text
stringlengths 163
1.05M
| url
stringlengths 16
927
|
|---|---|
ámiráđi kulturlávdegotti kulturdoarjagiid ohcanáigi lea 7.9.2020. Geahča dás vuolde kulturlávdegotti lahtuid.
Saamelaisneuvosto kulttuurilautakunnan avustusten hakuaika on 7.9.2020. Katso tästä alta kulttuurilautakunnan jäsenet.
(ođast./päiv. 5.9.2020)
Áigemearri ohcat kulturdoarjaga Sámiráđis lea mánnodaga čakčamánu 7. b. dii. 23:59 CEST (Norgga áigi).
Sáhtát ohcat prošeaktadoarjaga, bargostipeandda ja Ruoktu Residency – aibbas ođđa doarjjaortnega dáiddaresidensii iežat ruovttus. Loga eambbo ja oza doarjaga Sámiráđi neahttasiiddus: https://www.saamicouncil.net/samiraddi-kulturdoarjagat
Doppe gávnnat maid njuolggadusaid ja oainnát geat leat ovdal ožžon doarjaga. Sádde SMS dahje e-poastta Anne Henriettii jus dárbbašat teknihkalaš veahki: +47 95743079.
Määräaika hakea Saamelaisneuvoston kulttuuriavustuksia on maanantai 7.9.2020 klo 23:59 Norjan aikaa.
Voit hakea projektiavustuksia, työskentelystipendejä ja Ruoktu Recidency – aivan uutta tukimuotoa taideresidenssiksi kotiin. Tutustu ja hae kulttuuriavustusta saamelaisneuvoston kotisivulla:
https://www.saamicouncil.net/samiraddi-kulturdoarjagat
Sieltä löydät säännöt ja ketkä ovat saaneet avustuksia. Lähetä tekstiviesti tai s-postia Anne Henriettelle jos tarvitset apua: +47 95743079.
Sámiráđi kulturlávdegoddi 2019-2020
Asta Balto (ságadoalli)
Oskar Östergren Njajta
Milana Sapelnikova
Petra-Biret Magga-Vars
Niko Valkeapää
Saamelaisneuvoston kulttuurilautakunta 2019-2020
Asta Balto (puheenjohtaja)
Oskar Östergren Njajta
Milana Sapelnikova
Petra-Biret Magga-Vars
Niko Valkeapää | https://samiidguovddassearvi.wordpress.com/2020/06/30/samiradi-kulturdoarjagiid-ohcanaigi-cakcamanus-saamelaisneuvoston-kulttuuriavustuksien-hakuaika-syyskuussa/ |
Per Isak Juