošyraid. Čielgagielat brošyrat muitalit Kela ovdduin čielgagielain sierra eallindiliin. Maiddái Kela bargoguoimmit sáhttet diŋgot brošyraid alcceseaset.
Kela almmustahttá kaleandarjagiid mielde gávcci eallindili guoski čielgagielat ovdobrošyra. Dain čieža leat dál olggosaddojuvvon suoma- ja ruoŧagillii. Seamma háve leat beaiváduvvon maiddái brošyraid sáme-, eaŋgals- ja ruoššagielat giellaveršuvnnat.
Dál gárvánan brošyrat leat
- Ealáhagat ja ealáhatoažžu eará doarjagat
- Mánnábearrašat
- Buohcan ja veajuiduhttin
- Áigáiboahtodoarjja
- Bargguhisvuohta
- Olgoriikkain Supmii dahje Suomas olgoriikkaide
- Almmolaš ássandoarjja.
Studeanttaid ja vearjogeatnegasaid doarjaga guoski brošyra beaiváduvvo skuvlajagi 2023–2024 várás, ja dat almmustahtto maŋŋelabbos giđđat.
Brošyraide leat beaiváduvvon ođđa ovdosupmit ja jagi 2023 eará ovdonuppástusat. Beaivádeami oktavuođas maiddái brošyraid bajiloaidnu lea vehá ođasmuvvan ja visuálalaš hápmi lea čielggasmahtton ain ovddežis.
Suoma- ja ruoŧagielat čielgabrošyrat ja daid sámegielat veršuvnnat beaiváduvvojit jahkásaččat. Sámegillii brošyrain leat oažžun láhkai veršuvnnat Suomas hállon buot sámegielaiguin elege davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii. Eaŋgals- ja ruoššagielat veršuvnnat beaiváduvvojit juohke nuppi jagi.
Bargoguoimmit sáhttet diŋgot brošyraid Kelas
Čielgabrošyraid oažžu Kela bálvalan- ja áššedikšunčuoggáin. Kela sádde čielgasuoma- ja čielgaruoŧagielat brošyraid iežas bálvalančuoggáid lassin maiddái ovdamearkan sosiáladoaimmahagaide, BE-doaimmahagaide ja rávvehagaide.
Bargoguoimmit sáhttet diŋgot čielgabrošyraid ja daid sierra giellaveršuvnnaid ja Kela prentejuvvon eará brošyraid šleađgapoastta bokte Kela skovvevuorkkás čujuhusas [email protected]. Uhcimus diŋgonmearri lea 10 stuhka/sádden.
Sámegielat brošyraid sáhttá diŋgot šleađgapoastta bokte čujuhusas [email protected]. Sámegielat brošyrat sáddejuvvojit dárbbu mielde maiddái uhcimus diŋgonmeari smávit mearri.
Čielgabrošyraide sáhttá oahpásmit maiddái neahtas
Kela brošyraid ja infogihppagiid pdf-neahttaveršuvnnaide sáhttá oahpásmuvvat maiddái kela.fi-siidduin. Brošyraid neahttaveršuvnnain leat váldon vuhtii olahahttivuođagáibádusat nu, ahte bláđen lihkosmuvvá bures maiddái ruvttolohkkis.
Čielgabrošyraid sisdoallu gávdno maiddái kela.fi-neahttasiidduin suomagillii ja ruoŧagillii sihke davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii.
Čielgagiella lea iežas giellahápmi
Čielgagiellaguovddáš lea mieđihan Kela čielgabrošyraide čielgagielladovddaldaga. Dovddaldat lea mearka das, ahte preanttus deavdá čielgagiela kriteraid. Čielgagiella lea iežas suomagiela hápmi, mas sisdoallu, sátnerádju ja ráhkadusat leat hábmejuvvon álkibut áddehahttin.
Čielgamateriálain ávkašuvvet erenomážit
- olbmot, geain leat muitinbuozalmasat dahje lohkama ja oahppama váttisvuođat
- ovdánanváttolaš olbmot
- dakkár olbmot, geaid eatnigiella ii leat suoma- iige ruoŧagiella.
Kelas eai leat sierra almmolaš gielat ovdobrošyrat, daningo lea jurddašuvvon, ahte čielgabrošyrat bálvalit buot geavaheaddjiid. Čielgagiella heive buohkaide, ja gii beare sáhttá hástaleaddji eallindilis dárbbašit čielgagiela. Čielgagiella lea seammá háve buorre vuođđu maiddái jorgalusaide. | https://www.kela.fi/web/davvisamegillii/aigeguovdilis/kela-almmustahtii-jagi-2023-ovdobro%25C5%25A1yraid |
Latest news
- Call for papers: Indigenous Journalism and Self-Determination Conference 2021
- Students' access to Diehtosiida
- New covid-19 measures
- SHoT 2021
- The application deadline for exchange is approaching
- Information regarding term start in January 2021
- The application deadline has been extended
- Mandatory e-learning course in infection prevention
- Sámi University of Applied Sciences well prepared to keep the campus safe
Oahppu ii deatte - ođđa podkasta
Sámi allaskuvla lea almmuhan ođđa podkasta mas namma lea Oahppu ii deatte. Vuosttaš oassi almmuhuvvui dán vahkus ja prográmmajođiheaddji olles ráiddus lea Ellen Oddveig Hætta Gaup. Podkasta ságastallamat leat pedagogihkkafágii čadnon ja heive bures oahpaheddjiide, váhnemiidda ja earáide geat barget mánáiguin ja nuoraiguin.
- Dál skuvlajagi álggedettiin lea hui vuogas fállat ođđa podkastráiddu mii lea inspirašuvdnan guldaleddjiide, erenoamázit oahpaheddjiide ja sámi studeanttaide. Oahppu ii deatte ráiddus guoskahat máŋggalágan fáttáid ja šaddá miellagiddevaš oahppat sis geat servet dása, dadjá rektor Liv Inger Somby.
Maid ferte diehtit go sápmelažžii oahpaha matematihka?
Nubbi oassi ilbmá borgemánu 29.beaivvi. Dalle leaba studioguossin Ann Synnøve Steinfjell ja Ole Einar Hætta. Nuppi oasi fáddá lea gávdno go sierra sámi matematihkka ja mii dat livččii?
Girjjálašvuođa sajádat skuvllas ja sámi servodagas
Vuosttaš oasi studioguossi lei Sámi allaskuvlla girjjálašvuođaprofessor Harald Gaski. Girjjálašvuođaprofessor dieđusge oaivvilda ahte girjjálašvuohta lea dehálaš otná skuvllas, ja dás ságastallaba girjjálašvuođa ja máinnasteami mearkkašumi mánáid eallimis ja oahpus.
Ođđa oassi oktii vahkus
Juohke distaga almmuhuvvo ođđa oassi. Leat oktiibuot logi oasi ráiddus. Lea Forest People mii lea buvttadan podkasta Sámi allaskuvlla ovddas.
Gávdno dáin kanálain:
Spotify
Google Podcasts
Apple Podcasts | https://www.samas.no/en/node/5976?page=4 |
Reader Mode Icon Velg SKJERMLESERMODUS for å gjøre spørreundersøkelsen kompatibel med skjermlesere. Geatnegáhttojuvvon njoammuneastadankursa (bargiide) /Compulsary Course in Infection Prevention and control E-kursa sámegillii: https://youtu.be/NhHEGy0fgRk E-learning course: https://youtu.be/IBfPUlE9vxQ Filmmaš giehtabassamis: https://www.youtube.com/watch?v=xN_DEkLTdLI&feature=youtu.be OK Question Title * 1. Mun duođaštan ahte lean čađahan njoammuneastadankurssa / I confirm that I have completed the course. Jua / Yes OK Question Title * 2. Namma/Name : OK Question Title * 3. Ossodat/ goahti GDBS- goahti SOÁJ- goahti IT- ja doaibmaoss. Oahppo- ja dutkanhálddahus Lohkanguovddáš Ekonomiijaoss. Girjerájus bargiidoss. Direktevrra stába Eará/ guosselogaldallit OK Ferdig | https://no.surveymonkey.com/r/WFCQZDY |
Latest news
- Studier med søknadsfrist 01.09.24
- Bo, spise og barn i barnehage mens du studerer
- Opptakskravene til lærerutdanninga er endret
- Studere til til høsten? Vi har forlenget søknadsfristen!
- Seks nye samiske veivisere
- Nye samiske veivisere offentliggjøres i Europas kulturhovedstad 2024
- Vil du omprioritere studieønsket ditt?
- Konsekvenser for Sámi allaskuvla når 27 ansatte er i streik
- Harald Gaski utnevnt til æresdoktor
Sámi allaskuvlla prorektor oažžu ovddasvástádusa oahppokvalitehtii
Sámi allaskuvlla rektor Laila Susanne Vars lea sierra fápmudusa bokte addán ovddasvástádusa prorektorii Ylva Jannok Nuttii allaskuvlla oahpahuskvalitehta bargguide.
- Sámi allaskuvlla oahpuin galgá alla kvalitehta. Sámi nuorat galggašedje válljet Sámi allaskuvlla dan vuođul ahte oahpuin lea nanu fágalaš vuođđu, ja go min skuvllas lea oadjebas, buorre oahppobiras, dadjá rektor Laila Susanne Vars.
Rektoráhta bealis lea áigumuš áŋgirit ovddidit oahpahuskvalitehta boahttevaš jagiid ja maiddái eanet gozihit studeanttaid oahppobirasáššiid.
- Mis lea dál sajis ovttasbargu Romssa Universitehta Studeantaáittardeaddjin, lea buorre gulahallan Studeantastivrrain, ja studeanttat galget maid beaktilit beassat váikkuhit Sámi allaskuvlla ođđa strategiijai. Ylva lea guhka bargan allaskuvllas ja son dovdá hástalusaid bures. Go prorektor dál oažžu erenoamáš ovddasvástádusa oahpahuskvalitehtii, de lea dat okta vuohki nannet min kvalitehtavuogádaga maiddái jođiheaddjidásis, dadjá rektor.
Prorektor Ylva Jannok Nuttis lea fágalaš jođiheaddjiovddasvástádus buot Sámi allaskuvlla oahpahusaide ja erenoamážiid oahpahuskvalitehtii. Sus lea maid erenoamáš ovddasvástádus studeantarekrutteren doaimmaide, oahpuid evalueremiidda ja ođasmahttimii ja studeanttaid oahppobirasáššiide.
Prorektora fápmudus dávista UA-lága njuolggadusaid, Sámi allaskuvlla stivrra mearrádusaid ja eará gustovaš njuolggadusaid.
Áššit main lea erenoamaš dehálaš strategalaš váikkuhus, galget ain mearriduvvot stivrras dahje rektora dásis. | https://www.samas.no/nb/node/4687 |
Álggos leat golbma gažaldaga, jus daid máhtát, de manat viidáseappot gilvvus.
Álggos leat golbma gažaldaga, jus daid máhtát, de manat viidáseappot gilvvus.
Namma: Aili Keskitalo
Ahki: 46
Guovlu: Guovdageaidnu
Bargu: Sámedikkepresideanta
1. Mii lea joga namma mii golgá Londona čađa?
– Dat lea Themsen. RIEKTA!
2. Mo lea loahppa dán sátnevádjasis: «Áigi lea buoremus…»?
– Hm.. Áigi lea buoremus
oahpaheaddji. RIEKTA!
3. Masa geavahat jiehkku?
– Jiehkku? Na neaskimii, gámas
neaskimii. RIEKTA!
Keskitalo máhtii visot golbma gažaldaga, ja son de oažžu liigegažaldagaid. Son sáhttá válljet ruoná liigegažaldaga mii addá 1 čuoggá, dahje válljet rukses gažaldaga mii addá 3 čuoggá.
Son válljii rukses liigegažaldaga ja mii jearrat dán:
1. Liigegažaldat: Makkár áhpi lea Itália ja Kroatia gaskkas?
– Itália ja Kroatia gaskka. Leago son
dat Adriaterhavet. RIEKTA!
– Dát gal orru bures manname, nu ahte mun válddán rukses.
2. Liigegažaldat: Guđe beaivvi ávvuduvvo Sámi leavga juohke jagi?
– Sámi leavga beaivi.. Mun ferten
dušše sjánset, borgemánu 15.beaivvi. RIEKTA!
3. Liigegažaldat: Guhte planehtain lea unnimus min beaivvášgottis(solsystem)?
– Mun vástidan Pluto. RIEKTA!
4. Liigegažaldat: Mii lea Eurohpá alimus várri?
– Mont Blanc. BOASTUT!
Rievttes vástádus: Elbrus
Keskitalo máhtii visot golbma álgo gažaldaga, ja vel golbma liigegažaldaga. Son beassá liikká válljet árvalusa mainna sáhttá fasket 5, 10, dahje 15 čuoggá. Dat lea dan duohken guđe ivnni vállje. Rukses árvalus lea váddáseamos ja das oažžu 15 čuoggá, alit árvalusas 10 čuoggá, ja ruonás fas 5 čuoggá.
Keskitalo vállje rukses ivnni, ja mii jearrat dán árvalusa:
Man birra lea sáhka: ovdal áhčči lea bealledagus, lea bárdni juo vuovddis?
– Hmm.. In mun fuobmá. BOASTUT!
Rievttes vástádus: dolla ja suovva
Galle čuoggá oktiibuot: 12 čuoggá
Juohke gilvaleaddji beassá hástalit ođđa gilvaleaddji Ávvira geassegilvui, ja Keskitalo háliida hástalit Aile Javo searvat Ávvira geassegilvui.
Njunnošis Ávvira geassegilvvus dál: Ánne Márjá Guttorm Graven 21 čuoggáin. | https://www.avvir.no/manai-buorebut-go-ledjen-vuordan/ |
Oulus lei disdaga 22.11 sámi musihkkaseminára. Sámi musihkkaskuvlejumi oahpaheaddji Anna Näkkäläjärvi-Länsman maid čuovui seminára.
Näkkäläjärvi-Länsman muitala, ahte árbevirolaš musihkka dárbbaša ealáskahttima.
– Jus jurddaša davvisámi musihkka, dat lea luohti, seailugo dat árbevierru go instrumeanttat bohtet mielde. Seailugo dat mii lea dehálaš luođis ja luohteárbevierus, ahte danhan dat seminára várra maid iská guorahallat ja jurddašit ja addit ođđa jurdagiid. Dasahan ii várra sáhte dakkár vástádusa gávdnat goassege, muhto lea dehálaš, ahte dan birra ságastallojuvvo.
Árbevirolaš musihka seaguheapmi populáramusihkkii doaibmá bures
Näkkäläjärvi-Länsmana mielde musihkkašlájaid dego rap dahje rock seaguhan árbevirolašmusihkkii doaibmá bures.
– Dat lea hui buorre ášši, ahte leat ođđa vuogit mot bargat sámi musihkka ja bargat maiddai dainna árbevirolaš musihkain. Muhto dat ahte dan árbevirolaš sámemusihkas lea goittotge dat servodatlaš bealli, de dat gal láve jávkat dalle go dat boahtá dohko populáramusihkka máilbmái. Dat lea mu mielaš dego guokte eará ášši.
– Dan maid sáhttá jurddašit, ahte mii mis lea jus dat luohti jávká, mii mis dan maŋŋel lea? Mu mielas gal lea buot deháleamos, ahte mis lea dat ealli juoiganárbevierru, smiehta Näkkäläjärvi-Länsman.
Guldal jearahallama Yle Areenas. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/nakkalajarvi-lansman_arbevirolas_musihka_servodatlas_bealli_javka_go_dat_boahta_popularamusihkka_mailbmai/9313960 |
Nuorta-Lappi
Soađegilli (www.sodankyla.fi)
Urho Kekkonena álbmotmeahcci
Šuoma nuortalašgieddi lea Urho Kekkonena álbmotmeahcis Šuoma guoras moadde kilomehtera Áitejávrris nuorttasdavás. Ássangiettis leat 1940-logus ássan nuortalaččat. Dát boares ássanguovlu lea suddjejuvvon ja ovddeštuvvon.
Šuoma nuortalašgieddi lei Semenoffa bearraša, mii lei eret Beahcáma Suonnjelis, geassebáikin jagiid 1946-1948. Dat lea dán áigge Suomas nuortalaččaid eallimis buoremusat seilon visteollisvuohta, mii lea huksejuvvon Suonnjela ovddeš huksenvuogi mielde. Báiki lea kulturhistorjjálaččat ja nuortalašárbevieru dáfus divrras. Beahcámis eváhkkoi gártan Suonnjela nuortalaččat ásaiduhttojedje loahpalaččat Čeavetjávrái.
Rabasáiggit
- Šuoma nuortalašgieddái sáhttá oahpásmuvvat birra jagi.
- Váldovisti lea lohkas, muhto šilljobirrasa eará visttiide beassá friddja oahpásmuvvat. Sávnni ii oaččo ligget.
- Šuoma nuortalašgiettis ii leat bargoveahka
Oktavuohtadieđut
Johtinoktavuođat ja kárttat
Biillain
- Biillain beassá nuortalašgieddái álkimusat Suoločielggi ja Avvila gaskkas Palkisojas Áitejávrái jorggiheaddji Lohtugeainnu mielde. Nuortalašgieddái lea Avvilis 53 km ja Suoločielggis 48 km. Áitejávrái vuoddjiid gánnáha álo diđoštallat meahccebiilageainnu ortnega Suoločielggi bálvalanbáiki Kiehinenis.
- Áitejávrri parkerensajis rohtte bálggis moatte kilomehtera duohkai Nuortalašgieddái. Bálggis ii leat merkejuvvon meahccái.
Almmolaš fievrruiguin
- Almmolaš johtinoktavuođat nuortalašgieddái eai leat.
Elektrovnnalaš kárttat
Bálvalusat
Lihkadanlápmásiid bálvalusat
- Guovllus eai leat bálvalusat lihkadanlápmásiidda. | https://web.archive.org/web/20190323031045/https:/www.lundui.fi/en/suomanuortalasgieddi |
Davvi-Amerihká eamiálbmotnisu Lily Gladstone lea vuoitán buoremus nissonneavttára Golden Globe -bálkkašumi. Blackfeet-čerdii gullevaš Gladstone lea historjjá vuosttaš eamiálbmotnisu, guhte lea vuoitán dán filbmasuorggi árvvusadnon bálkkašumi. Áššis muitala earret eará ICT-ođasdoaimmahat.
Gladstone oaččui bálkkašumi rollastis Martin Scorsese bagadan filmmas Killers of the Flower Moon. Filbma lei nammaduvvon oktiibuot čieža sierra kategoriijas Golden Globe -gálas.
Golden Globe -gálas Gladstone álggahii sáhkavuorus blackfeet dahje siksikágillii ja giittii buohkaid, geat leat veahkehan su beassat dán muddui iežas eallimis.
– Lean nu giitevaš, ahte beasan hállat iežan giela juobe veháš, man in máhte nu njuovžilit. Filbmasuorggis eamiálbmotneavttárat neavttašit eaŋgalsgillii ja de jietnačeahpit bagadallet sin fas hállat iežaset eatnigiela kámera ovddas, dajai Gladstone.
Lily Gladstone lea bajásšaddan blackfeet reserváhtas Montana oassestáhtas USA:s. Sus lea gullevašvuohta kainai-, amskapi piikani- ja niimiipuu -čearddaide. Gladstone oamasta Golden Globe -bálkkašumi iežas álbmogii.
– Dát lea juohke unna mánnái reserváhtas ja gávpogis. Juohke eamiálbmotmánnái, geas lea niehku, dajai Gladstone.
Killers of the Flower Moon -filmmas Gladstone lassin váldorollaid neavttašeaba Leonardo DiCaprio ja Robert De Niro. Gladstone neavttaša filmmas osage-čerdii gullevaš nissona, guhte šaddá oaidnit mo su ustibiid ja bearašlahtuid goddet, dan maŋŋá go eamiálbmotčeardda eatnamiin gávdno olju.
Lily Gladstone leamašan mielde earret eará filmmain The Unknown Country, Quantum Cowboys, The Last Manhunt, Fancy Dance ja maiddái Billions ja Reservation Dogs -tv-ráidduin. | https://yle.fi/a/74-20068343 |
Norgga stáhta guoddala nuorra guovdageaidnolaš badjeolmmoš Jovsset Ánte Sara boazolohkoduomu.
Gažaldagas lea Sis-Finmárkku diggegotti duopmu, man sii adde njukčamánu loahpas.
Diggegoddi mearridii ovttajienalaččat, ahte stáhta ii sáhte gáibidit Sara geahpedit boazologu dušše 75 heggii, daningo dainna boazologuin lea veadjemeahttun birget.
Jovsset Ánte Sara ášševuoddji Trond P. Biti ii lean hirpmástuvvan stáhta mearrádusas guoddalit boazolohkoášši.
Son dadjá, ahte guoddaleapmi lei vuordimis, go geahččá maid Norgga stáhta lea guhkit áigge badjel čuoččuhan. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/norgga_stahta_guoddala_sara_boazolohkoassi/8801659 |
Latest news
- Tospråktesten våren 2024
- Ny rapport viser behovet for parallell likeverdig samisk læreplan i matematikk
- Forskningspris til Lovisa Mienna Sjöberg
- Ny rapport: Hva er det samiske perspektivet i de nye læreplanene?
- Kjente på et savn ved å ikke kunne samisk
- Ny bok om samisk kunst og duodji lansert
- - Dette året søker vi hele seks samiske veivisere!
- Ny bok om samisk kunst og duodji i Sápmi
- Ordførere fra samiske forvaltningskommuner samlet på Samisk Høgskole
Professor Emeritus 70 jagi
Dr. Ole Henrik Magga lea Sámi allaskuvlla Professor Emeritus ja deavdá ihttin 70 jagi.
Magga lea riegádan borgemánu 12. beaivvi 1947 ja lea guhkit áiggi bargan sámi ja álgoálbmotáššiid dutkamiin, vuoigatvuođaiguin ja politihkain, ja sus leat leamaš olu politihkalaš ja dutkamii guoski virggit sihke ruovtturiikkas ja riikkaidgaskasaččat.
- Ole Heandarat lea iežas sámegiela ja servodat- ja eamiálbmotberoštumiiguin leamaš doarjjan ja ovdagovvan midjiide earáide. Son lea dakkár olmmoš gii sáhttá ja máhttá buot lágan olbmuiguin gulahallat, ja guldala ja rávve. Mun lean álo iešge dovdan buorre doarjaga Ole Heandaragas, dadjá Sámi allaskuvlla rektor Gunvor Guttorm.
Mánnávuođa rájes lohká iežas juo fuomášan ahte sámiin lea vuolit sadji servvodagas go earáin. Nuorran go diđolaččat válljii čájehit sámevuođa de beasai gullat mo sihke stuorra servvodagas ja sápmelaččat ieža vigge sihke cielahit ja caggat sámi álbmoga. Sutnje šattai danne hui čielggas ahte lei riekta álgit áŋgiruššat sámi áššiid ovddas ja searvat sámi politihkkii.
Ole Henrik Magga álggii nuorran juo bargat sámiid áššiiguin. Son lea bajásšaddán Ávževuomis Guovdageainnus. Vázzán vuođđoskuvlla Guovdageainnus ja Kárášjogas, gymnása Askeris ja lohkan reálafágaid ja sámegiela Oslo universitehtas. Son válddii magistargráda 1976:s ja doavttirgráda 1986:s. Son oahpahii sámegiela Álttá oahpaheaddjiallaskuvllas 1975–77. 1977-87 barggai Sámi Instituhtas. 1987:s šattai Oslo universitehta professor, ja 1990 rájes sus lea leamaš virgi dáppe Sámi allaskuvllas. Allaskuvllas son lea maiddái jođihan dutkanprográmma Ealát, boazodoalu ja dálkkádatrievdadusaid birra. Magga lea leamaš Norgga Sámiid Riikkasearvvi jođiheaddji 1980-85, Sámedikki presideanta 1989-97, Máilmmi Kultuvra- ja Ovdáneapmekommišuvnna lahttu 1993–95, ON Eamiálbmotáššiid Bissovaš Foruma ovdaolmmoš 2002–2004 ja Norgga dutkanráđi váldostivralahttu ja Finnmárkokommišuvnna láhttu.
Son lea fargga 50 jagi aktiivvalaččat searvan luohttevaš doaimmaide politihkas, sihke sámeservviid ásahemiin, riikasearvvi jođiheaddjin, Sámedikki presideantan.
Sámi allaskuvllas bohte olu váimmolaš lihkkosávaldaga. | https://www.samas.no/nb/node/3927?page=1 |
Mii bargat dásseárvvu
Mii bargat dásseárvvu dihte ja vealaheami vuostá juohke servodatsuorggis mas lea vuođđun sohkábealli, áhpehisvuođa dilli, riegádahttima dahje adopšuvnna oktavuođas virgelohpi, fuolahusbarggut, čearddalašvuohta, osku, eallinoaidnu, doaibmanávccat, seksuála gullevašvuohta, sohkabeale identitehta, sohkabealedovddaldat ja ahki, ja maid máŋggalágan vealáheapmi maid muhtinat vásihit danne go sis leat guokte dahje eambbo dain osiin mat dás namuhuvvojit. Čearddalašvuhtii gullá liikkeivdni, giella, našuvnnalaš álgovuolgga ja šaddanvuolgga. Mii bargat maid vealaheami vuostá bargoeallimis politihkalaš oainnu dihte ja miellahttovuođa dihte muhtin fágasearvvis.
Sii geat vásihit vealáheami sáhttet minguin váldit oktavuođa ja de ožžot bagadallama iežaset vuoigatvuođaid birra ja dan birra maid sii sáhttet dahkat. Organisašuvnnat maid sáhttet minguin váldit oktavuođa dakkár bagadallama oažžut. Mii láhčit dili nu ahte lea dohkkehuvvon dulkon dalle go minguin galgá deaivvadit.
Bargoaddit, sii geat fállet bálvalusaid ja sis geas lea juogalágan doaibma sáhttet mis oažžut bagadallama iežaset lága bokte geatnegahttojuvvon geatnegasvuođaid birra go lea sáhka das ahte ovddidit dásseárvvu ja hehttet vealaheami, ja maid das movt sii galget daid geatnegasvuođaid deavdit.
Vealaheaddji maid bearráigeahččá golbma ON-kovenšuvnna ja raportere ON:ii jeavddalaččat das man muddui Norgga eiseválddit nagodit deavdit daid. Ja dat leat ON nállevealahankonvenšuvdna (ICERD), ON nissonkonvenšuvdna (CEDAW) ja ON konvenšuvdna vuoigatvuođaid birra daidda olbmuide geain leat vuoliduvvon doaibmannávccat (CRPD).
Min barggus lea dehálaš oassin dat ahte čohkket dieđuid dili birra og lea sáhka dásseárvvus ja vealaheamis iešguđetjoavkkuid vuostá Norggas. Mii bargat maid guottuid rievdademiin ja čoahkkimiid ja lágidemiid láhčit gos organisašuvnnat, politihkkárat, almmolaš eiseválddit, bargoaddit ja earát besset deaivvadit. Mis lea geavaheddjiid lávdegoddi main leat mielde iešguđetlágan berošteaddjijoavkkut ja organisašuvnnat.
Go áiggut olahit min muhtin dihto ášši hárrái:
Bagadallantelefovdna dii. 9.00 – 15.00 árgabeivviid gosa sáhttá nuvttá čuojahit: 800 41 556
Čálalaš skovvi mainna oažžu sihkkaris meannudeami persondieđuin ja hearkkes dieđuin:
Buot eará oktavuođa dihte:
Telefovdna: 23157300
E-poasta: [email protected]
Galledančujuhus: Mariboesgate 13 i Oslo
Poastačujuhus: Postboks 9297 Grønland, 0134 Osl | https://www.ldo.no/samisk-side/ |
Gaup oappážiid ođđa musihkka- ja dáiddajoavku Ozas lea álggahan ságastallama sápmelaččaid silbbaid geavaheamis ja sámiid dálá eallinvuogi birra. Ohcejohkalaš silbaduojár Harri Krogerus oaidná, ahte silbačiŋaid geavaheapmi ii leat dat vuosttas ášši, masa galggašiii darvánit.
Krogerus muitala, ahte son lea barggustis ferten smiehttat seamma gažaldagaid, maid Ozas-joavku dál bovttii.
– Iešge lean dieđusge gártan smiehttat dáid seamma gažaldagaid sihke iežan barggu ja maiddái luonddu bealis, go ieš deattuhan ruoná árvvuid ja liikon guorahallat daid máilmmeviidosaččat.
Krogerus geavaha bájistis silbba, mas stuorámus oassi ođđasitgeavahuvvon.
– Mun oasttán iežan silbba dakkár báikkis, ahte dain 60-70 proseantta lea ođđasitgeavahuvvon.
Silbaduojár lohká, ahte silbba oassi lea dušše duhátoassi dan veaikkis ja siŋkkas, mii Suoma ja Ruoŧa ruvkkiin roggojuvvo.
Livččii baicce dehálut ruovttuin figgat doalvut metalla- ja lássaburkkiid ođđasitgeavahussii
– Dieđusge ferten mieđihit, ahte jurddašan dán ášši iežan geahččanguovllus, muhto jus guorahalla ášši vaikko nu, ahte dákkár smávva silbabádji geavaha silbba eanemustá guokte kilo jahkái.
– Dan vuođul livččii dehálut ruovttuin figgat doalvut metalla- ja lássaburkkiid ođđasitgeavahussii. Dáid burkkiid mearri lea sihkkarit stuorát go dat, maid okta silbaduojár geavaha bájistis jagis. Ná mun lean vuoigadahttán iežan silbadujiid ehtalaččat.
Krogerus muittuha, ahte silbaduojára áiggis stuorámus oassi ii gola silbadujiid vuovdimii ja ovddosguvlui jođiheapmái. Áigi gollá metalla gieđahallamii ja hábmemii.
Dasa lassin son lohká, ahte sámiid silbbaid geavaheapmi ii leat nu mearkkašahtti, go ovdamearkka dihtii duháhat kilot metalla geavahuvvo ođđa biiillaide ja mohtoriidda.
Ii j√°hke olbmuid heaitit silbadujiid oastima
– Oppalaččat buotlágan ođđa dávviriid oastima ja golaheami fertešii geahpedit jo min luonddu gierdama geažil.
Krogerus ii goit jáhke, ahte olbmot heitet silbadujiid oastima. Son lea dan oaivilis, ahte gánneha jurddašit dakkár geavatlaš áššiid, main lea stuorra váikkuhus. Son namuha dán oktavuođas borramuša.
– Sámit borret eanemusat bohccobierggu, luonddučáziid guoli, murjjiid ja guobbariid. Dáid váikkuhus dálkkádahkii lea olu unnit go industriijabuvttaduvvon bierggus. | http://yle.fi/uutiset/silbaduojar_krogerus_silbabajiid_oassi_olles_metallaindustriijas_ii_leat_mearkkasahtti/9068923 |
ámedikki válgalávdegoddi lea hilgon guokte evttohasohcamuša, danin go dat eai deavdán sámediggelágas gáibiduvvon válgagelbbolašvuođa gáibádusaid.
– Dat gelbbolašvuođa gáibádusat čužžot lágas ja dál leat 36 ohcamuša.
Näkkäläjärvi ii njuolga daja detálljaid das, mat ledje sivat guovtti ohcamuša hilgumii.
– Okta dehalamos sivain lea dieđus, ahte gullá válgalogahallamii. Muhto nugo lohken, dát guokte hilgojuvvon ohcamuša eai deavdán gelbbolašvuođa gáibádusaid.
Vai válgaevttohas livččii válgagelbbolaš sámediggeválggain, sus galgá leat sámedikkis addon lága 22 § mielde jienastanvuoigatvuohta, son lea miehtan evttohassan iige leat vádjitválddálaš. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/guokte_evttohasohcamusa_hilgojuvvon/8223768 |
Latest news
- School sessions and gatherings autumn 2022
- 6 good reasons to study at Sami University of applied sciences
- Cooperation agreement signed
- Call for abstracts: Landscape Practices Conference
- New student ambassadors for Sámi University of Applied Sciences in Russia
- Inga Juuso – Tribute concert: Free tickets for students at Sámi University of Applied Sciences
- Welcome to register to the online part of the Sámi Education Conference 2021
- Start of studies autumn 2021
- The application deadline for autumn semester studies 2021 has been extended!
Fágakommišuvdna Sámi allaskuvllas
Miessemánu 14. ja 15. beivviid finai NOKUT, Norsk Organ for Kvalitet i Utdanningen, fágakommišuvdna Sámi allaskuvllas.
Ággán manne NOKUT finai Sámi allaskuvllas lea go Sámi allaskuvla ohcá doavttirgrádaprográmma Sámegielas ja Sámi girjjálašvuođas.
Kommišuvnna mielas lei ohcan buorre, muhto sii hálidedje lassi dieđuid ohcama oktavuođas ja danne fitnet allaskuvllas.
Kommišuvdna jearahalai Sámi allaskuvlla jođiheddjiid, fágabargiid, hálddahusbargiid ja studeanttaid ohcama birra.
Sámi allaskuvlla bargit ja studeantat vurdet gelddolaččat vástádusa ohcamii, leago dohkálaš vai ii.
Vástádus boahtá sullii beannot mánu geahčen. | https://www.samas.no/en/node/437?page=3 |
Bárbmu lea doallan čavčča vuosttáš bearašgafeadeaivvademiid Tamperes 21.9. ja Jyväskyläs 5.10. Tampere deaivvadeamis Napapiiri-sáles ledje mielde guhtta olbmo ja Jyväskylä deaivvadeamis Glorias ledje mielde 11. Searvvi deaivvademiid ulbmilin lea nannet sámekultuvrra árbevirolaš sámeguovllu olggobealde. Čuovvovaš deaivvadeamit leat Tamperes lávvardaga 26.10. dii 15.00 Napapiiri-sáles ja Jyväskyläs lávvardaga 23.11. dii 14.00 Glorias.
Deaivvademiide stivralahtut ohcagohte buotlágán materiálaid jo čakčageasi áigge. Borgemánus Bárbmu fidnii kárášjohkalaš Davvi Girji girjelágádusas ollu materiálaid, mas sáhttá lohkat eanet dáppe.
Nuortasápmelaččaid kultuvrasearvi Saa´mi Nue´tt skeŋkii Bárbmui U´cc saa´mi siõrrâmǩeerjaž -girjjáža nuortalaččaid stoahkamiin. Girjji rávvagiid mielde duddjojuvvui "čoarvehearggit", maiguin Tampere deaivvadeamis geahččaleimmet geas lea falemus heargi. Čoarveherggiin giitosat Jounin poroi Anárii ja Aikaseppäi Tamperei.
Sis-Suoma Sámisearvi Bárbmu giitá hui ollu Saa´mi Nue´tt searvvi, Jounin poro ja Aikaseppä doarjagiin!
Syksyn tapaamiset polkaistiin käyntiin perhekahvilahengessä Tampereella 21.9. ja Jyväskylässä 5.10. Tampereen tapaamisessa Napapiirin salissa oli mukana kuusi henkeä ja Jyväskylässä Gloriassa oli mukana 11. Yhdistyksen tapaamisten tavoitteena on tukea ja ylläpitää saamelaiskulttuuria perinteisen saamelaisalueen ulkopuolella. Seuraavat tapaamiset ovat Tampereella lauantaina 26.10. klo 15.00 Napapiirin salissa ja Jyväskylässä lauantaina 23.11. klo 14.00 Gloriassa.
Hallituksen jäsenet alkoivat etsiä materiaalia tapaamisia varten jo syyskesän aikana. Elokuussa Bárbmu sai kaarasjokiselta Davvi Girji -kustantamolta lahjoituksen, mistä voi lukea enemmän täältä.
Kolttasaamelaisten kulttuuriyhdistys Saa´mi Nue´tt lahjoitti Bárbmulle Pienen kolttien leikkivihkon. Kirjassa oli ohje sarvihärkiin, joilla Tampereen tapaamisessa pääsimme testaamaan kenellä on nopein härkä. Sarvihäristä kiitokset Jounin porolle Inariin ja Aikasepälle Tampereelle.
Sisä-Suomen saamelaisyhdistys Bárbmu kiittää Saa´mi Nue´tt yhdistystä, Jounin poroa ja Aikaseppää tuesta! | https://barbmu.wordpress.com/category/uutisia/tapahtumat/page/33/ |
Mun lean odne vuossárgga máhccan buohcceluomus bargui ja hálidan muitalit duogážiid min dilis.
Min doaimmahusdálus Anáris leat sisáibmováttisvuođat.
Mun lean ieš leamašan hui, hui buozus. Eará bargiid dili mun in lunddolaččat sáhte kommenteret.
Mii leat g√°rt√°n geahpedit radiobuvttadeami
Mun ja oassi min bargiin bargat d√°l Sajosis.
Sisáibmováttisvuođaid dihte mii leat gártán geahpedit radiobuvttadeami mannan vahku rájes.
Dilli joatkašuvvá váidalahtti maid dán vahkus:
Yle Ođđasat Sámis radios 7.30, 8.30 ja 9.30 eai gullo dánge vahkus
Dearvva! Tiõrv! Tiervâ! -gaskabeaisátta ii gullo dán vahku rajes, earet maŋŋebárgga anárašgillii (Anarâš saavah diibmu 11.03) ja gaskavahku nuortalašgillii (Nuõrttsäämas diibmu 11.03).
Dearvva!-sáddaga sajis gullo vuossárgga, duorastaga ja bearjadaga Buorre iđit Sápmi -sátta nuppádassii.
Interneahtta- ja tv-fálaldahkii dilli ii váikkut.
Yleisradio lea čađaheamen mihtidemiid
Yleisradio lea dál čađaheamen sisáibmomihtidemiid min Anára doaimmahusdálus.
Mihtidemiid bohtosiid vuođul Yleisradio meroštallá joatkadoaimmaid Anáris.
Dan botta mii, Yle Sámi doaimmahus, geahččalit máhccat normála buvttadeapmái nu johtilit go vejolaš. Mii boahtit bargat Anáris gaskaboddasaččat guovtti sajis, doaimmahusdálus ja Sajosis.
Mii duođaid šállošat dili.
Dilli ii leat dohkalaš, daningo midjiide lea dehalaš álo fállat sámi álbmogii nu buori mediafálaldaga go vejolaš. Bargiid dearvvasvuohta lea goittotge buot dehalamos ášši ja mii sávvat, ahte dii áddebehtet dili. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/hoavddas_yle_sapmi_gilla_sisaibmovattisvuoain/7807811 |
Riikabeaiválggat doaimmahuvvojit sotnabeaivve cuoŋománu 2. beaivve. Riikkabeaiválggain jienasteaddjit válljejit 200 riikkabeaiáirasa čuovvovaš njealji jagi válgaáigodahkii.
Maiddái olgoriikkain ássi Suoma stáhtaborgáriin lea vuoigatvuohta jienastit riikkabeaiválggain. Olgoriikkain ovdajienasteapmi doaimmahuvvo 22.–25.3.
Goittotge máŋgga olgoriikka ovdajienastanbáikkis jienastanáigodat lea oanehut. Jienastanbáikkiid ja -áiggiid gávnnat válggaid diehtobálvalusas.
– Go beare lea rivttes báikkis rivttes áigge, de jienasteapmi gal lihkostuvvá maiddái olgoriikkas, dadjá pássa- ja notárabálvalusaid ovttadaga hoavda Leena Ritola olgoriikkaministeriijas.
Ruoŧas leat badjelaš 20 ja Norggas 11 ovdajienastanbáikki
Ritola muitala, ahte Suoma olggobealde leat 217 ovdajienastanb√°ikki 87 riikkas.
– Olgosuopmelaččat ja maiddái turisttat sáhttet áibbas bures jienastit olgoriikkas min válggain ovdajienastanbáikkiin. Ovdajienasteapmi doaibmá seamma láhkai doppe go Suomasge.
Ritola goittotge muittuha, ahte jienastanáigi lea olgoriikkas oanehut go Suomas, muhtin báikkiin dušše ovtta beaivvi.
– Jienastanláhpo ii dárbbaš mielde olgoriikkasge, muhto ferte leat persovdnaduođaštus dahje mátkkoštandokumeanta, mainna duođašta iežas persovdnavuođa.
Ritola maiddái rávve, ahte olgoriikkain jienastettiin gánneha juo ovddalgihtii geahččat, gean áigu jienastit.
Eanemus ovdajienastanbáikkit olgoriikkain leat Ruoŧas. Suoma riikkabeaiválggain sáhttá jienastit Ruoŧa bealde badjel 20 ovdajienastanbáikkis.
Davvi-Ruoŧas ovdajienastanbáikkit leat earret eará Gironis ja Luleås. Gironis sáhttá jienastit lávvardaga 25.3. Girona suopmelaččaid searvvi báikkis.
Norgga bealdeges leat 11 ovdajienastanbáikki, earret eará Romssas ja Čáhcesullos. Romssas sáhttá jienastit gávpoga girjerájus bearjadaga 24.3.
Suopma lea juhkkojuvvon 13 válgabirii. Olgoriikkas ássi stáhtaborgár jienasta dan mielde, guđe gielddas lea maŋimuš ássan Suomas orodettiin. Jus ii leat ássan goassige Suomas, gielda válljašuvvá vánhemiid maŋimuš ássangieldda mielde. | https://yle.fi/a/74-20023358 |
Latest news
- Official Opening of the Student House
- Official Opening of a New Academic Year
- Concert in the canteen 16.08!
- Get to know our new principal
- Tuition fees for international students
- School sessions and gatherings autumn 2023
- Become a student at Sámi University of Applied Sciences this fall!
- Unique on-line courses on special education
- Landscape Practices-conference in Kautokeino is open for registration
Stádabušeahtta 2021
Sámi allaskuvlla rámmaruhtadeapmi lassána 6,8 miljon ruvnnuin (7 %). Ovddit jagiid buorit studeantalogut ja ođđa sámegiela álgooahpu ođđa studeantasajit dat čilgejit lassáneami.
Lassáneapmi lea čadnon guovtti váldooassái: vuođđorámmii ja boađusjuolludeapmái.
Sámi allaskuvlla vuođđorámmii addo lassáneapmi mii galgá gokčat hadde- ja bálkálassáneami.
Dasa lassin almmuhuvvui giđđat ahte Sámi allaskuvla oažžu liige juolludeami ásahit logi ođđa oahpposajiid sámegiela álgoohppui, mii addá 1,4 miljon ruvnno lassaneami. Dan mielde maid čuovui stipendiáhtavirgái ruhtadeapmi, oktiibuot 450 000 ruvnno.
Boađusjuolludeami lassáneapmi lea čadnon studeantalohkui ja dutkamii 2019s. Studeantalogu oassi stuorru 2,7 miljon ruvnnuin, earenoamážit dan geažil go allaskuvla bures lihkostuvai sihke alla studeantaloguin ja buori kandidáhttabuvttademiin. Unnit EO-ruhtadeami ja unnit dutkanalmmuheami geažil aŋkke gesso ruhtadeamis 538 000 ruvnno boađusjuolludeamis.
Go visot dáid bidjá oktii, de bušeahttalassáneapmi lassána 7 proseanttain, dehe 4 proseantta lassin haddegoargŋuma. | https://www.samas.no/en/node/4932?page=2 |
Latest news
- Stor satsning på tolking i samiske språk på Sámi allaskuvla
- Videreutdanning for alle landets barnehagelærere om samisk språk og kultur
- Nå kan du søke på høstens studier
- Sámi allaskuvla igang med å etablere samisk AI Lab
- Ylva Jannok Nutti får Várdduos vetenskapliga pris 2023
- Søk studier til våren 2024
- Utvid din kompetanse innen samisk språk
- Statsbudsjettet: Styrker samisk høyere utdanning
- Samiske tall forteller 15 er publisert
-Sápmi dárbbaša din gelbbolašvuođa
Gávccinuppelohkái studeanta leat gárven bachelordási oahpu ja golmmas leat gárven masterdási oahpu.
Leigga Sámi allaskuvlla dekánat geat doalaiga sátnevuoruid studeanttaide. Sártnistis studeanttaide dajai Marit Meløy (Giela, Duoji, Boazodoalu ja servodatdiehtagiid goađi jođiheaddji) ná:
-Lea din studeanttaid iežadet ánssu go lehpet dál buvttehan ja juksan dán muddui go lehpet. Mun sávan ahte dii dovdabehtet ahte lehpet ožžon nana sámegielat fágagelbbolašvuođa ja ahte lehpet ahtanuššan olmmožin ja ovdánan fágalaččat.
Son neavvui studeanttaid earret eará dahkat dan mii alcces orru riekta, ja muittuhii ahte lea vejolaš máhccat akademiijai.
- Vállje dan bálgá mii dutnje lea riekta justa dál. Vaikko válljet dan bargobálgá dál guorragoahtit, de dat ii mearkkaš ahte it sáhte máhcat akademalaš bálgái fas maŋŋel. Olbmo eallimis rahpasit álo vejolašvuođat.
Seija Risten Somby fuomášuhtii sártnistis ahte Sámi allaskuvla fargga ávvuda 30 jagi.
-Máŋgasat dis studeanttain eai lean vel riegádange dalle. Dattetge mis lea ain dat akademalaš sohkabuolva, geaid lea giitámuš ahte odne beassat iežamet gillii ja iežamet árvovuođu geažil čađahit oahpuid ja prográmmaid. 30-jagis mii leat olahan viiddes ja fágaidrasttildeaddji dutkamušaid. Daiguin sáhttit láhčit saji min studeanttaide beassat čiekŋudit alccemet relevánta ja beroštahtti sisdoaluide ja fágaide, mat leat váibmosis sámi ja eamiálbmot servodagain.
Marit Meløy giittii studeanttaid go válljejedje Sámi allaskuvlla oahppobáikin.
-Dalle juo go válljiidet álgit Sámi allaskuvlii ohppui, de lehpet čielgasit vuoruhan ja válljen deattuhit sámi ja eamiálbmot perspektiiva ja sámegiela. Ja Sápmi dárbbaša din gelbbolašvuođa. Olu lihkku!
Gárven gráda Sámi allaskuvllas:
VUO1-7 Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahppu 1-7 ceahkki
- Påve, Edith Anne
- Soleng, Gisle Nergård
VUO5-10 Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahppu 5-10 ceahkki
- Eira, Kirsti Monica Olesdtr.
- Hætta, Anna Margrethe Bæhr
- Utsi, Berit Marie
- Buljo, Elle Nilsdtr
MOA Sámi mánaidgárdeoahpaheaddjioahppu
- Vars, Marit Kristine Olesdtr.
- Vars, Sara Ellen Olesdtr.
- Buljo, Marit Nilsdtr.
- Bæhr, Berit Ragnhild A.
JOU 300 Sámi journalistihka master álgoálbmot perspektiivvas
- Leukumaavaara, Jenni
- Njoroge, Everline
- Paltto, Aslak Antti
BASAM Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bachelor
- Eira, Inger Helene Anti
- Eira, Risten Inga
- Logje, Ina Marie
- Näkkäläjärvi, Juulienna
- Kopra, Anni Sofia Charotte
BAGRA Friddja bachelorgráda
- Eira, Inger Marit Anne (Duoji čiekŋudeapmi)
- Logje, Inger Marlene (Sámegiela čiekŋudeapmi)
- Ohhashi, Kohji (Sámegiela čiekŋudeapmi) | https://www.samas.no/nb/node/4369?page=2 |
Ijahis Idja-musihkkaseminára
Maŋŋebárga 13. Borgemánnuta 2013, 15.23Ijahis Idja -álgoálbmogiid musihkkafestivála lágiduvvo Anáris 16.-17.8.2013. Juo árbevierrun šaddan musihkkaseminára lágiduvvo Siiddas festiválalávvardaga 17.8.2013 dbm 12-16. Musihkkaseminára temán lea "Buolvvat deaivvadit". Semináraságastallin leat ohcejohkalaš musihkkár, dutki FM Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Anáris bajásšaddan girječálli-doaimmaheaddji Jorma Lehtola, musihkkár Ailu Valle Gámasmohkis. Guhkkelepmosis boahtán guossi lea eveaŋgalávlu Vladimir Khomenko, guhte muitala eveaŋggaid kultuvrras ja musihkas.
Semináras álgoálbmogiid musihkka guorahallojuvvo buolvvaid perspektiivvas. –Mo sámi lyrihkat riegádit, maid dat muitalit áiggis ja musihkkabuolvadagain? Mo sámemusihkka lea váikkuhan váldokultuvrraid musihkkii sierra áigodagaid áigge? Miellagiddevaš perspektiivva seminárii buktá maiddái Vladimir Khomenko, guhte muitala eveaŋggaid musihkas ja árbevieru fámus.
Semináras lea ovdan ollu maiddái musihkka. Seminára giellan leat davvisámegiella, suomagiella ja ruoššagiella, ja dulkon lea lágiduvvon.
Seminára lágideaddjin leat Sámemusea Siida, Giellagas-instituhtta ja Sámi Oahpahusguovddáš. Dilálašvuhtii beassá nuvttá. Buresboahtin!
Sámi musea, Siida, Inarintie 46, FI-99870 Anár, tel. +358 (0)400 898 212, [email protected], www.siida.fi | https://web.archive.org/web/20171214152801/http:/www.siida.fi/sisdoallu/diedahusat/ijahis-idja-musihkkaseminra |
Ođđasat
- Studeantačálus 2: "Movt don sáhtát váiban go leat dušše beaivvi stoahkan mánáiguin?"
- Studeantačálus: Don it leat beare boaris mánáidgárddis bargat
- Doarjja Sámi allaskuvlla joatkkaoahpuide
- Oza čavčča oahpuide!
- Nanu dulkaáŋgiruššan sámegielain Sámi allaskuvllas
- Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahppu addá ođđa bargovejolašvuođaid
- Ovttastallan ja siiddat otnábeai servodagas
- Lihkku beivviin!
- Sámi allaskuvllas lea girjás ja miellagiddevaš prográmma Sámi vahkkus
Studeantan álgit Sámi allaskuvlii?
Sámi allaskuvlla rabas beaivi: https://www.facebook.com/events/148761229079661/
Sámi allaskuvla lágida rabas beaivvi ihttin ođđajagimánu 17.beaivvi, dii. 10.00! Boađe finadit min standain gos min čeahpes studeanttat ja fágabargit ovdanbuktet iežaset oahpuid. Mis leat maid somás gilvvut mas leat buori vuoittut. Mis lea maid wraps oktan juhkosiin, gáffe, deadja ja snoahpamušat beaivvi!
Jus jurddašat ahte studeantaeallin soaitá dutnje muhto it soaitte vel áibbas sihkar, de ávžžuhat du fitnat Sámi allaskuvllas ihttin. Beasat gávnnahit ahte dutnje leat heivvolaš oahppu mis Sámi allaskuvllas. Sáhtát maiddái oahppat ja oaidnit maid mii bargat Sámi allaskuvllas.
Bures boahtin, dat lea rabas buohkaide! | https://www.samas.no/se/a/studenter/studeantan-algit-sami-allaskuvlii?page=3 |
Mearraguovlluplánen
Mearraguovlluplánemin háliidat ovddidit mearraguovllu eará geavahanhámiid suvdilis ovdáneami ja šaddama, luondduriggodagaid suvdilis ávkkástallama ja mearrabirrasa buorre dili juksama. Meahciráđđehus lea mielde plánenbarggus, mii dahkkojuvvo stáhta almmolaš mearraguovlluide.
Suoma guovločáziide ja ekonomiijaavádahkii gárvvistuvvojit aiddo dál oktiibuot golbma earálágan mearraguovloplána. Lappi, Davvebađaeanan, Gaskabađaeana ja Nuortabađaeana gárvvisteigga ovtta oktasaš plána, Satakunta ja Aitosaš-Suopma ovtta ja Uusimaa ja Kymenlaakso ovtta. Plánat gárvvistuvvojit rittu eanagotti lihtuiguin ovttasbargun njukčamánu 2021 loahpa rádjái. Ålánda gárvvista iežas plána.
Mearraguovlluplánemis giddejuvvo fuomášupmi mearraguovllu iešvuođaide, eatnama ja meara vuorrováikkuhussii ja eanabealušteami dárbbuide. Mearraguovlluplánemis dárkkoduvvo eará geavahanhámiid dego energiijasuorggi, mearrajohtalusa, guollebivddu ja čáhcegilvima, turismma, áhpasmuhttingeavaheami ja luonddusuodjaleami dárbbuid ja figgojuvvo heivehit daid oktii.
Oktasaš plánemiin olahit máŋggaid ávkkiid. Dat geahpeda konflivttaid eará sektoriid gaskkas ja luovvá dáidda čielggas njuolggadusaid, lasiha stáhtaid rájiid rasttildeaddji ovttasbarggu ja buorida birassuodjaleapmi kvalitehta.
Čanusjoavkkut dahket ovttasbarggu mearraguovlluplánema ovttasbargofierpmádagas, man čoakkádus dievasmuvvá oppa áigge. Ovttasbargofierpmádahkii gullet máŋggat olbmot Meahciráđđehusa Giddodatovdáneamis ja Luonddubálvalusain.
Mearraguovlluplánenovttasbarggu stivre koordinerenjoavku, man lahttut leat rittu eanagottiid lihtuid plánemis vástideaddji virgeolbmot ja birasministeriija ovddasteaddjit. Ovttasbarggu koordinere Aitosaš-Suoma lihttu.
Mearraguovlluplánemis seađáhallojuvvo eanangeavahan- ja huksenlágas. Birasministeriija vástida mearraguovloplánema oppalaš ovddideamis ja stivremis. Lassin birasministeriija vástida ovttasbarggus mearraguovloplánaid oktiiheiveheapmin ovttas ránnjáriikkaiguin. | https://web.archive.org/web/20201127231409/https:/www.metsa.fi/se/eatnamat-ja-cazit/guovlluid-geavaheami-planen/mearraguovloplanen |
Ođđasat
- Sámi allaskuvla lea ásahišgoahtime sámi AI Lab
- Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái
- Ylva Jannok Nutti oažžu Várdduo dieđalaš bálkkašumi 2023
- Oza giđa 2024 oahpuide
- Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa
- Sámi logut muitalit 15 raporta lea almmuhuvvon
- Barggat go vai lea go dus beroštupmi bargat dulkan?
- 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid
- Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana
Alumni studeanttat searvaba čájáhusprošektii
Sámi allaskuvlla alumni* studeanttat Maarit Magga ja Ann Majbritt Eriksen searvaba oktasaš čájáhusprošektii gaskal Sámi allaskuvlla, Lappi Universitehta, Bergen Universitehta ja Reykjavika dáiddaskuvla.
Rahpan dilálašvuođat Roavvenjárggas:
- Galleria Napa and Studio Mustanapa distaga 21.2.2017. diimmu 18:00.
- Hämärä, Kilo, Lyhty ja Kajo, Lappi universitehtas gaskavahkku 22.2. diimmu 17:00.
Kurator:
Ásthildur Jónsdóttir
Dáiddárat:
Rakel Blomsterberg, IS
Ann Majbritt Eriksen, NO
Maria Huhmarniemi, FI
Jóní Jónsdóttir, IS
Thelma Björk Jónsdóttir, IS
Gabriel Johann Kvendseth, NO
Maarit Magga, NO
Marjo Pernu, FI
Antti Stöckell, FI
Kiyoshi Yamamoto, NO
*Alumni mearkkaša ahte leat geargan master grádain. Ovddeš studeantat. | https://www.samas.no/se/a/alumni-studeanttat-searvaba-cajahusprosektii?page=4 |
9.1.2018
Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggá ja Áela áššedovdit leat deaivamis Mátki 2018 -meassuin 18.–21.1.2018 ossodagas 6p60. Meassoossodagasteamet Barcelona mosaihkkaduovdagis sáhttá oahpásnuvvat dikšunbáikkiválljema fierbmebálvalussii, Hoitopaikanvalinta.fi, jearrat riikkaidgaskasaš buohccedikšumis ja diŋgot eurohpalaš buohccedikšungoartta. Dikšunbáiki.fi-fierbmebálvalusas oaččut dieđu dearvvašvuohtabálvalusaid geavaheamis Suomas ja olgoriikkain. Siiddut veahkehit gažaldagain, mat laktásit dearvvašvuohtafuolahussii riikkaidgaskasaš diliin, ovdamearkka dihte jos buohccát fáhkkestaga olgoriikkain dehe mátkkoštat buohccedikšuma […]
27.11.2017
Maid máksá dábálaš doaktáris fitnan Helssegis, nabe geassebartabáikegotti doavtterstašuvnnas? Man olu dikšungoluin leat erohusat bátnedoaktáriid gaskkas, jos dál hálida ohcalit dikšuma várás priváhta beallái? Suomagiel fierbmesiiddus Yksityisten terveyspalvelujen hintoja (sámás: Priváhta dearvvašvuohtabálvalusaid hattit) sáhtát álkit veardádallat hattiid Hoitopaikanvalinta.fis, go ozat dieđuid spesiálasuorggi ja báikegotti mielde. Hoitopaikanvalinta.fi haddedieđut leat čohkkejuvvon nu ahte lea ovttastahttojuvvon Áel:a bálvalanbuvttadeaddji- […]
30.10.2017
Mahccame lulás dálvái? Dárbbašat iežat dálkasiid fárrui? Heivego suopmelaš reseapta lagasapteaikkastat Malagas? Ovdal vuolgima du gánnáha váldit čielgasa dálkkasmearrádusain sihke buhttenvuloš dálkasiid njuolggadusain ja buhtadusa ohcamis. Váldonjuolggadus lea, ahte Suomas doaktára čállin reseapta dehege dálkkasmearrádus dohkke buot EU-riikkain. Eanemus dáhpáhusain dábálaš, dábálaččat báhpirii printejuvvon dálkkasmearrádusa dieđut leat nohkka. Sáhtát maid bivdit iežat doaktáris dálkkasmearrádusa olgoriikkain […]
23.10.2017
Ođasnuvvan Suomi.fi-fierbmebálvalussii (suomagillii) čohkkejuvvojit bárrásiin dieđut almmolaš bálvalusain ja áššiid dikšunkánálain miehtá Suoma. Almmolaš bálvalusaid sáhttet buvttadit earret eará stáhta virgedoaimmahagat, lágádusat, stáhtafitnodagat dehe stáhta fitnodatlágádusat. Suomi.fi bálvala riikkavuložiid, fitnodagaid go eiseválddiid. Suomi.fi oassái álbmotlaš bálvalandiehtofuorkái (BDF) bohtet maid dieđut sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi bálvalusain. Guhtege organisašuvdna buvttada ieš govvádusaid, nappo maid ja makkár bálvalusaid dat fállá sode-áššehasaideaset. […]
2.10.2017
Hoitopaikanvalinta.fi-fierbmebálvalusas (sámás: https://saame.hoitopaikanvalinta.fi) lea ágga ávvudit, go dat devddii guokte jagi 30.9.2017. Riegádettiinis dat lei vuosttaš riikaviidosaš fierbmebálvalus, mii doallá sisttis gokčevaččat dieđu sihke álbmotlaš dearvvašvuohtafuolahusa válljenfriddjavuođas ja rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusas. Hoitopaikanvalinta.fi ollašuhtii rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis ovttasráđiid Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádusain, Álbmotealáhatlágádusain ja sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijain. Siiddut, mat bálvalit riikkavuložiid, dearvvašvuohtafuolahusa bargiid ja eiseválddiid, […]
25.9.2017
Áel fállá buot persovdnaáššehasaide ja ovttasbargoguimmiide oaivvidlduvvon skoviid fierbmebálvalusastis, mas dat leat juogaduvvon fáddásuorggi mielde. Okta fáttáin lea riikkas- ja sisafárren, mas leat earret eará skovvi dikšunrievtti ohcamii Suomas fárredettiin. Ohcamuš geavahuvvo, go fárret EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii ja ozat rievtti oažžut buohccedikšuma dego riikkas orrut. Geavat ohcamuša maid, go du orrunriika lea ain […]
Gieldamearrideaddjit čoahkkanit Gieldadállui: Dikšunbáikkiválljen.fi lea mielde Gieldamárkaniin 13.–14.9.2017
4.9.2017
Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis oahpásnuhttá Dikšunbáikkiválljen.fi-fierbmebálvalussii gieldasuorggi ámmátolbmuid dáhpáhusas Gieldamárkaniin, gosa vurdojuvvojit lagabui 7 000 galledeaddji. Gieldamárkanat lea Suoma áidna almmolaš hálddahusa forum, mas čalmmuhtuhttojuvvojit visot gieldasuorggi hálddahussektorat. Maiddái stáhta hálddahus, fitnodagat ja searvvit leat mielde. Guovtti beaivvi áigge seminárain ja dárkkesinfoin suokkarduvvojit gieldasuorggi áigeguovdilis fáttát, dego sode-integrašuvdna, digitaliseren ja gielddaid ekonomiija. Oassi logaldagain leat […]
21.8.2017
Buohccedorvvolašvuođa strategiija lea ođastuvvon buohcce- ja áššehasdorvvolašvuođa strategiijan (suomagillii). Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija beaivádan strategiija mielde suopmelaš sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahus gárgehuvvo oktilis dorvvolašvuođa kultuvrra guvlui. Vuosttaš álbmotlaš buohccedorvvolašvuođa strategiija ráhkaduvvui jagiide 2009-2013. Ođđa strategiija bálvala sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ordnejeddjiid ja buvttadeddjiid, bargiid, buhcciid, áššehasaid sihke sin oapmahaččaideaset dorvvolaš ja váikkuheaddji dikšuma ollašuhttimis. Buohcce- ja áššehasdorvvolašvuohta lea almmolaš […]
14.8.2017
Vuordinráiddut hoahpuhis spesiálabuohccedikšumii leat Suomas otnon, daningo badjel jahkebeali dikšumii beassamii vuordán buhcciid mearri lea unnon giđa áigge 1200:iin juovlamánu loahpa dillái buohtastettiin. Guhká dikšuma vuordán ledje badjelaš 200 unnit go jagi 2016 seamma áigge. Dilli ii leat leamaš ná buorre oba logi jagi čuovvunáigodaga áigge. Dieđut bohtet ovdan Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádusa buvttadan statistihkain, […]
Mot dohko dikšumii rievtti mielde beassá olgoriikkain ja eará guorahallamušat dearvvašvuohtabálvalusain
19.7.2017
Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtabálvalusa kontáktačuokkis jearai geassemánus dearvvašvuohtabálvalusaid geavahusa diehtodárbbuin ja muosáhusain. Jearahallama ulbmilin lei gártet áššehasaid dárbbuid ja sávaldagaid kontáktačuoggá kommunikašuvnna ja Dikšunbáikkivalljen.fi-fierbmebálvalusa gárgeheami várás. Jearahallamii vástide oktiibuot 96 olbmo. Vástideddjiin 37 % muitale, ahte ledje juogo ieža geavahan, dehe lagas olmmoš lei geavahan dearvvašvuohtabálvalusaid olgoriikkain. Vástideddjiin 40 % ledje dárbbašan dehe ohcan dieđu iežas […] | https://www.eu-dearvvasvuodadiksun.fi/kategoria/aigeguovdil/page/8/ |
Fágat Luonddufága Dássi Mánáidgárdi SAÁO 1-4 5-7 8-10 JS Alit oahpahus Giella Davvisámegiella Dárogiella Formáhtta Neahttasiidu Riektedoalli ovttas|aktan|aktesne Rievttit Fáttát Árbevirolaš máhttu Luondduávkkástallan Luondu ja dieđa Luonddufága Čoavddasánit Loddi Bárbmolottit Čáhcelottit H5P Lodden Čilla Bessen Digitála oahpponeavvu Lotti | https://ovttas.no/digitala-resursa_cahcelottit-sis-finnmarkkus |
Ođđasat
- Muitosánit ávvuoahpheaddji Edel Hætta Eriksen eretvádjoleami oktavuođas
- Studeanttaviesu almmolaš rahpan
- Sámi allaskuvlla almmolaš rahpandoalut
- Etnešguovttos: Konsearta kantiinnas 16.08.23
- Ođđa rektorin oahpásmuvvat
- Ollu oahput ja alla ohcciidlogut Sámi allaskuvllas
- Ođđa vejolašvuohta ohcat čavčča oahpuide
- Sámi allaskuvlla ođđa stivra
- Plánegoahtán almmuhit dán jagaš "Sámi logut muitalit" raportta
Sámi allaskuvlla ja Norwegian Crafts ovttasbargu duodjeantologiijain
Sámi allaskuvllas ja Norwegian Craftsas lea ovttasbargu buvttadit antologiija mas čiekŋudit duodjái, ja mii lea máŋgga gillii. Antologiija doaimmaheaba Gunvor Guttorm, duodjeprofessor ja Harald Gaski, sámekultuvrra ja girjjálašvuođa professor. Antologiija almmuha sámi lágadus Davvi Girji 2021:s.
Antologiijas leat logi vuođđoteavstta máid sámi duojárat, dáiddárat ja akademihkkárat leat čállán. Teavsttat gaskkustit sihke historjjálaš ja dáláš máhtu duojis ja sámi estetihkas, hervendáidagis, kultuvrras ja eallinvuogis. Dán čoakkáldaga teavsttat almmuhuvvojit dál vuosttaš geardde máŋgga sámegillii ja lassin vel eŋgelasgillii.
Duodji lea erenoamáš danin go dat fátmmasta olles sámi eallinvuogi. Vuođustis dat lea geavatlaš, muhto movttiidahttá maiddá árvvoštallat sámi vásáhusaid ja áddejumi viiddit teorehtalaš geahčastagas. Duodji lea seammá áigge sihke árbevirolaš ja ođasmahtti, ja ovttas juoigamiin dat ovddasta guovddáš sámi gullevašvuođa ja áibbašeami. -Harald Gaski.
Odne lea stuorra beroštupmi duodjái, mii leat čeahppumin atnit duoji máhtuid ja dieđuid árvvus, ja oainnusin dahkat daid. Nuorran go bargagohten dujiin, ii lean nu dábálaš ahte nuorra olmmoš vállje duodjeoahpuid váldit, eaige gávdnon nu máŋga ásahusa gos sáhtii ohcat doarjaga. Dalle gárte eallilan duojárat munnje dehálaš doarjaleaddjit. Duoji áigi lea dál, nugo ovdalgege, muhto eará láhkai. -Gunvor Guttorm
Go jorgala sámegillii sámi girječálliid teavsttaid mat leat čállojuvvon dušše davvirikkaid gielaide ja eŋgelasgillii, de mii sáhttit fállat dehálaš sámi máhtu duojis, sámi kultuvrras ja estetihkas ođđa sámegielat geavaheddjiide. Dasa lassin sáhttá eŋgelasgillii jorgaleapmi veahkehit sámi duoji olahit ođđa berošteddjiid rikkaidgaskasaš dásis. -Hege Henriksen, direktevra Norwegian Crafts. | https://samas.no/se/a/sami-allaskuvlla-ja-norwegian-crafts-ovttasbargu-duodjeantologiijain?page=6 |
Latest news
- 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid
- Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana
- Sami Education Conference: New deadlines
- Min birrasat conference is open for registration
- Sami health conditions
- Oahppu ii deatte (education does not weigh down) podcast - new episode every week
- Sami cultural heritage's place in relation to global challenges
- Fall 2024 Study Programs
- State budget 2024: Allocation to the Sami university of applied sciences
June 18. beaivi 2015
Studeanttat, geat leat geargan oahpuin
Dát čeahpes olbmot leat odne ožžon duođastusa ahte leat geargan oahpuin Sámi Allaskuvllas!:)
Sámi allaskuvla sávvá lihkku buohkaide! | https://www.samas.no/en/node/841?page=1 |
Vuosttaš veahkki
morrašis
Konkrehtalaš guigosat mat geahpidit
morašdeaddji luhtte.
Morraša ii sáhte dálkkodit, muhto juohkimiin dan morraša sáhttá geahpidit.
Dán affiššaguigosat vuođđudit Ruođa girku guhkesáigásaš vásáhussii deaivat ja
doarjut olbmuid morrašis ja leat beare moadde ášši man mii lagamužžan sáhttit
dahkat dasa gii morašta. Ale hejoš dan unnána, una bijusnai sáhttá oažžut stuora
mearkkašumi. Háliidatgo oažžut eanet doarjaga dehe soapmása geainna sárdnut
leat buresboahtin iežat searvegoddái. Don gávnnat aktavuođadieđuid ja eanet
duođalaš guigosiid svenskakyrkan.se/forstahjalpenvidsorg
Váldde aktavuođa
Soaitá leat buot deháleamos ahte eat guođe vás-
tu aktavuođaváldimis morašteaddjái. Mii sáhttit
vealtit dadjamis "Riŋge munnje jus lea juoga, lean
dáppe" daningo lea stuora riska ahte moraš-
teaddji ii nagot leahkit dat gii váldá aktavuođa.
Dalle lea buoret ahte mii dadjat"Riŋgen dutnje
disdaga fas, vástit jus nagodat". Muhtumin eat
oaččo mangelágan vástádusa ja lea buorre nu,
morašteaddji ii álo nagot vástidit, muhto dalle mii
sáhttit riŋget ,ođđasiid ja ođđasiid.
Botke jaskatvuođa
Máŋggat dovdet váttisin váldit aktavuođa
lagamuččain gii morašta. Maid galggan dad-
jat? Jurddaš jus šaddá beare jaskatvuohta dehe
olmmoš álgá čierrut? Muhto ii leat dehálaš
maid dadjat beare mii botket jaskatvuođa. Ja
muhtumin sms lea buoret čoavddus go riŋgen
daningo soaitá leat álkit sihke sáddet ja vástidit.
Atte saji
Dávjá leat máŋggas geat moraštit seamma
áigge, gos buohkain lea leamaš aktavuohta ja
historjá dainna gii lea jápmán. Lea dehálaš ahte
mii addit dan lagamus morašteaddji leahkit
guovddážis ja vealtit čalmmusteames min ieža-
met muittuid ja dovdduid. Mii fertet muitit sállet
morašteaddji dovdduid , beroškeahttá makkárat
dat leat,leahkit guovddážin. Min jurdagat ja
muitalusatnai leat dieđusge dehálaččat – muhto
eai dehálepmosat.
Álggat
Lea buorre jus mii geat doarjut sáhttit leat dat
geat evttohit áibbas árgabeaiválaš doaimma.
Guossut gáfe, gehččet filmma dehe váccašeh-
pet buot eaŋkilvuođas. Máŋgasat geat moraš-
tit gáibidit bottu morrašis ja unnánaš dábálaš
eallima. Jurdil dat gean mii bovdet soaitá gieldit
ja dat lea áibbas ortnegis, dehálaš lea ahte jear-
rat – ja duostat fas jearrat.
Čájet mieldeorruma
Máŋgasat mis ballet bahkkema ja dat heaitá
ahte eat váldde aktavuođa ollenge. Mii soaitit
jurddahallat ahte morašteaddji dárbbaha leahkit
ráfis dehe ahte ferte vuordit veháš aktavuođa
váldimiin "dasságo bahámus lea meaddel". Lea
dehálaš ahte mii čielgasit čájehit ahte mii lea
doppe vai morašteaddji ii dovdda isolašuvnna,
olggobealde dehe hilgojuvvon.
Leage gierdivaš
Juohke morašteaddjis lea iežas morašproseassa,
masa mis dárbbaha leahkit ipmárdus ja gierdi-
vašvuohta. Lea bahá várra ahte mii geahččalit
jeđđet eret morraša dehe duššástuvvat jus dat
bistá. Morrašis ii leat maŋemus beaivemearri iige
dábálaš dehe eahpedábálaš guhkes áigi mii gollá
morašteapmái. Muhtin áššiid dárbbaha ovtta-
geardánit geardduhit, nu sálle du lagamučča
dáguhit dan mii lea dáhpáhuvvan, dat soaitá leat
dehálaš oassi morraša ipmirdeamis ja dikšumis.
illustration: stina löfgren. sk18189 | https://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?id=1809053 |
Pressemelding
Nr.:
86
Dato: 30.06.2006
Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas
Finnmárkku eatnamiid ja čáziid
Stáhta eaiggáduššá 95 % Finnmárkku
eatnamiin ja čáziin. Dát eana- ja čáhceviidodat sirdojuvvo odne
Finnmárkkuopmodahkii. Maŋŋágo
25 jagi leat čielggadan sámi vuoigatvuođaid, de galget dál
finnmárkolaččat ieža báikkálaččat eaiggáduššat ja hálddašit
eatnamiid ja čáziid priváhta eanaeaiggáda Finnmárkkuopmodaga bokte. Dat
eanaviidodat mii sirdojuvvo, lea sullii seamma stuoris go Sveica.
-
Otná beaivi lea mearkabeaivi buot finnmárkolaččaide ja earáide geat
leat čuvvon Finnmárkkulága barggu ollu jagiid gitta Finnmárkkulága
mearrideami rádjai. Beaivi lea maiddái historjjálaš sihke riikkalaš ja
riikkaidgaskasaš oktavuođas, dadjá bargo- ja searvadahttinministtar Bjarne
Håkon Hanssen.
-
Finnmárkkuláhka mielddisbuktá stuorra hálddahuslaš nuppástusaid Finnmárkui.
Finnmárkkuopmodaga ásaheapmi eanaeaiggátorgánan ovddasta maiddái juoidá mii lea
ođas Norgga lágas. Mu mielas addá láhka buriid vejolašvuođaid
sihkkarastit ja ovddidit ealáhusaid ja eallinvuođu miehtá fylkka, dadjá
Bjarne Håkon Hanssen.
- Finnmárkkuláhka
mielddisbuktá ahte oamastanvuoigatvuohta 95 % Finnmárkku eana- ja
čáhceviidodagaide sirdojuvvo Finnmárkku ássiide Finnmárkkuopmodaga
ásaheami bokte. Gielddat maid ožžot válddi das mii guoská ođasmuvvi
resurssaid ávkkástallamii. Láhka váldá vuhtii Finnmárkku buot ássiid. Dat
mearkkaša ahte sihke sápmelaš, kvenalaš ja norgalaš ássiin leat seamma
vuoigatvuođat ávkkástallat luondduriggodagaiguin, dadjá
stáhtaráđđi.
Dainna
ulbmiliin ahte sámekultuvra váldojuvvo vuhtii, leat lágas sierra jienastannjuolggadusat
Finnmárkkuopmodaga várás dakkár áššiin meahci rievdaduvvon geavaheami birra mat
sáhttet váikkuhit sámekultuvrii. Dasa lassin addá láhka Sámediggái válddi
ráhkadit njuolggadusaid das mo dakkár váikkuhus sámekultuvrii galgá
árvvoštallojuvvot, dadjá stáhtaráđđi.
Gonagaslaš
Allatvuohta Krovdnaprinsa Haakon ja stáhtaráđit, Terje Riis Johansen, Knut
Storberget ja Helga Pedersen oassálaste maiddái meanuin.
Ráđđehusa
sárdni dain meanuin main Finnmárkku eatnamiid ja čáziid sirde
Finnmárkkuopmodahkii | https://web.archive.org/web/20070203162356/http:/odin.dep.no/aid/sami/aigeguovdil/Preassadiedahusat/068101-070096/dok-bn.html |
Matematihkka 1P/2P/1P-Y/2P-Y jus áiggut oahpaheaddjeohppui - áigemearri 1.2.
Dá lea matematihkkafálaldat dutnje gii háliidat šaddat oahpaheaddjin, muhto it deavdde árvosátnegáibádusa matematihkas nu ahte beasat sisa oahpaheaddjeoahpuide. Kursa čađahuvvo neahta bokte, ja nu lea ge rabas ohppiide ja ohccide miehtá riikka.
Progrešuvdna: Oasseáiggis
Oahppobáiki: Neahtta
Oahpu dássi: Kursa ja lassioahppu
Máksu: Oahpahus ja bagadeapmi lea nuvttá kursaoasseváldiide, muhto privatistaeksámengolut eai gokčojuvo.
Ohcanáigemearri: Nu guhká go leat sajit, ja maŋŋemus ohcanvejolašvuohta lea guovvamánu 1.b.
Álgin: Giđđat 2022
Heive dutnje gii háliidat:
- buoridit árvosáni matematihkas vai beasat oahpaheaddjeoahpuide sisa
- čoaggit lassi skuvlačuoggáid
- ođasmáhttit iežat gelbbolašvuođa fágas
Oahpahus
- oahpahus lea guokte eahkeda vahkus digitála luohkkálanjas
- ruovttus lohkat ieš, ja nu lea ráhkkanan juohke fáddái maid oahpaheaddjit oahpaha
- diimmuin lea bagadallan, ovttasbargu ja ságastallan
Goas?
Kursa álgá 9. vahkus ja loahpahuvvo 20. vahku. Oktiibuot 11 vahku (beassášluopmu gaskkas).
- Teknihkalaš álggaheapmi / digitála luohkkálanja geahččaladdat: vahku 7
- Oahpahus álgá mánnodaga 28.02. dahje distaga 01.03.
- Oahpahus loahpahuvvo gaskavahkku 18.05. dahje duorastaga 19.05.
Oasseváldit čuvvot iežaset luohkáid. Šaddet sierra luohkát 1P (1PY) ja 2P (2PY). Ohccit geat váldet goappaš fágaid, 1P ja 2P dahje 1PY ja 2PY, fertejit čuovvut oahpahusa njeallje eahkeda vahkus. Go dieđihat, de sáhtá válljet ná:
- 1. molssaeaktu: mánnodagaid ja gaskavahkuid dii. 18.00-19.30
- 2. molssaeaktu: distagaid ja duorastagaid dii. 18.00-19.30
Dieđiheapmi:
Dieđit guovtte sadjái - kursii ja eksamenii. Fuomáš ahte fertet goappaš báikkiide dieđifit ovdal leat dieđihuvvon kursii. Ja fuomáš maiddái sisabeassangáibádusa.
- Kursii dieđiheapmi
Sáhttá dieđihit nu guhká go leat sajit, ja ovdal guovvamánu 1.b. - Privatistaeksamenii dieđiheapmi
Dieđit iežat ruovttufylkka privatistaeksamenii.
Áigemearri guovvamánu 1.b. 2022 (sierra njuolggadusat Nordlándda filkkas).
Lea Universitetet i Sørøst-Norge mii lágida kurssa (usn.no) ja jus leat jearaldagat, de galgá váldit siinguin oktavuođa. Oahppu lea dárogillii. | https://www.samas.no/en/node/5401?page=8 |
KIF-lávdegoddi finai Sámi allaskuvllas
Sámi allaskuvllas lei odne čoahkkin KIF-lávdegottiin – Sohkabeallebalánsa ja máŋggabealatvuođa lávdegoddi dutkamis.
Lávdegottis lea mihttu doarjut ja evttohit doaibmabijuid mat galget buoridit sohkabeallebalánsa ja máŋggabealatvuođa universitehtain, allaskuvllain ja dutkanásahusain. Máhttodepartemeantta nammada lávdegotti dábálaččat njealji jáhkkái, ja departemeantta mearrida oktiibidjama ja sturrodaga.
Ulbmil čoahkkimis lei čoahkkinastet allaskuvlla jođihangottiin ja ságastallat dehálaš fáttáid birra dego dásseárvvu, máŋggabealatvuođa, karriearavejolašvuođaid ja searvadahttin. Dasa lassiin háliidii lávdegoddi gullat Sámi allaskuvlla hástalusaid, maid sáhttet atnit vuođđun viidáset bargui go galget ságastallat áššáigullevaš fáttáid birra lávdegotti mandáhta siskkobealde. Dat ovttasbargu galgá veahkehit ovdánahttit konkrehta doaibmabijuid ja strategiijaid ovddidit sohkabeallebalánsa ja máŋggabealatvuođa sámi dutkanbirrasis. | https://www.samas.no/en/node/5919?page=8 |
1, A10: Mumeneatni veahkki
· barnprogram ·
Áigodat 1,10/13.Filijoŋkká geažil Mumeneadni háhká alcces erenoamáš veahki. Mumeneadni ferte goittotge loahpas mearridit goabbá lea dehálut – leat earáid miela miel vai dat, ahte duostá leat mii lea.
utgår
25.7.2026 starter
13 793 | https://arenan.yle.fi/1-50501812 |
Oahpásmuva studeanta ovdduide sámegillii
Kela lea almmustahttán jagi 2023 Studeanttat ja vearjogeatnegasat -brošyra. Brošyra muitala maiddái sámegielaiguin, mo Kela doarju studeanttaid ja olbmuid, geat leat soahteveagas dahje siviilabálvalusas ja mo ovdduid ohcat.
Kela almmustahttá juohke kaleandarjagi gávcci iešguđetlágan čielgagielat ovdobrošyra guđege eallindili mielde. Dain čieža . Dál lea almmustahtton maiddái maŋimuš brošyra Studeanttat ja vearjogeatnegasat. Seammás leat beaiváduvvon brošyra sáme- eaŋgalas- ja ruoššagielat veršuvnnat.
Kela čielgagielat ovdobrošyra ovdanbuktá buot studeanttaid ja vearjogeatnegasaid ovdduid čielgasuomagillii ja čielgaruoŧagillii. Brošyra muitala mo Kela doarju studeanttaid ja olbmuid, geat leat soahteveagas dahje siviilabálvalusas ja mo ovdduid ohcat. Brošyra, man ádde álkit, heive buohkaide Kela áššehasaide.
Brošyrii leat beaiváduvvon ođđa ovdosupmit ja earát jagi 2023 ovdonuppástusat. Beaivádeami oktavuođas maiddái Studeanttat ja vearjogeatnegasat -brošyra bajiloaidnu lea vehá ođasmuvvan ja visuála hápmi lea čielggasmahtton ovddežis.
Studeanttat ja vearjogeatnegasat -brošyra sámegielat pdf-neahttaveršuvnnaide sáhttá oahpásmuvvat kela.fi-siidduin. Olahahttivuođagáibádusat leat váldon vuhtii brošyraid neahttaveršuvnnain, de bláđen lihkostuvvá bures maiddái ruvttolohkkin.
Studeanttaid ja vearjogeatnegasaid ovdduin sáhttá lohkat sámegielaiguin maiddái Kela .
Bargoguoimmit sáhttet diŋgot brošyraid Kelas
Čielgabrošyraid oažžu Kela bálvalan- ja áššiiddikšunbáikkiin. Kela sádde čielgasuoma- ja čielgaruoŧagielat brošyraid iežas bálvalanbáikkiide lassin maiddai oahppolágádusaide.
Ovttasbargoguoimmit sáhttet diŋgot čielgabrošyraid ja daid sierra giellaveršuvnnaid ja earáid Kela brošyraid, mat leat prentejuvvon, šleađgapoasttain Kela skovvevuorkkás čujuhusas [email protected]. Minimadiŋgonmearri lea 10 stuhka/sádden.
Sámegielat brošyraid sáhttá diŋgot šleađgapoasttain čujuhusas [email protected]. Sámegielat brošyrat sáddejuvvojit dárbbu mielde maiddái unnit mearri go minimadiŋgonmearri lea. | https://www.kela.fi/web/davvisamegillii/aigeguovdilis/oahp%25C3%25A1smuva-studeanta-ovdduide-s%25C3%25A1megillii |
Camera Borealis – luonddugovvadoalut, man fáddán leat myhtat ja eatnamat
Vuossárga 02. Skábmamánnuta 2015, 10.20Skábmamánu loahpas luondu sirdása ráfálaš skábmaáigái, muhto Anárii čoahkkanit olbmot luonddugovvadoaluide,man gohčodit Camera Borealisin. Vahkuloahpa prográmma fállá vásáhusaid oppa bearrašii "Myhtat ja eatnamat"-fáttá olis. Nugo dábálaččat, de luonddugovaid leat govven sihke njunuš ámmátgovvejeaddjit ja eará govvejeaddjit.
Camera Borealis álggahuvvo allaáiggálaččat Latvavesillä (sámegillii livččii Gieračázadagain)–filmma vuosttaseahkediin. Filbma muitala Aimo ja Tuomas Leppäkangas ja sudno beatnaga Hilla meahccevádjoleamis. Mátki álgá vácci Lohttujoga gieraádjaga vulos ja joatkašuvvá muhtun gaskkaid meallumiin ja muhttumin fas venohta geassimiin gitta Rájijovssehii. Hilla-beana lea vuosttas háve mielde guhkit meahccetuvrras ja nuba dat dutká vielpá movttain buot, mii ovddal ihtá. Filbma gohccaha jurdagiid das, mo olmmoš guođđá luottaid meahccái. Filmma lea bagadallan ja doaimmahan Tapio Tynys, gii lea guhká bargan Meahcceráđđehusas.
Lávvardaga prográmma álggahuvvo mátkegovvádusain, mas mannat eananjorbalasa máttimus oassái. Jiekŋavárit, albatrossat, mearraelefánttat, historjjálaš dutkanstašuvnnat ja pingviinnat – olu pingviinnat, buot dát leat Antarktisas, mii viidodaga dáfus vástida beali Afrihkás. Timo Halonen lea anárlaš meahcceofelaš, gii beasai ollašuhttit niegus ja oassálasttii 15 beaivvi áigge Lullinannáma govvenmátkái. Camera Borealisa oassálastit besset mielde dán reisui geasuheaddji mátkemuitalusa olis.
Camera Borealis –doalut sirdásit Suoma alimus čohkkii go luohkáoahpaheaddji ja govvadáiddabajásgeassima magisttar Tarja A. Länsman buktá dearvvahusas Ohcejogas. Son lea orron Ohcejogas badjel guoktelogi jagi ja lea geargan johtit govvenapparáhtain máŋggalágan eatnamiid čađa. Lávvardaga beassat oaidnit Länsmana guokte fiinna govvačájáhusa: Sámeeatnama gávcci jagiáiggi ja Davvialmmi guovssahasat.
Fotogovvadáiddára, luonddugovvejeaddji ja girječálli Heikki Willamo movttiidahttet boares vuvddiid eallin ja atmosfeara ja dološ báktedáidda ja govaide gullevaš myhtat. Olbmo ja ealliid gaskavuođat ja oktavuohta geasuhit su. Doaluin beassat oaidnit Heikki Willamos guokte čájáhusa, mat leat čohkkejuvvon čáhppesvilges govain.
Lávvardaga čájehuvvo "Vuosi metsässä" (sámegillii livččii "Jahki meahcis") ja das muitaluvvo, mo gávdnat meahccái fas, mo sáhttá muosálaččat orustit meahcis ja mo de go gártá addit eret ja massit – nappo eallima ja jápmima molsašuddamis. Sotnabeaivvi gullat myhtain ja myhtalaš ealliin – ealgga, guovžža ja gotti birra. Máidnasis johtit Davvi-Norgga eamiduovdagiid ja máttasuopmelaš vuvddiid gaskka.
Boaresvuvddiid gonagasloddi lea álo mearkkašan olu anárlaš luonddugovvideami ámmátolbmui Martti Rikkosii. Geahččit besset su čájáhusa fárus čuvččaid eatnamiidda ja besset čuovvut daid giikamiid. Rikkonen lea čuvvon ja govven čuvččaid olu, muhto moatti maŋemuš jagi áigge vuosttas háve Koilliskairas. Lávvardateahkeda alimus boddun šaddá dat go beassat oaidnit govvačájáhusa čuvččáid ja daid eallinguovlluid birra.
Sotnabeaivve lea Antti Haataja sáhkavuorru. Son govve rievddadeaddji duottarluonddu ja Jiekŋameara. Njálla ja jievjaskuolfi ledje sutnje guhká dušše gáidasis ja mystalaš sivdnádusat, mat muhttumin ledje valljis ja mat johte skáiddiin ja de áiggiid olis jávke. Muhto de son lei ovtta suoidnemánu ija guorba duoddaris ja dalle buot nuppástuvai. Son gaivái njuolga njála buolli čalmmiide. Haataja čájáhus doalvu geahččiid njálaid ja jievjaskulffiid eatnamiidda.
Fotogovvejeaddjit Ari-Matti Nikula ja Irma Varrio leaba movttiidan govvet davvi luonddu ovttas. Luonddugovvema árbevirolaš vuogit báhcet go miellagovat stivrejit nu nannosit govvema. Sudno oktasaš fotogovvaprojeakta lea Northern Impressions, mas davviguovlluid luonddu oahpes fáttát ovdanbuktojit miellagovvan.
Biologa ja luonddugovvejeaddji Tuija Warén buktá Camera Borealisii muitalusa Merenkurkku (Mearrabađaluovtta baskkádat) juovaid ja geđggiid birra. Baskkádaga sulluid guorbbasvuohta bisseha olbmo. Geađggit leat juohke sajis, stuorra ja smávit geađggit, máŋggaivnnat ja máŋggahámat geađggit. Bárut leat dahkan daid šallagin dahje muhttumin dat leat bastilat dego dat livčče luddejuvvon stuorra ákšuin. Warén válddii kameras fárrui ja finai čielggadeamin, sáhttágo giige dahje miige loaktit dákkár duovdagiin.
Sotnabeaiveaigin mánát leat guovddážis, muhto čájáhusat heivejit buohkaide. Álggus geahčadit mánáid fotogovvengilvvu govaid ja bálkkašit buoremus govaid. Dasto geahčadit mánáid sámegielat filbmaleairra áigge dahkkon filmmaid.
Camera Borealis lea luonddugovvadoalut, mat dollojit jahkásaččat ja Meahcceráđđehusa Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida ordne doaluid. Dál doalut dollojit 20.-22.11.2015 ja lea 19. geardi go ordnejuvvojit. Eambbo dieđuid ja prográmma gávnnat dáppe: www.siida.fi/tapahtumat.
Meahcceráđđehusa luondduguovddáš, Siida, Inarintie 46, FI-99870 Anár, tel. +358 (0)206 39 7740, [email protected], www.siida.fi, www.luontoon.fi | https://web.archive.org/web/20160818114205/http:/siida.fi/sisdoallu/diedahusat/camera-borealis-2013-luonddugovvadoalut-man-fddn-leat-myhtat-ja-eatnamat |
Gođus lea seallačoahkis muhtun ealána siste mas lea oktasaš doaibma. Gođđosat gávdnojit sihte ealliin ja šattuin. Gođđosiid dutkan gohčoduvvo histologiijan. Gođđosiid dutkan mii guoská buohcuvuođaide gohčoduvvo histopatologiija. Histologiija vuođđu lea čuohpastit gođđosiid ja dutkat daid mikroskohpas. Maŋemus čuđiid jagiid teknihkka lea ovdánan nu ahte dálá atnui gullet maiddái elektromikroskohpat ja immuvdnateknihkat. Dábálaš histopatologiija čuovgamikroskohpain lea goittotge velá odnege dehálaš oassi omd. borasdávdda diagnostihkas.
Olbmus (ja eará njiččehasain) gávdnojit njeallje vuđolaš gođustiippa, mat ráhkadit rupmaša orgánaid.
- Epitela, mii gokčá rupmaša olgguldasat. Ovdamearkan liikki ja biebmosuddadanoari badjegiera.
- Čanasgođus, nugo namma geažida, čatná diŋggaid oktii. Ovdamearkka dihte suonat, muhtun oase varrasuonat ja čiččit. Varra láve gullat deike ja muhtumin iehčanassii.
- Deahkkegođđosis leat deahkkeseallat. Deahkit čavgejit ja dainna lágiin dahket lihkadeami vejolažžan.
- Nearvagođus gávdno vuoigŋašiin, čielgeađđamis ja periferalaš nearvafierpmis. | https://se.wikipedia.org/wiki/Go%C4%91us |
Elektralaš vuosttaldus lea man ollu jođas hehtte rávnnji. Mađi eambbo vuosttaldus, dađi eanet gealdu dárbbašuvvo vai rávdnji nagoda johtit. Vuosttaldusa mihttu lea ohm.
Go lea njuolggorávdnji de rávnnji sturrodat mihtiduvvo dainna lágiin ahte juohká gealddu vuosttaldusain. Dát rehkenuššan lea Ohma lága mielde. Go lea molssarávdnji de ii leat nu oktageardán šat go ii leat dušše vuosttaldus mii mearrida rávnnji hehttehusa.
Ávdnasat jođihit rávnnji iešguđet ládje. Muhtun metállat nugo veaiki ja alumiidna leat buorimusat jođihit rávnnji. Muhtun ávdnasat eai jođit obanassiige ja dakkárat gohčoduvvojit elektralaš elektralaš erreldahkan dahje elektralaš guđjun. Dakkár ávdnasat lea plastihkka, geađgi ja áibmu. | https://se.wikipedia.org/wiki/Elektrala%C5%A1_vuosttaldus |
Malta dahjege Malta dásseváldi lea suoloriika Lulli-Eurohpás, sullii 93 kilomehtera lulás Sisilias. Malta oaivesullot leat Malta, Gozo ja Comino. Malta searvvai Eurohpa uniovdnii 1.5.2004.
Virggálašgiella: máltagiella ja eaŋgalsgiella
Oaivegávpot: Valletta
Viidodat: 316 km²
Ássit: 416 055 (2011)
Ruhta: Eu | https://se.wikipedia.org/wiki/Malta |
In dieđe vel mi ibat dáhpahuvvá Moskavas dál. Orru dego stuora ákšuvdna, vuostáleapmi. Ollu ruoššabloggar leat sihke čállime ja govveme dán birra. Vuoi-vuoi. Ja eske go gehčen ruoššaođđasiid. Eai lean ságaid dán birra. Doáivvun goit odne eahkedis galget juoidá čájehit ja čilget mii dáhpahuvva Moskvas.
Leat sihke ollu politijá ja ollu olmmoš.
Muhto odne gal lea Murmanskas stuora sámi dáhpahus. Nubbi Sámi kongreassa lea odne. Suddu go in sáhtán vuolgit dohko. Livččen ráhkkadit reportáša. Ja muđui ge dá lea buorre vejolaš muituhit stáhtái ahte sápmelaččat Guoladátnjárggas leat ain eallimis. | http://sapmelash.blogspot.com/2010/12/moskvas-juste-dal.html |
Vánddardanjohtolagat ja bálgát
Buljju meahcceguovllus eai leat merkejuvvon johtolagat, muhto meahcceguovllus leat muhtin sajáiduvvan, eatnamiidda merkekeahtes johtinluottat. Oassi dáin luottain oidno guovllu gárttain.
Johtolagaid vuolginsajit
Sajáiduvvan máđijat
-
Bahtejávrái, mii lea
Galbmagáldus, Leammi álbmotmeahcis, manná sullii
10 km guhkkosaš bálggis. Vuolginbáikin lea Galbmagáldu, gosa beassá biillain Njunnása gilis. Bálggis ii leat merkejuvvon, muhto dat vuhtto eatnamis bures. Galbmagáldojoga rastá lea ráhkaduvvon šaldi. Álggos ferte mannat sihke davás ja Bievrrášjávrri meahcceguovllu guvlui. Ovdalgo boađát Buljju meahcceguvlui, Bahtejávrri johtolagas earrána bálggis gurut guvlui Jorbavárrái. Bahtejávrri johtolat manná nuorttás. Johtolat manná Bealdoduoddara lullevieltti mielde lahka Gazzabealjávrri ja nohká Bahtejávrri gáddái, mii lea
Leammi álbmotmeahcis. Jávrri lahka lea boazosápmelaččaid stohpu, mii lea lohkas. Stobus sáhttá joatkit viidáseappot, muhto das ovddosguvlui ii vuhtto šat čielga johtolat. Johtolat oidno Leammi 1:50 000 gárttas. | https://web.archive.org/web/20190322220926/https:/www.lundui.fi/en/bulju/johtolagat |
Oppgave 1
Makkár hástalusat leat meahcásteamis luonddugáhttema ektui? Geahččal čilget erohusa ovdalašáigge meahcásteamis dálááigge meahcásteamis.
Govva: Harr, Jan, Kilde: RidduDuottarMuseum.
Oppgave 2
Sámi servodat ja eallinvuohki lea rievdan seamma go buot eará servodagat. Iešguđetlágan ođđa teknologiija váldo ain atnui. Gávnna ovdamearkkaid teknologarusttegiidda ja veardit buriid ja heajos beliid.
Govva: Ars Electronica, Kilde: flickr.
Oppgave 3
Lea go johka dahje láttu lahkosis gos sáhttá mihtidit pH-árvvu?
Sáhttá mihtidit pH moattegeardde jagis, giđđat muohtasuddanáigge ja čakčat. Lea go vealla? Čállet raportta mas ovdanbuktibehtet bohtosiid.
Govva: Kiyok, Kilde: Wikimedia Commons. | https://web.archive.org/web/20190922014930/http:/prod.ovttas.no/node/1845 |
5.4: Sámi eatnan duoddariid
Nuohtta ja teaksta: Áillohaš (Nils-Aslak Valkeapää)
1. Sámi eatnan duoddariid,
dan sámi máná ruovttu.
Galbma garra geađgegietkka,
liegga litna salla.
2. Vuoi dan guorba duoddara,
dan galbma garra guovllu.
Davvi geađge-, borgamáilmmi,
sámi mánáid ruovttu.
3. Biegga doalvu, biegga buktá,
duottar dat lea duottar.
Duoddar duohken, duoddar askkis,
sámiid salla dorvu.
4. Vuoi daid golle duoddariid,
daid jávrriid silba násttiid.
Sámi mánáid divrras ruovttu,
eallin náhpečoalli.
5. Sámi eatnan duoddariid,
dan sámi mánáid ruovttu.
Galbma garra geađgegietkka,
liegga litna salla.
Guldal YouTubas: Sámi eatnan duoddariid.
Lue teksti ja etsi substantiivit, jotka ovat genetiivi-akkusatiivissa. Huomaa, että paritontavuiset substantiivit saattavat menettää viimeisen vokaalinsa erityisesti postposition edellä: duoddara duohken sijasta duoddar duohken. | https://kursa.oahpa.no/2012/02/03/5-4-sami-eatnan-duoddariid-hu/ |
Giela historjá Kotusis
Kotusis giela historjjálaš perspektiivva ovddastit boares girjesuomagiela, 1800-logu girjegiela ja sámegielaid sániid álgovuolgaga dutkan.Boares girjesuomagiela dutkanmateriálan leat suomagillii almmustuvvan prentosat ja oktilaš suomagiel giehtačállosat 1500-logu Mikael Agricola rájes sullii jahkái 1810. Materiála čohkiida eanaš kristtalaš girjjálašvuođas ja láhkateavsttain; lasáhusaid dan áiggi giellageavaheames addet ee. almmenáhkke- ja ávisčállosat ja soaittáhatdikten. Dál prošeaktan lea ráhkaduvvomin boares girjesuomagiela materiálaid vuođul viiddes sátnegirji Vanhan kirjasuomen sanakirja.
Boares girjesuomagiela ja dálá suomagiela gaskasaš bajis lea Kotusis čohkkejuvvon viiddes digitála teakstakorpus. Dán ng. 1800-korpusis leat iešguđege suorggi suomagiel girjjit, boares bláđiid ja aviissaid jahkegearddit ja artihkkalat ja maiddái guovddáš sátnegirjjit ja sátnelisttut erenoamážit 1810–1880-logus. Kotusis dahkkojuvvon dutkamušain lea čielggaduvvon erenoamážit suoma girjegiela stáđásmuvvan lahka dálá hámi ja dan doaimmat 1800-logu áigge.
Sámegielaid sániid álgovuolgaga dutkama várás lea álggahuvvon diehtovuođđu Álgu, man vuođul ráhkaduvvo davvisámegiela etymologalaš sátnegirji. | https://web.archive.org/web/20120326194256/http:/www.kotus.fi/index.phtml?l=se&s=6 |
ámedikki válgalávdegotti ságajođiheaddji Janne Näkkäläjärvi lea duđavaš ásahuvvon evttohasaid mearrái, danin go dat lea bisson oalle láhkai seammán go veardida ovddit válggaide.
– 2011 evttohasat ledje ásahuvvon 40 evttohasa, 2007 válggain 45 ja jagis 2003 39, nuba sáhttá dadjat, ahte dán jagi válggaid sáddejuvvon evttohasohcamušaid mearri lea oalle buorre.
Vuossárgga 10.8.2015 evttohasain lea vel vejolašvuohta dahkat lasáhusaid ja divvumiid. Sámedikki válgalávdegoddi čoahkkana dárkkistit evttohaslisttu ja čállit loahpalaš evttohaslogahallama boahtte vahku gaskavahku.
Sámediggeválggat leat 7.9.–4.10.2015. Válggain válljejuvvojit 21 áirasa ja 4 várreáirasa jagiide 2016–2019.
Sanila-Aikio lea evttohassan
Okta evttohasan lea dálá ságadoalli Tiina Sanila-Aikio. Son oaččui jagi 2011 válggain 148 jiena.
Sámedikki válggain leat sullii 5 800 jienasteaddji, geain ođđa jienastit leat váile 500. Mannan válggaid jienastanproseanta lei váile 50 proseantta. | http://yle.fi/uutiset/samedikki_valggaide_saddejuvvon_38_evttohasohcamusa/8211340 |
Mánát ja heargi olggobealde girku. Guovdageainnu gaskaboddosaš gi...
Muohtaskohteriin herggiid láidesta eanu nalde. Reintrekking med s...
Olbmot olgun heargeráiddu guoras. Folk står utenfor ved en reinra...
Nissonolmmoš doallá noađđehearggi mas gietka. Kvinne med komse på...
Nissonolbmot ja dievdoolbmot olgun. Kvinner og menn ute. Per Jos...
Heargeraidu bisanan, olbmot goivot muohtarokki. Reinraidet har st... | http://digitaltmuseum.no/search/?aq=topic%3A%22heargi+%2F+kj%C3%B8rerein%22&q=riddoduottarmuseat&sort=published |
Norgga suodjalushoavda Eirik Johan Kristoffersen háliida ahte ođđa Nato-kommándo galgá biddjot Budejjui. Nordlándda fylkaráđi jođiheaddji sávvá bures boahtima evttohussii.
Eirik Johan Kristoffersen muitala Klassekampenii ahte davviriikkalaš suodjalushoavddat leat ovtta oaivilis ahte háliidit kommándo Davvi-Eurohpái. Ieš son háliida bidjat váldoguovddáža Budejjui.
– Norga lea evttohan Budejju vejolaš báikin dákkár váldoguovddážii, dadjá Kristoffersen aviisii. (©NTB) | https://www.avvir.no/haliida-nato-valdoguovddaza-davvi-norgii/ |
Latest news
- Kaleanddar 2020
- Sámi lohkanguovddáža juovlakaleanddar
- Reálafágaáŋgiruššan: Matematihka bargoseminára mánáidgárddiide
- Reálafágaáŋgiruššan: Matematihka bargoseminára vuođđoskuvlla oahpaheddjiide
- Maid mearkkaša máhttit matematihka?
- Čuovvolahttin Sámegiela lohkama nationála geahččalemiin
- Gielladoaibma giellavahkkui
- Dovddut plakáhtas
- Sámi lohkanguovddáža giellavahkku doaimmat
Álgosiidu
Lullisámegielat veršvudna artihkalčoaggáldagas Sámi kulturipmárdus mánáidgárddis ja skuvllas lea viimmat ilbman namain Saemien kultuvregoerkese maanagïertesne jïh skuvlesne.
Artihkalčoakkáldat lea ovttasbargu Sámi lohkanguovváža ja Nasjonalt senter for samisk i opplæring og Nasjonalt senter for kunst og kultur i opplæringen gaskkas. Artihkkalat leat ovdal juo almmuhuvvon dávvi- ja julevsámegillii, guhtege gielat veršuvnnain lea maiddái dárogielat teaksta.
Viečča gihppagiid dáppe:
Lullisámegiella/dárogiella - Saemien kultuvregoerkese maanagïertesne jïh skuvlesne /Samisk kulturforståelse i barnehage og skole
Julevsámegiella/norsk - Sáme kultuvrradádjadus mánájgárdijn ja skåvlåjn/ Samisk kulturforståelse i barnehage og skol | http://lohkanguovddas.no/se/saemien-kultuvregoerkese-maanagiertesne-jih-skuvlesne?page=4 |
Ođđasat
- Nominerejuvvon girjjálašvuođabálkkašupmái
- Lovisa Mienna Sjöberg oažžu dutkanbálkkašumi
- Ođđa raporta: Mii lea sámi perspektiiva ođđa oahppoplánain?
- Ofelaččat ohcet eambbo bártniid! Ođđa ohcanáigemearri.
- Ođđa Dieđut-girji almmuhuvvon
- - Dán jagi mii ohcat olles guhtta ođđa sámi ofelačča!
- Ođđa girji sámi dáidaga ja duoji dili birra
- Sámi hálddašansuohkaniid sátnejođiheaddjit čoahkkanan Sámi allaskuvllas
- Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon
Oahpa sámi muitalusaid ovdanbuktit oanehis filbman
2023 giđđalohkanbajis čađahuvvo Filbma buvttadeapmi – Sámi ja álgoálbmot muitalusat filmmaid bokte - oahppu Sámi allaskuvllas.
Studeanta beassá oahppat filbmet ja ráhkadit oanehis filbmamuitalusaid, mas váldá atnui buot filbmema teknihkaid (govvet, čuohppat ja jietnabarggu). Sáhttá ráhkadit filmma vaikko guđe šáŋŋeris, man guhkkodat lea eanemusat 10 minuvtta.
Studeanta beassá álgoálbmot geahčestagain hálddašit buvttadan- ja govvenplánaid čállima, govvema , visualiserema kámera bokte, čuohppama ja filmma ollislaš buvttadeami. Oahpus fállojuvvo bagadallan, árvvoštallan ja čuovvoleapmi hárjánan filbmabirrasis.
Ideas gárvves filbman
Studeanttat ohppet geavahit kámeraid ja makkárat leat filbmenstiillat. Studeanttat maid ohppet daid ođđaseamos čuohppanrusttegiiguin bargat ja gárvet buktagiid dahje filmmaid mearriduvvon áigemearis.
Deaivvadeamit ja eksámen
Oahpahus lágiduvvo deaivvademiid bokte, ja oahpahusgiella lea sámegiella. Lassin sáhttet eará gielat adnot. Sisabeassangáibádusat leat dábálaš sisabeassangáibádusat alit oahpahussii ja sámegielmáhttu. Lea 10 oahppočuoggá fága, ja oahpahusa deaivvadeamit leat:
- 7.2.-9.2. dii 9-12 juohke beaivvi
- 21.2.-23.2. dii 9-12 juohke beaivvi
- 1.3.-3.3. dii 9-12 juohke beaivvi
- 14.3.-16.3. dii 9-12 juohke beaivvi
- 19.4.-20.4. dii 9-12 juohke beaivvi
- 2.5.-4.5. dii 9-12 juohke beaivvi
- 15.5.-16.5. dii 9-12 juohke beaivvi
- 30.5.-1.6. dii 9-12 juohke beaivvi
Eksámen lea gárvves filbma, mas oažžu árvosáni. Ohcanáigemearri lea ođđajagimánu 20.b. 2023. | https://www.samas.no/se/a/oahpa-sami-muitalusaid-ovdanbuktit-oanehis-filbman?page=2 |
Ođđasat
- Nominerejuvvon girjjálašvuođabálkkašupmái
- Lovisa Mienna Sjöberg oažžu dutkanbálkkašumi
- Ođđa raporta: Mii lea sámi perspektiiva ođđa oahppoplánain?
- Ofelaččat ohcet eambbo bártniid! Ođđa ohcanáigemearri.
- Ođđa Dieđut-girji almmuhuvvon
- - Dán jagi mii ohcat olles guhtta ođđa sámi ofelačča!
- Ođđa girji sámi dáidaga ja duoji dili birra
- Sámi hálddašansuohkaniid sátnejođiheaddjit čoahkkanan Sámi allaskuvllas
- Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon
Oza Sámi allaskuvlla dutkanohppui
Sámi allaskuvllas álgá doavttirgrádaprográmma sámegielas ja sámi girjjálašvuođas čakčat 2016 ja ođđa ohcanáigemearri lea gitta 1.6.2016 rádjái
Sámi allaskuvllas sámegiela ja sámi girjjálašvuođaprográmmas álget čakčat 2016 golbma doavttirgrádakurssa, maidda sáhttet ohcat maiddái earát go doavttirgrádaprográmmii dohkkehuvvon ohccit.
Dárkilut dieđut doavttirgrádaprográmma ja čavčča kurssaid birra gávnnat dás: Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgrádaoahppu
Doavttergrádaovttadagat:
-
SAM 400 Dieđateoriija 5 oč
Dáidda oahpuide sáhttet oassálastit sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgrástudeanttat, eará doavttirgrádastudeanttat ja sii, geain lea vástideaddji studerengelbbolašvuohta.
Oahpahusa váldogiellan lea sámegiella. Deavdde ohcanskovi, mii lea mielddusin kursaplánas.
Lasse- ja oktavuođadieđut:
Professor Vuokko Hirvonen, [email protected] ja professor Ánte Aikio, [email protected]. | https://www.samas.no/se/a/oza-sami-allaskuvlla-dutkanohppui?page=2 |
ksi alempana.
SÁRA-fidnu álggii čakčat 2015. Aivve fitnu álggus ságastalaimet eahpevirggálaččat gávpotsámeservviiguin Helssegis, Tamperes, Jyväskyläs, Oulus ja Roavvenjárggas. SÁRA dutká gávpotsápmelaččaid buresbirgenbálvalusaid, nappo sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ja árabajásgeassinbálvalusaid. Árabajásgeassima birra lei álki ságastallat sihke servviiguin ja oktasaš gávpotsápmelaččaiguin: Helssegis, Oulus ja Roavvenjárggas leat jo sámi árabajásgeassinbálvalusat ja giellabeassedoaibma. Doaibmavuogitge leat máŋggaláganat: lea gieldda ordnen bálvalus, lea eatnigiellágiid árabajásgeassin ja giellabeassedoaibma seammá joavkkus ja lea priváhta sámegielat joavkobearašbeaivedikšu. Gávpogiin orru sápmelaččain ledje jo dáin vuosttas ságastallamiin albma evttohusat das, mo bálvalusaid sáhtášii ovddidit.
Go jearaimet sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid birra, ságastallan jaskkodii. Ai mat sámegielat sode-bálvalusat? Eaihan dakkárat leat! Orui leamen váttis movttiidahttit olbmuid govahallat, makkárat sáhtašedje leat sámegielat ja sámekultuvrra vuhtii váldi sode-bálvalusat. Sámegielat sode-bálvalusat orro leamen jo jurddan nu guhkkin, ahte olbmot eai oba háliidan daid govahallat.
Liikká, go ságastallan joatkašuvai servviiguin ja oktasaš gávpotsápmelaččaiguin, álggiimet gullat maid earálágan ságaid birra. Gii nu beassan riegádahttit sámegillii. Nubbi diđii sámegielat ambulánsabargi birra. Vuorddeš, amma dat justa leat sámegielat sode-bálvalusat? Dat seammá bálvalusat, mat eai galgan leat?
Sámegiellágat barget juohke suorggis, maid sosiála- ja dearvvašvuođasuorggis. Sin mearri ii kánske leat doarvái stuoris, muhto sii leat! Go smiehttat, mo sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid sáhtášii ovddidit, lea álki darvánit dasa, mo váttis lea hukset sámegielat bálvalusvuogádaga. Dan sajis sáhtášeimmet lihkkasit smávva lávkkiiguin. Geat sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargit leat jo dál barggus? Mo sáhtášeimmet buorebut atnit ávkin sin erenomáš giellamáhtu ja kultuvrra dovdamuša? Dál sámegielat bargit barget sámegiellágiiguin soaittáhagas ja árvidit ovdamearkka dihte buohcci namas, leago son sámegielat vai ii. Vuosttas lávki sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ovddideamis sáhtášii leat daid bargiid máhtuid oidnosii buktin sihke bargobáikki siste ja áššehaččaide. Livččiigo sámegielat áššehačča mielas álkit sámástišgoahttit, jos dalán vuostáiváldimii boađadettiin oččošii dieđu, ahte dáppe leat maid sámegielat bargit? Sáhtášiigo vuosttas lávki leat, ahte jo uvssa guoras livččii vuordimin láhppu "minguin sáhtát sámástit", go sámegielat bargit leat barggus?
—–
SÁRA-hanke alkoi syksyllä 2015. Aivan hankkeen aluksi keskustelimme epävirallisesti kaupunkisaamelaisyhdistysten kanssa Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä. SÁRA-hankkeessa tutkitaan kaupunkisaamelaisten hyvinvointipalveluja eli sosiaali- ja terveys- sekä varhaiskasvatuspalveluita. Varhaiskasvatuspalveluista puhuminen yhdistysten ja yksittäisten kaupunkisaamelaisten kanssa tuntui helpolta: Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä on jo saamenkielistä varhaiskasvatusta ja kielipesätoimintaa. Toimintamallejakin on ehtinyt kehittyä useita: on kunnan järjestämää varhaiskasvatusta, on yhdistettyä äidinkielisten varhaiskasvatusta ja kielipesätoimintaa ja on yksityistä saamenkielistä ryhmäperhepäivähoitoa. Kaupungeissa asuvilla saamelaisilla oli jo näissä ensimmäisissä keskusteluissa konkreettisia ehdotuksia siitä, miten palveluita voisi kehittää.
Kun aloimme keskustella sosiaali- ja terveyspalveluista, keskustelu hiljeni. Ai mitkä saamenkieliset sote-palvelut? Eihän sellaisia ole! Ihmisiä tuntui olevan vaikea saada ideoimaan, millaisia saamenkieliset ja saamelaisen kulttuurin huomioivat sote-palvelut oikein ovat. Saamenkieliset sote-palvelut vaikuttivat olevan jotain niin kaukaista, ettei niitä haluttu edes kuvitella.
Kuitenkin keskustelun jatkuessa niin saamelaisyhdistysten kuin yksittäisten kaupunkisaamelaistenkin kanssa alkoi korviimme kantautua myös erilaisia tarinoita. Joku oli päässyt synnyttämään saameksi. Toinen tiesi saamenkielisestä ambulanssityöntekijästä. Hetkinen, eivätkö nämä juuri ole saamenkielisiä sote-palveluita? Niitä samoja palveluita, joita ei pitänyt olla olemassa?
Saamenkielisiä työntekijöitä on työskentelee kaikilla aloilla, myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Heitä ei ehkä ole riittävästi, mutta heitä on olemassa! Kun mietitään, miten saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja voitaisiin edistää, on helppo juuttua siihen, miten vaikeaa saamenkielisen palvelujärjestelmän luominen on. Sen sijaan voitaisiin aloittaa pienillä askelilla. Keitä saamenkielisiä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä on työelämässä jo nyt? Miten heidän kielellistä erityisosaamistaan ja kulttuurin tuntemustaan saataisiin hyödynnettyä paremmin? Nyt saamenkieliset työntekijät tekevät työtään saamenkielisten asiakkaiden kanssa sattumalta, arvaten esimerkiksi potilaan nimen perusteella, onko asiakas saamenkielinen vai ei. Ensimmäinen askel saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden edistämisessä voisi olla näiden työntekijöiden osaamisen näkyväksi tekeminen sekä työyhteisöissä että asiakkaille. Olisiko saamenkielisellä asiakkaalla matalampi kynnys käyttää äidinkieltään sosiaali- ja terveyspalveluissa, jos hän saisi heti vastaanotolle tullessaan tietää, että yksikössä on myös saamenkielistä henkilökuntaa? Voisiko ensimmäinen askel eteenpäin olla, että asiakasta olisi ovella vastassa lappu "meillä voit asioilla myös saameksi", kun töissä on saamenkielistä henkilökuntaa? | https://sarahankeblog.wordpress.com/2016/04/01/oaidnemeahttun-samegielat-balvalusat-nakymattomat-saamenkieliset-palvelut/comment-page-1/ |
DoavtterbálvalusLytt til tekstenStopp avspillingDoavtter- ja fástadoavtterbálvalusas lea suohkanváldodoavttir, njealje fástadoaktára, turnusdoavttir, bioinšenevra, 2 dearvvašvuođačálli, ja 2 buohccedivššára. Almmuhuvvon 10.06.2018 23.44 Maŋemusat rievdaduvvon 30.05.2024 12.50 Rabas áiggitGuovdageainnu doavtterkantuvrra rabasáigi divššu ja iskkusváldima váras lea diibmu 08:00 – 15:30.Máze orrun- ja bálvalusguovddážis lea rabasáigi divššu ja iskkusváldima váras juohke nuppi disdaga diibmu 09:00 – 14:00. Dakkaviđe dearvvašvuođaveahkkiDakkaviđe dearvvašvuođaveahki, riŋge 116 117 dahje 78 48 43 20. FáhkkaveahkiFáhkkaveahki dahje go lea heakka ja dearvvašvuođa várra, riŋge 113.Diehtun dutnje gii riŋget 116 117 ja 113; du telefonságastallan AMKain (113) ja suohkana heahtevehkiin (116 117) báddejuvvo. Diŋgot diimmuDiŋgo diimmu neahtas dahje telefuvnna bokte dán siiddus Cealkit eret/lonuhit fástadoaktáraDás oainnat maid geat leat válljemis.Fástadoaktára sáhtat dáppe lonuhi | https://www.guovdageainnu.suohkan.no/balvalusat/dearvvasvuohta-ja-fuolahus/doavtterbalvalus/doavtterfalaldat/ |
11Elkana máhcai ruktosis Ramai, ja bártnáš bázii báhppa Eli lusa bálvalit Hearrá. 12Muhto Eli bártnit leigga bahás olbmát eabage jearran Hearrá dáhtu. 13Báhpain lei álbmoga ektui dákkár vuoigatvuohta: Álo go muhtun buvttii njuovvanoaffara ja lei vuoššamin bierggu, de báhpa bálvaleaddji bođii golmmasuorat gáffal gieđas 14ja čuggii ruitui, bánnui, báhtái dahje ruhkkui; buot maid gáffal gesii bajás, báhppa oaččui váldit alccesis. Nu sii dahke buot israellaččaide geat bohte Šiloi. 15Muhtumin eai háhppehan oppa boaldit buoiddige, go báhpa bálvaleaddji juo bođii ja dajai dasa gii lei oaffaruššamin: "Atte dal bassinbierggu báhppii; son ii váldde dus vuššon bierggu, muhto njuoska bierggu." 16Go nubbi vástidii: "Vuos ferte boaldit buoiddi, váldde dasto maid dáhtut", de báhpa bálvaleaddji dajai: "Ii fal nu; atte bierggu dállánaga, muđui mun válddán dan veagal." 17Nuorra olbmát suddudeigga sakka Hearrá muođuid ovddas, go soai ná badjelgeahčaiga Hearrá oaffarattáldagaid.
18Muhto Samuel bálvalii Hearrá; bártnážin juo son anii beallemasefoda. 19Juohke jagi su eadni goarui sutnje uhca oalgebiktasačča ja válddii dan fárrui go manai boatnjáinis oaffaruššat jahkásaš oaffara. 20Dalle Eli buressivdnidii Elkana ja su áhká ja dajai: "Vare Hearrá attášii dutnje dán nissonis máná dan bártni sadjái gean son lea addán Hearrái." De soai manaiga fas ruoktot. 21Hearrá muittii Hanna, ja Hanna riegádahtii vel golbma bártni ja guokte nieidda. Muhto bártnáš Samuel stuorui Hearrá luhtte.
22Eli lei dál hui boaris. Go son gulai mo su bártnit láhttiiga israellaččaiguin ja mo soai vealláiga daid nissoniiguin geat bálvaledje almmustusgoađi uvssa guoras, 23de son dajai sudnuide: "Manne doai dahkabeahtti diekkáriid? Mun gulan buot olbmuin ahte dudno meanut leat bahát. 24Alli nu daga, bártniidan! Dudnos ii leat buorre beaggin Hearrá álbmoga gaskkas. 25Jos olmmoš sudduda nuppi vuostá, de Ipmil sáhttá soabahit, muhto jos olmmoš sudduda Hearrá vuostá, de gii dalle sáhttá soabahit?" Muhto soai eaba gullan áhčiska, danne go Hearrá dáhtui diktit sudno jápmit. 26Muhto bártnáš Samuel stuorui ja lei illun Hearrái ja olbmuide.
27De bođii Eli lusa Ipmila olmmái ja dajai sutnje: Ná cealká Hearrá: Mun almmustuvven áhčát sohkii go sii ledje Egyptas farao šlávvan 28Buot Israela čearddain mun válljejin du soga bálvalit mu báhppan, oaffaruššat mu áltára alde, cahkkehit oaffardola ja atnit efoda mu muođuid ovddas. Ja du sohkii mun adden buot israellaččaid dollaoaffariid. 29Manin don dalle badjelgeahčat mu oaffariid ja attáldagaid? Don gudnejahtát bártniidat eambbo go mu, go dii buoidudehpet iežadet buoremusain das maid mu álbmot Israel oaffaruššá.
30Dan dihte cealká Hearrá, Israela Ipmil: Mun lean oktii lohpidan du sohkii ja du áhči sohkii ahte dii oažžubehtet álo bálvalit mu muođuid ovddas. Muhto dál mun cealkkán ahte nu ii eisege šatta. Mun gudnejahtán daid geat gudnejahttet mu, muhto dat geat badjelgehččet mu, vuoliduvvojit. 31Bohtet beaivvit goas mun doaján du ja du áhči soga eallinfámu, nu ahte ii oktage du sogas eale boarisin. 32Don geahčat gáđaštemiin juohkehažžii gii beassá leat ávkin Israelii, muhto du sogas ii eale oktage boarisin. 33Mun in áiggo duššadit buot du olbmuid geat bálvalit mu áltáris, nu ahte du čalmmit čáskkašedje ja du eallinmokta sonašii. Muhto buohkat geat riegádit du vissui, jápmet báres agis. 34Dat mii deaivida du bártniid Hofni ja Pinehasa, šaddá dutnje mearkan: Soai goappašagat jápmiba ovttahat beaivvi. 35Mun válljen alccesan oskkáldas báhpa gii bargá mu miela ja dáhtu mielde, ja su sohka bálvala bistevaččat báhppan mu vuoidan gonagasa muođuid ovddas. 36Buohkat geat báhcet du sogas bohtet dalle gearjidit sus ruđa ja láibbi, ja sii dadjet: "Divtte mu veahkehit báhpabargguin, vai mun fidnen láibebihtáža borrat."
(c) Det Norske Bibelselskap, Suomen Pipliaseura, Svenska Bibelsällskapet 2019
(c) Norwegian Bible Society, Finnish Bible Society, Swedish Bible Society 2019 | https://www.bibeln.se/bibel/NS2019/1SA.2 |
ámiid ruovttuguovllu bálgosat vuostálastet dálá meahciráđđehusláhkaevttohusa ja gáibidit dan válmmaštallama bisseheami.
Sámeguovllu bálgosiid boazoisidat sáddejedje maŋŋebárgga stáhtaministtar Juha Sipiläi oktasaš cealkámuša meahciráđđehuslága ođasmahttimis.
Bálgosat ballet dálá meahciráđđehusláhkaevttohusa duššadit sámi boazodoalu Suomas.
"Mii ballat buot eanemus, ahte gáržudit min guohtuneatnamiid"
Sállevári bálgosa boazoisit Nils-Heikki Näkkäläjärvi lea okta cealkámuša vuolláičálliin. Son muitala, ahte sámi boazodoallit leat buot eanemus fuolas das, ahte jos eai lágain suodjal sámi boazodoalu, dat boahtá jávkat.
– Mis gáržot dat guohtuneatnamat. Jos lágas ii leat biddjon mearri, ahte ii oaččo hehttet sámi boazodoalu, de mo das geavvá. Guohtuneatnamat leat midjiide dehálaččat. Das mii ballat buot eanemus, ahte gáržuda min guohtuneatnamiid ja sámi boazodoalu dili, ahte mii eat bastte šat árbevirolaččat guođohit meahcis ja duoddaris bohccuid.
Sámebálgosat čuoččuhit cealkámušastis, ahte dálveguohtuneatnamat leat muđuige gáržon vuovdečuollamiid ja eará eanangeavaheami dihte. Sii ballet, ahte jos meahciráđđehuslágas eai váldde sámi boazodoalu vuhtii, eai sii nagot šat guođohit bohccuid meahcis dego dán rádjai.
– Jos eatnamat geavahuvvojit buotlágan eará ealáhusaide ja doaimmaide, nu sámeboazodoallu ii nagot ceavzit, doppe ii leat nu olu sadji ahte dat birge. De mii fertet sirdašuvvat dasa, mo lullibálgosiin lea dilli.
– Boazodoalluhan gal seailu, muhto sámi boazodoallu boahtá jávkat, Näkkäläjärvi dadjá.
Eai h√°lit buvttadang√°ib√°dusaid S√°mi vuvddiide
Sámebálgosat gáibidit, ahte Sámis eai oaččo leat makkárge buvttadangáibádusat vuvddiide. Boazodoallit gáibidit maiddái, ahte meahciráđđehuslága ovddeš hápmosa sámekultuvrra suodjaleaddji paragráfaid, dego sámekultuvrra geanohuhttingildosa, máhcahit láhkaárvalussii.
Nils-Heikki Näkkäläjärvi oaivvilda, ahte sámebálgosat eai leat beassan doarvái mielde meahciráđđehuslága ođasmahttinbargui. Sin eai leat gullan.
– Mii galggašeimmet beassat dohko ráđđádallangottiide, mii sámi bálgosat, go doppe dihtet buot buoremus daid diliid makkárat leat guovlluin, orohagain ja bálgosiin.
J√°hkk√° cealkimis leat √°vki
Näkkäläjärvis lea goittotge nana jáhkku dasa, ahte stáhtaministtar Sipiläi sáddejuvvon cealkámušas lea ávki.
– Mun gal jáhkán, jáhkán dasa duođai. Mii leat nu ovttamielalaččat, buot sámi bálgosat leamaš dan mielde dahkamin.
Vearrámus maid Näkkäläjärvi sáhttá govahallat lea dat, ahte boahttevuođas eai váldde moge vuhtii sámi boazodoalliid oainnuid meahciráđđehusa doaimmaid plánemis.
– Jos dat eai váldde min oaiviliid vuhtii ja dasto lasihit vuovdeguovlluin čuollamiid ja duottarguovlluin buotlágan eará doaimmaid, mat hehttejit sámi boazodoalu. Gáržudit guohtuneatnamiid, Näkkäläjärvi loahpaha. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/mii_gartat_sirdasuvvat_lullibalgosiid_boazodoallomallii__samebalgosat_ballet_meahciraehuslahkaoastusas/8730969 |
Gielas Gillii 6 - Mediagirji
Liv Inger Somby
Fáddágirji sámegielohppui. Heive geavahuvvot sihke vuosttas ja nuppi giela oahpus. Sisdoallu ee. mediahistorjá, mii lea journalistihkka, mo media doaibmá ja dasa lassin vel bagadusat, mo sáhttá geavahit dieđihangaskaomiid. Girjjis leat bargobihtát. | https://www.gavpi.org/nordsamisk-som-1-sprak/1300-gielas-gillii-6-mediagirji.html |
1Jos guokte olbmá riiddáskit ja soai de doalvuba ášši rievtti ovdii, de duopmárat galget dubmet riekta: Sivaheami sivaheapmin ja sivalačča sivalažžan. 2Jos sivalaš ráŋggáštuvvo cábmimiin, de duopmár galgá gohččut su gopmulit eatnamii, ja son galgá gozihit ahte sivalaš oažžu nu galle časkkástaga go su rihkus ánssáša. 3Sutnje oažžu addit njealljelogi časkkástaga, ii eambbo; muđui din viellja heahppášuhttojuvvo.
4Allet čana vuovssá njálmmi go dat lea ráidnemin gortniid.
Sivjjotgeatnegasvuohta
5Go vieljažagat ássaba ovttas ja nubbi jápmá iige sus leat bárdni, de su leaska ii oaččo mannat áhkkán dakkárii gii ii gula sohkii. Su boatnjá viellja galgá veallát suinna, váldit su áhkkán ja nu deavdit iežas sivjjotgeatnegasvuođa. 6Nissona vuosttašriegádeaddji galgá adnojuvvot jápmán vielja bárdnin, vai su namma ii sihkkašuva Israelis. 7Muhto jos olmmái ii dáhto váldit vieljas leaskka áhkkán, de nisson galgá mannat gávpotportii vuorrasiid ságaide ja dadjat: "Mu sivjjot biehttala seailluheames vieljas nama Israelis. Son ii dáhto deavdit iežas sivjjotgeatnegasvuođa." 8Dalle gávpoga vuorrasat galget rávkat olbmá lusaset ja sárdnut suinna. Jos son bissu nanusin iige dáhto váldit vieljas leaskka áhkkán, 9de leaska galgá vuorrasiid oaidnut mannat su ovdii, geassit gápmaga su juolggis, čolgadit su muođuid njeaiga ja dadjat: "Ná dahkkojuvvo dasa gii ii dáhto bisuhit vieljas soga." 10Das maŋŋil dan olbmá soga galgá gohččut "rabasjuolggaga sohkan".
Eará mearrádusat
11Jos guokte olbmá doaráskit ja nuppi olbmá áhkká boahtá veahkehit boatnjás ja dohppe dan olbmá vuolledábiide gii lea cábmimin su boatnjá, 12de nissona ii oaččo árkkálmastit, muhto su gieđa galgá čuolastit gaskat.
13Allet ane burssas guovttelágán veaktageđggiid, stuoribuid ja unnibuid. 14Allet ane viesuineattet guovttelágán efamihtuid, stuoribuid ja unnibuid. 15Atnet rivttes ja vuoigadis veaktageđggiid ja rivttes ja vuoigadis efamihtuid, vai beassabehtet eallit guhká dan eatnamis maid Hearrá, din Ipmil, addá didjiide. 16Hearrá, din Ipmil, fasttáša juohkehačča gii verroša dakkár áššiin.
17Muitet maid amaleklaččat dahke didjiide go leiddet boahtimin Egyptas. 18Go sii bohte din ovddal, ja dii leiddet mátkkis váiban ja viessan, de sii eai ballan Ipmilis muhto godde buot vuoimmehuvvan olbmuid geat ledje bázahaddan. 19Go Hearrá, din Ipmil, lea addán didjiide muosi buot vašálaččain mat leat din birra, dan eatnamis maid son addá didjiide opmodahkan ja diktá din váldit dan oapmineattet, de galgabehtet dalle duššadit eatnama alde amaleklaččaid ja sin muittuge. Allet vajáldahte dán!
(c) Det Norske Bibelselskap, Suomen Pipliaseura, Svenska Bibelsällskapet 2019
(c) Norwegian Bible Society, Finnish Bible Society, Swedish Bible Society 2019 | https://www.bibeln.se/bibel/NS2019/DEU.25 |
Latest news
- Information regarding the corona virus
- Sámi National Day at Sámi allaskuvla
- Apply for Spring 2020 studies
- Academic administration - opening hours
- Ten points to know about before diving into studentlife
- Starting your studies at Sámi University of Applied Sciences
- Apply for a north2north scholarship and go on a student exchange!
- Still available study places at Introductory Sámi Language in Practical Situation- Part I and II in Alta
- World Indigenous Nations Higher Education Consortium AGM 2018
Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašumi ovdanbuktán stuora dáiddačájáhusas
Mannan vahkus lea leamaš Architecture of Aroha čájáhus sihke Johkamohkis ja Lulejus, oassin Luleåbiennalen 2024:s.
Sámi allaskuvlla duodjeprofessor Gunvor Guttorm ovttas Zoe Black, gii bargá Object Space nammasaš galleriijas mii lea Aucklandas, Tanya White gii lea maori duojár ja bargá maid Unitecas (teknihkalaš universitehtas) ja erenoamážit maori servošiid ektui, ja Jasmine Tehira gii bargá duojárin ja lea maiddái iežas dáiddalaš masterin bargamin. Maiddái Sámi allaskuvlla ovdalaš duodjestudeanta Biret Kristine Andersen Guvsám lea leamaš mielde.
- Mii leat dan maŋimuš jagi ráhkkanan čájáhussii Architecture of Aroha mii lea čájehuvvon Lulejubiennalas. Mii leat prošeavttas geahččan makkár kultuvrralaš mearkkašupmi lea gietkamis ja wahakuras. Čájáhusas Luleju biennalenis de čájeheimmet guokte wahakura, maid Tanya White lea duddjon ja guokte gietkama maid moai Biret Kristiniin letne duddjon, muitala Gunvor Guttorm.
Ávdnasat meahcis gárvves duodjin
Joavku lea bargan ovttas 2021 rájes go Norwegian Crafts ráhkadii Vessel bláđis čállosiid gietkama ja wahakura (maori mánnágore) birra. Mannan vahkus lea bargojoavku vuosttas geardde gávnnadan fysalaččat.
- Mii leat gávnnadan Johkamohkis gos mii leat beassan vázzit meahci ja oaidnit makkár vejolašvuođat leat ávnnastit, ja mo mii duddjoma oktavuođas oaidnit dan dáppe Sámis ja fas Aotearoas. Mii de meahccevánddardeamis leat geahččan mo min gieđalaš máhtut gávnnadit ja lei ge searveoahppan meahccevánddardeamis, muitala Gunvor.
Eamiálbmogiid jurddašeapmi buresveadjima ektui
Luleåbiennalena loahppadoaluin dolle maiddái duddjonbargobáji, mas geavahedje ee. osttuid ráhkadit goriid. Dat čatná oktii sámiid ostogeavaheami ja maoriid bargoteknihka go gođđet wahakura. Sotnabeaivve lei maid panelaságastallan gos digaštallojuvvui eanet makkár mearkkašupmi lea eamiálbmogiid jurddašeamis bures veadjimis das go jurddaša mo lihkada birrasis, čanastagat ovddežii ja sirdašupmi boahtte áigái.
- Min geahččansadji lea leamaš mo guovlu, jagiáigodagat, min lihkadeapmi meahcis ja ovttas ávdnasiiguin váikkuhit dálá gietkka- ja wahakura duddjoma, ja mo dan čatná oktii daiguin dieđuiguin gietkama ja wahakura birra mat leat gaskkustuvvon giela, lihkademiid ja geavaheami bokte. Mii leat maid fuomášuhttán dán prošeavttas ahte dát dávvirat lea nannosit čadnon riegádahttimii ja mánnádikšumii, dadjá Gunvor.
Čájáhussii leat maiddái ráhkaduvvon guokte oanehisfilmma, nubbi wahakura duddjomis ja nubbi gietkama duddjomi, ja filbmadahkki lea Karl Oskar Gustafsson.
Luleåbiennalen lea Skandinavia boarraseamos dáiddačájáhus. | https://www.samas.no/en/node/6264?page=5 |
- Álbmotmeahcit
- Eará guovllut
- Historjáčuozáhagat
- Johtolagat
- Luondduguovddážat
- Sámi meahcceguovllut
- Stobut
- Boazodoalloguovlu
Jyppyrä, hirsalávvu
Tiipa
Sajádat ja oppalaš govvádus
Davvi-Lappi, Eanodat, Heahtá Biras
Goahti lea Heahtá gilis, Jyppyä vári alážis, sullii 1000 mehter duohken Duottar Sámi luondduguovddážis.
Stobu koordináhtat: Euref-Fin (~ WGS84) lat: 68° 24.0235' lon: 23° 40.0776' ETRS-TM35FIN; N: 7591206 E: 363171
Heahtá guovllu gárttat
Retkikartta.fi (suomagillii)
Johtolatgárta (julkaisut.metsa.fi, suomagillii)
Jyppyrä aláža goađis rahpasa viiddis oainnus Heahtá gili birastahtti lundui. Vári alážis oaidná heailla Bállás- Ovnnesduoddara duottarraiddu. Goađi lusa beassá álkket bálgá mielde, mii rohtte Duottar Sámi luondduguovddáža šilljus.
Biergasat
Goađis lea dollasadji ja márfebassimii oaivvilduvvon sákkit.
Fuopmášumit
Goađi lahkosiin lea čuoiganbáiki "Jyppyrän hiihtomaa", man vuosttas čierastallanluohkká valdui atnui čakčat 2006. Dálvit guovllus sáhttá vázzit maid muohtagapmagiiguin.
Jyppyrä alážis ii leat čáhci, muhto Duottar Sámi luondduguovddážis oažžu luoikkasin káffebanno ja čáhcelihti, mainna čázi sáhttá fievrridit várdogoahtái.
Bázahusfuolahus
Stobus eai leat ruskalihtit. Juohkehaš stobu geavaheaddji buktá iežas bázahusaid eret meahcis.
Loga lasi ribahis vánddardeamis.
Fuolahusas vástida
Meahciráđđehus, Luonddubálvalusat.
Lassidieđut Duottar-Sámi luondduguovddáš, tel. 0206 39 7950.
Vánddardanetikeahtta
1. Gudnejahte luonddu.
2. Vállje merkejuvvon máđijaid.
3. Váldde čielgasa leago gohtten lobálaš du válljen čuozáhagas.
4. Geavat dušše merkejuvvon dolastallansajiid.
5. Ruskkahis vánddardeapmi. | https://www.lundui.fi/jyppyrahirsalavvu |
Liet International, ovdalaš namma Liet-Lávlut lea lávlungilvu unnitlogugiela musihkkariid várás. Gilvu lágiduvvui vuosttaš geardde Frislánddas 2002. Áigumuššan lea nannet Europhá unnitlogugielaid, erenoamážiid nuoraid várás. Vuosttaš golbma jagi gilvu lágiduvvui Leeuwardenis. Jagi 2006 rájes gilvu lea lágiduvvon máŋga gávpogis goasii juohke jagi. 2006 ja 2008 gilvvut lágiduvvojedje Sámis ja dan guokte jagi lei gilvvu namma Liet-Lávlut. 2017 lágiduvvui Guovdageainnus ja dalle lei namma Liet International.
2005 ii šaddan gilvu. 2007 ja 2013 šadde šluhttet gilvvuid go lágideaddjit Narbonne ja Korsika geassádedje juste ovdalaš go gilvvut álge. | https://se.wikipedia.org/wiki/Liet_International |
Latest news
- Studier med søknadsfrist 01.09.24
- Bo, spise og barn i barnehage mens du studerer
- Opptakskravene til lærerutdanninga er endret
- Studere til til høsten? Vi har forlenget søknadsfristen!
- Seks nye samiske veivisere
- Nye samiske veivisere offentliggjøres i Europas kulturhovedstad 2024
- Vil du omprioritere studieønsket ditt?
- Konsekvenser for Sámi allaskuvla når 27 ansatte er i streik
- Harald Gaski utnevnt til æresdoktor
Logi diŋgga maid fertet diehtit ovdal njuiket studeantaeallimii
Sullii vahkku geahčen álgá álggahanvahkku, mánnodaga 26. Beavvi borgemánus. Mii addit logi rávvaga movt oaččut buori vuolggasaji studeantaeallimii.
- Mávsse studeanttadivvaga
Don it beasa registreret iežat studeantan ovdal go dán leat bargan. Muitte ahte dat rehket ii boađe boastta dahje maila bokte dutnje, muhto ieš viežžat dan studeantawebas.
- Registrere iežat lohkanbadjái
Don it leat studeanta ovdal go leat registreren iežat studeantan studeantaweba bokte. Dat lea dehálaš ahte registreret lohkanbadjái. Jus dan it daga, de it beasa váldit eksámena ja it ge oaččo doarjaga Loatnakássas.
- Oza studeantaloana
Jus leat váldán vuostá oahpposaji, dalle beasat ohcat loana ja stipeanda Loatnakássas.
- Ráhkat IT-konto
Buot studeanttain ferte leat IT-konto, dan ráhkadat ieš dáppe. Fuom! Juste dál ii doaibmá IT-konto teknihkalaš sivaid geažil, ja allaskuvllas leat juste ohcame čovddosa dasa.
- Ráhkat studeanta duođaštusa
Go leat máksán studeantadivvaga, de vieččat appa "studentbevis" mii duođašta ahte leat studeanta ja ahte leat máksán studeantadivvaga. Studeanttaide lea omd. hálbbit borramuš kantiinnas.
- Searvva Digigiisa kursii
Allaskuvlla oahpahusreaiddu namma lea Digigiisa. Dat geavahuvvo ollu eanaš oahpahusain. It leat geavahan dan ovdal? Čuovo oanehis kurssa mii lágiduvvo 29.08, dii 09:00, allaskuvllas. Dat boahtá ávkin maŋŋel go lohkan áigi álgá.
- Ráhkat čoavddakoartta Diehtosiidii
Diehtosiida lea rabas buot beivviid dii.23:30 rádjai, muhto uvssat lássahuvvut automáhtalaččat maŋŋel dii.15:30. Čoavddakoartta ráhkadat ovdakantuvrras.
- Searvva álggahanvahkkui ja "orienteren mátkái"
Ii go dus leat maid hállu oahpásnuvvat eará studeanttaide ja geahččat maid min gilli fállá studeanttaide? Álggahanvahkkus lágiduvvot iešguđetlágán dáhpáhusat, earret eará "orienteren mátki" gaskavahkku 28.08.19 dii.11:00. Fuom! Buorit vuoittut ja oaivvilduvvon buot studeanttaide!
- Searvva oahppoteknihkka kursii
Movt birget studeantan buoremusat? Oahpa movt šaddat eambbo doaimmalaš go galggat studeret ja searvva oahppoteknihkka kursii bearjadaga 30.09.19 dii.09:00. Jus háliidat olahit buori bohtosiid olles studerenáigodagas, dalle gánnáha searvat dán kursii.
- Studeantafeasta
Sámi allaskuvla lea 30-jagi dan jagi! J Mii ávvudit dan konsearttain 31.08. dii. 22:00. Studeanttaide hálbbit bileahtat. | https://www.samas.no/nb/node/4569 |
ámediggi ja eará sámi lágádusat ja searvvit bukte garra kritihká meahciráđđehuslága dálá hápmosii, mas lei sihkastuvvon eret ee. sámi kultuvrra heajuiduhttingielddus.
Láhkahámus oaččui garra vuostálastima maiddái earáin go sámiin, nuba eana- ja meahccedoalloministeriija mearridii dáhttut lágas ođđa cealkámušaid.
"Ii vel mearriduvvon"
Eanadoallo- ja birasminister Kimmo Tiilikainen lea Suomen Kuvalehti-láđi jearahallamis dán vahkus dadjan, ahte sii leat gullan sámiid oainnuid ja suokkárdallet dál maid dáinna áššiin galgašii dahkat.
– In máhte vel dadjat, dat ii leat loahpalaččat vel mearriduvvon. dat lea guittotge sihkkar, ahte ođđa lágain sámiid sajádat ii heajuiduhtto.
– Gal Sámedikki ja earáidge oainnut gullojuvvojedje Roavvenjárggas. Suokkárdallan lea ainge jođus, mo dáinna áššiin dahkkojuvvo, lohká Tiilikainen Suomen Kuvalehti jearahallamis.
Meahciráđđehusláhka galggašii boahtit riikkabeivviid gieđahallamii vel dán čakčabajis. | http://yle.fi/uutiset/samicuoggat_dattege_mielde_meahciraehuslahkii/8433608 |
Deanu bivdosoahpamuša ja dasa gullevaš fápmuibidjanlága áššemeannudeapmi álgá gaskavahko Suoma riikkabeivviin. Vuostamužžan lea nu gohčoduvvon vuolggahusságastallan, man ulbmilin lea addit nistiid ášši joatkkagieđahallama varas.
Lappi riikkabeaiáirras Markus Mustajärvi (gurotlihttu) oaivvilda, ahte buot buoremus livčče bissehit ášši. Son lea áidna Lappi riikkabeaiáirasiin guhte lea čielgasit váldán áššái beali.
– Jus soahpamuša válmmaštallamii eai leat duhtavaččat ja lea sáhka áibbas vuođđogažaldagain de buot viisásamos livčče váldit dasa lasseáiggi. Dat lei maiddái dat, maid báikálaččat sávve, ahte ášši galggašii gieđahallat ođđasit, lohká Mustajärvi.
Vuosttamužžan dán áššis riikkabeivviid ollesčoahkkimis lea nu gohčoduvvon vuolggahusságastallan. Dál eai goit dáhkkojuvvo sisdoalu guoski mearrádusat.
Ságastallama maŋŋá mearredit, guđe váljagoddái ášši sáddejuvvo joatkkagieđahallamii. Ášši vuosttas lunddolaš čujuhus lea eanan- ja vuovdedoallováljagoddi. Go jearaldagas leat sámi rievttit, dasa lea gáibiduvvon gieđahallan maid vuođđoláhkalávjagottis.
"Doalvu eret min vuoigatvuođaid ja bidjá min ieža vel máksit"
Jurista ja Sámedikki áirras Anne Nuorgam oaivvilda, ahte guovllu olbmot leat šaddamin gáddái.
– Dát fápmuibidjanláhka, dan vuođđoprinsihpa lea nu dáddjon nammaprinsihpa, ahte das geas lea dat guolástanvuoigatvuođat, dat oažžu hálbbes lobi, muhto buohkat earát bearrašis mákset. Dat doalvu mis eret vuoigatvuođaid, muhto bidjá min vel máksit das jus áigut eambbo, go ovddežis beassat oaggut ja bivdit. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/deanu_soahpamus_riikkabeivviide_-_dat_doalvu_min_vuoigatvuoaid_ja_bidja_min_vel_maksit/9294093 |
–Veajuiduhttin lea dakkár mii gáibida áiggi ja gierdevašvuođa, lohká Sunnamaarit Sara-Tornensis go bargobeaivi nohkan.
Son bargá hállan- dahje hupmanterapevtan Coronaria Terameri -fitnodagas ja johttá áššehasaid luhtte Muoná ja Eanodaga guovllus.
–Muhtumin máná giela ovdáneapmi sáhttá leat ovdamearkka dihte maŋŋonan, muhto terapevta sáhttá veahkehit, čilge son.
Dakkárat sáhttet leat jietnadaga, bustáva, logu dahje ivnni ovttasteami dasa masa galgá. Dahje jos lea váttis earuhit gokko lea alde ja mo lea vuolde.
Giella - dahje gulahallanváttisvuođaide laktásit gáttut ja jáhkut.
–Máŋggagielatvuohta ii automáhtalaččat dagat váttisvuođaid, deattuha Tornensis.
Jos vánhen lea fuolas mánnárávvehaga gielalaš ovdáneami čuovvumis, son ávžžuha vehá ráhkkanit dasa eandalii dalle jos divššár ii máhte sámegiela.
–Muhtumin máŋggagielat mánás soaitá váldit guhkit ovdal hállagoahtá, muhto de juksá seamma dási go ovttagielat mánná, muittuhan son.
Divššárin sáhttá háleštit ovddalgihtii ja soahpat ahte mánná oažžu vástidit sáme- dahje suomagillii.
–Iežan vásáhusa vuođul dajašin, ahte ovttasbargu divššárin leamaš buorre vuohki, rávve Tornensis.
Soaitá ahte muhtun sániid mánná máhttá buorebut sámegillii ja muhtun sániges buorebut suomagillii. Dárbbu mielde vánhen sáhttá jorgalit.
Jos lea fuolas iežas máná giela ovdáneamis, sáhttá váldit oktavuođa gieldda dahje gávpoga hállanterapevttain. Jos iežas gielddas ii leat dakkár, dávjá gielddain leat dábálaččat soahpamušat bálvalusaid birra.
Lagamus terapevtta birra sáhttá gulaskuddat omd. mánnárávvehagain, vai diehtá geasa riŋget.
Tornensis bargá dál dušše beare gáibideaddji veajuiduhttimin gosa beassá dušše ÁEL bokte.
Iežas boahttevuođa plánaid birra Tornensis ii daja nu olu.
–Dál lean dás barggus, muhto lean beroštuvvan gáiddusoktavuođa hállanterapiijas ja min suorggis leat juo geavahusas gáiddusterapiijat, dadjá Tornensis.
Loga eambbo:
Saamenkielinen puheterapeutti
Sunnamaarit Sara-Tornensis työskentelee puheterapeuttina Coronaria Terameren kuntoutus- ja terapiapalveluissa Muonion ja Enontekiön alueella. Hän tarjoaa myös saamenkielistä puheterapiaa.
Hän on työskennellyt terveyskeskuspuheterapeuttina Inarin kunnassa, jolloin teki asiakaskäyntejä myös Utsjoen kunnan alueelle. Häntä kiinnostaa erityisesti kaksi- ja monikielisyys ja sen vaikutus lapsen kielenkehitykseen. Hän on suunnitellut ja valmistanut saamenkielistä puheterapiamateriaalia. | https://www.lapinkansa.fi/johtti-hallanterapevta-veahkeha-ja-movttiidahtta-h/101227 |
Guorbmebiila lea darvánan Reaššegeaživárrái Ráissa suohkanis. Romssa politiijaguovlu čállá twitteris ahte gádjunbiila lea jođus báikái gos guorbmebiila lea bártidan. Nubbi vuodjinjuohku lea rabas.
-
-
Guorbmebiila lea darvánan Reaššegeaživárrái Ráissa suohkanis. Romssa politiijaguovlu čállá twitteris ahte gádjunbiila lea jođus báikái gos guorbmebiila lea bártidan. Nubbi vuodjinjuohku lea rabas.
• DIŊGO – BESTILL ABONNEMENT
• MU SIIDU – MIN SIDE
• DÁN LÁHKÁI BEASAT AVVIRA EAVIISII
– SLIK FÅR DU TILGANG TIL AVVIRS E-AVIS
• BAGADUS MOVT LOGGET SISA
– BRUKSANVISNING PÅ INNLOGGING
• EAVIISA EAŊKILNUMMAR
• EAVIISA-ABONNEMEANTA
• ABONNEMEANTAEAVTTUT – ABONEMENTSVILKÅR
• DIHTORLÁHTTEN JA PERSOVDNASUODJALUS
– DATAPOLICY OG PERSONVERN
Mii leat šaddan Birasčuovgadoardnan! Loga eanet dás. | https://www.avvir.no/guorbmebiila-darvanan-2/ |
Jordi Turull i Negre (r. 1966) lea katalonialaš politihkkár. Son lei Katalonia guovlluhálddahusa dieđiheaddjin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra. Espánnja stevdnii buot Katalonia ráđđehusa ministarat stuimmis[2][3], mas sáhttá dubmet Espánjja lága mielde juoba 30 jahkái giddagassii[4][5]. Stevdnega čuovvumuššan vihtta ministara (Carles Puigdemont, Antoni Comín, Lluís Puig, Meritxell Serret ja Clara Ponsatí) vulge riikkabáhtarussii Belgiai.[6][7] Maiddái Joaquim Forn, Dolors Bassa ja Meritxell Borràs vulge álggos Belgiai, muhto máhcce maŋŋelaš Espánnjii rievtti ovdii.[8][9] Oktiibuot gávcci Espánnjas rievtti ovdii mannan ministara (Turull, Forn, Bassa ja Borràs lassin Oriol Junqueras, Raül Romeva, Josep Rull ja Carles Mundó) mearriduvvojedje dutkanfáŋgavuhtii 2.11.2017.[10] Juo ovdalaččas dutkanfáŋgavuhtii leigga mearriduvvon guovtti riikkavulošorganisašuvnna ságadoallit Jordi Sànchez ja Jordi Cuixart, geat leigga lágidan miellačájehusaid álbmotjienasteami ordnema beales.[11]
- H. Sr. Jordi Turull i Negre
- Serra, Ot. Maza es querella per rebel·lió contra tot el Govern i els membres sobiranistes de la mesa del Parlament 30.10.2017 d. 21:22: Ara. Čujuhuvvon 24.04.2018. (katalánagillii)
- El Suprem processarà per rebel·lió tot el govern Puigdemont, els Jordis, Forcadell i Rovira 16.03.2018 d. 10:19: Ràdio Associació de Catalunya 1 (RAC 1). Čujuhuvvon 24.04.2018. (katalánagillii)
- Muilu, Hannele. Katalonian aluejohtaja on saamassa syytteen kapinasta 27.10.2017 d. 21:12, beaiv. 27.10.2017 d. 22:05: YLE. Čujuhuvvon 24.04.2018. (suomagillii)
- Mascaró, Anna ja Solé, Albert. Per quins delictes processa el Suprem els 25 dirigents sobiranistes? 24.03.2018: Ara. Čujuhuvvon 24.04.2018. (katalánagillii)
- Riitakorpi, Janne. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota Kataloniassa seuraavan viikon aikana 11.11.2017 d. 08:12: Uusi Suomi. Čujuhuvvon 24.04.2018. (suomagillii)
- Katalonian johto otettu kiinni Belgiassa 05.11.2017 b. 15:39, beaiv. d. 15:46: Iltalehti. Čujuhuvvon 24.04.2018. (suomagillii)
- Meritxell Borràs i Dolors Bassa no es penedeixen d'haver tornat de Brussel·les i demanen als partits que es posin d'acord 07.03.2018 d. 19:47: Ràdio Associació de Catalunya 1 (RAC 1). Čujuhuvvon 24.04.2018. (katalánagillii)
- http://www.ccma.cat/324/puigdemont-es-queda-a-brusselles-i-forn-bassa-i-puig-tornen-a-barcelona/noticia/2818469
- Roger, Maiol, Manresa, Júlia, Ferrer, Mariona ja Serra, Ot. La jutge envia a presó mig Govern i veu el Procés com un pla delictiu 03.11.2017 d. 00:02: Ara. Čujuhuvvon 24.04.2018. (katalánagillii)
- Skara, Marija. Kaksi Katalonian itsenäisyysliikkeen johtohahmoa vangittuna – Puigdemont: "Valitettavasti poliittisia vankeja" 17.10.2017 d. 02:49, beaiv. 17.10.2017 d. 07:29: YLE. Čujuhuvvon 24.04.2018. (suomagillii) | http://se.wikipedia.org/wiki/Jordi_Turull |
Meahciráđđehus
Meahciráđđehus lea stáhta fidnolágádus, mii buvttada luondduriggodatsuorggi bálvalusaid máŋggabealat áššehasgoddái riikkavuložiin gitta stuorrafitnodagaide. Geavahat, dikšut ja suodjalat stáhta eana- ja čáhceguovlluid suvdilit ja heivehat oktii earálágan oamasteaddji, čanusjoavkkuid ja áššehasaid vuordámušaid. Ná sihkkarastit, ahte buohkain – maiddái boahttevaš sohkabuolvvain – lea vejolašvuohta návddašit luonddus ja buktán árvvuš.
Ovddidat luonddu árvvu ja oktasaš opmodaga
Mihttomearrámet lea dorvvastit luonddu máŋggahámatvuođa, goahcat dálkkádatrievdama. Láhčit vejolašvuođaid suvdilis fitnodatdoibmii, lasihit eanagottiid eallinfámu ja ovddidit luonddus ožžojuvvon buresbirgejupmebálvalusaid ja máksit boađuid stáhtii.
Doaibmamet vuođđu lea vásttolašvuođas
Vásttolašvuohta lea oassi min juohkebeaivválaš barggus. Dat lea integrerejuvvon strategiijai sihke doaimma jođiheapmái, ollašuhttimii ja ovddideapmái. Viiddis vásttolašvuođaprográmmamet ásaha mihttomeriid vásttolašvuođa ollašuvvamii ja meroštallá doaibmabijuid daidda beassamii.
Doaibmat luonddu, olbmo ja servodaga buorrin
Doaibmat ovttas ja oktilaččat njealji vástoguovllus ávkkástaladettiin juohkehaš vástoguovllu áššedovdamuša ja čehppodaga.
Atnit árvvus ovttasbarggu ja guoibmevuođa
Stáhta eatnamiid ja čáziid ávkkástallan gáibida guoibmevuođa ja ovttas doaibmama. Meahciráđđehusas ovttasbargohámit molsašuddet ovttas dahkamis dieđuid lonohallamii, gávppašeapmái, bagadallamii ja vuorrováikkuhussii. | https://www.metsa.fi/se/meahciraddehus/ |
Ođđasat
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašumi ovdanbuktán stuora dáiddačájáhusas
- Váikkuhusat Sámi allaskuvlii go 27 bargis lea bargoheaitta
- Harald Gaski nammaduvvon gudnedoavttirin
- Rabas virggit
- Lovisa Mienna Sjöberg válddii vuostá dutkanbálkkašumi Uppsalas
- Guovttegielatiskkadeapmi giđđat 2024
- Ohcciidlogut oahpaheaddjeoahpuide
- Ođđa raporta čájeha ahte lea dárbu sámi parallealla seammaárvosaš oahppoplánii matematihkas
- Nominerejuvvon girjjálašvuođabálkkašupmái
Sámi allaskuvla lea sihkarastán dieđalaš ovdáneami
Máhttodepartemeanta (MD) evttoha dahkat spiehkastaga NOKUT kvantitatiiva gáibádusain Sámi allaskuvlla ph.d.-prográmmii sámegielas ja sámi girjjálašvuođas.
Sámi allaskuvla (SA) lea guhká bargan oažžut Norgga oahpahuseiseválddiid heivehit njuolggadusaid sámiide, unnitlogu álbmogii.
— Mii leat lihkostuvvan oažžut eiseválddiid ipmárdusa dasa ahte sámegiel dutkiohppui ferte láhčit dili, lohká rektor Jelena Porsanger. Oažžut sámegiel dutkioahpu prográmma johtui lea hui stuorra olahus sámi alitohppui ja oppa eamiálbmotmáilbmái. Sámegiella lea unnitlogu eamiálbmotgiella, mii lea rašes dilis miehtá Sámi. Giela ealáskahttin ja ovddideapmi gáibidit nana máhtu, mii lea dutkama vuođul háhkkojuvvon.
Guhká bargan
Sámi allaskuvla hábmii iežas vuosttaš doavttirgrádaprográmma (ph.d.) sámegielas ja sámi girjjálašvuođas 2013:s. Norgga oahpahuskvalitehta goziheaddji orgána (NOKUT) bijai áššedovdilávdegoddi árvvoštallat Sámi allaskuvlla prográmma, Lávdegoddi konkluderii ahte dutkioahppoprográmma lea erenoamáš buorre ja fágalaččat nanus. Allaskuvla ii dattetge sáhttán oažžut lobi (akkrediterema) bidjat prográmma johtui, daningo ii leamašan vejolaš duođaštahttit ahte Sámi allaskuvla oažžu 15 doavttirgrádastudeantta dán prográmmii. Allaskuvla ozai Máhttodepartemeanttas spiehkasteami dan kvantitatiiva gáibádusas geasset jagi 2014. Sámediggi ja Sámi Parlamentáralaš Ráđđi leat dorjon dan.
Njukčamánu 20.b. 2015 Máhttodepartemeanta evttohii dahkat spiehkastaga SA ph.d.-prográmmii ja sáddii dan evttohusa gulaskuddamii. Gulaskuddanáigemearri lea 19.6.2015
(gulaskuddanreive: https://www.regjeringen.no/nb/dokumenter/horing---forslag-til-endring-i-forskrift-om-kvalitet-i-hoyere-utdanning/id2400957/).
MD ákkastallá ahte SA galgá oažžut buori vejolašvuođa ovdánit ja deavdit sámi álbmoga dárbbuid:
Den samisktalende befolkning er liten, men den Samiske høgskolen og det samiske folket står i en historisk særstilling. Dens historie tilsier at det er viktig med økt kunnskap om det samiske, en økt utvikling av det samiske språket og kultur. For å kunne utvikle Samisk høgskole er det derfor viktig at det legges til rette for at høyskolen skal kunne ha en reell mulighet for å gi studietilbud på høyeste nivå, doktorgradsnivå.
Ovttasbarggut eaktun
MD lea bidjan eaktun ee. ahte allaskuvla dahká geatnegahtton ovttasbargošiehtadusaid eará alitoahppoásahusaiguin mat fállet doavttergráda oahpuid, ahte doavttergrádastudeanttat fertejit beassat lonohallamii eará ásahusaide oahpuideaset áigge, ja ahte dutkanbohtosat gaskkustuvvojit riikkaidgaskasaččat eará gillii go sámegillii. Allaskuvlarektor lea duhtavaš:
— Sámi allaskuvla boahtá dál vuoruhit internašunála ovttasbarggu universitehtaiguin, gos leat doavttergrádaprográmmat eamiálbmotgielain ja kultuvrras, dadjá Jelena Porsanger. Mii leat gulahallamin ovttasbargoguimmiiguin Aotearoas (Ođđa Selánddas), Austrálias, Kanadas ja USA:s. Davviriikkaid universitehtat leat iešalddis čielga ovttasbargoguoimmit. Maiddái Hawaiis ja Skottlánddas leat alitoahpu ásahusat geaiguin mii galgat bargat ovttas loahpaha Sámi allaskuvlla rektor Jelena Porsanger.
Mattias Sikku Valio
Diehtojuohkinkonsuleanta/Informasjonskonsulen | https://www.samas.no/se/a/sami-allaskuvla-lea-sihkarastan-diedalas-ovdaneami?page=1 |
Jikŋon 2 lávlagiin gávdno karaokeveršuvnnat goittot dáin lávlagiin (5/8): Gávnnat buot,
Buot áššit rievdda eai, Amas mu vuordá, Čájet mat ja Daga de riekta fal.
Jikŋon 2 lauluista on karaokeversiona ainakin nämä laulut: Löydän sen, Jotkin muutu ei, Tuntemattomaan, Eksynyt oon, Saavu jo ja Kuin oikein on.
Sánit davvisáme- ja eaŋgalasgillii. Buot lávllasánit Frozensámás -siiddus.
Sanat pohjoissaameksi ja englanniksi. Kaikkien laulujen sanat Frozensámás -sivulla. | https://miisearvi.wordpress.com/2020/03/21/jiknon-2-karaokeversuvnnat-jiknon-2-karaokeversiot/ |
Anarâšah-searvi ja Anára searvegoddi ordnejit dál njealját geardde Anáraččaid girkobasi.
Anáraččaid girkobassi ordnejuvvo sotnabeaivve 24.7.2016 Anárvahkuid oktavuođas.
Anarâšah-searvvi ságajođiheaddji Anu Avaskari muitala, ahte girkobassi ordnejuvvo dán jagi vahku ovdal go ovddit jagiid.
– Dál dát áigemuddu lea dás Anárvahkuid álggus dán geardde. Dan leat vehá sávvan, ahte jos dat sáhtášii leat árabut, ja dat dál ordnejuvvo vahku ovdal go duot golbma ovddit gearddi, Avaskari dadjá.
– Historjjalaččat anáraččaid girkobassi lea leamašan suoidnemánus láju maŋŋá, ahte sihkkarit dát goappátge áigemuttut leat dienu aivve heivvolaččat.
Anáraš- ja suomagiel ipmilbálvalus álgá diibmu 11
Anu Avaskari muitala, ahte girkomeanuid maŋŋá ovdalaš leanaroavás Jouko Lepistö boahtá muitalit Anára historjjás.
– Girkomeanut álget diibmu 11 ja dan maŋŋá leat girkokáfet. Dilálašvuohta lea buohkaide rabas ja mii sávvat dohko boahttiid.
– Mis lea leamašan jahkásaččat das álo temá, dán jagi dat lea ahte Anára gielda lea 140 jagi. Ealáhagas leahkki leanaroavás Jouko Lepistö lea lohpidan boahtit dasto girkokáfiide muitalit vehá das Anára historjjás, go son lea leamašan dás Anára historjadoaibmagottis.
Avaskari muitala, ahte prográmma lea sihke anárašgillii ja suomagillii.
– Girkus lávlu aŋkke Rauni Mannermaa ja de doppe girkokáfiin lea maiddái oktasaš lávlun. Ipmilbálvalus lea anárašgillii ja suomagillii, ja girkokáfiin lea prográmma goabbáge gillii. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/anaraccaid_girkobassi_vahku_arabut_go_dabalaccat/9035272 |
Latest news
- Studier med søknadsfrist 01.09.24
- Bo, spise og barn i barnehage mens du studerer
- Opptakskravene til lærerutdanninga er endret
- Studere til til høsten? Vi har forlenget søknadsfristen!
- Seks nye samiske veivisere
- Nye samiske veivisere offentliggjøres i Europas kulturhovedstad 2024
- Vil du omprioritere studieønsket ditt?
- Konsekvenser for Sámi allaskuvla når 27 ansatte er i streik
- Harald Gaski utnevnt til æresdoktor
SSO ohca studeanttabargi
SSO`as lea rabas 20 – 40 % studeanttabargi virgi mas álgin lea farggamusat.
SSO galgá virgádit studeantta gii galgá bargat studeanttaid sosiála fálaldagaiguin, omd. lagidit quiz, bingo, studeantta deaivvademiid, tuvrraid ja eará suohtasiid.
Vuosttažettiin lea bargu olggos čakčalohkanbaji 2021, muhto doaibma sáhttá guhkiduvvot olles 2021-2022 oahppojahkái. Jus ii sahte bargat fásta de lea maid vejolaš gulahallat ja heivehit barggu.
Virggi barggut:
Plánet ja čađahit studeantta sosiála doaimmaid
Bargat diehtojuohkimin fálaldagaid birra
Ovttasbargu studeanttastivrrain
Eará relevánta barggut dan oktavuođas
Gáibádus virgái
Sámi allaskuvlla studeantta
Mii fállat
Miellagiddevaš barggu mii addá buori bargovásáhusa
Bálkká tariffa mielde
Sáddes oanehis ohcama, CV ja relevántta dieđut e-postii: [email protected]
Eanet dieđuid oaččut go válddát oktavuođa SSO direktevrain
Ole Anders Skum 91811499 [email protected]
Ohcanáigemearri: 17.09.2021
SSO ruovttusiidu: SSO – For studenten (ssosamas.no) | https://www.samas.no/nb/node/5268 |
Subsets and Splits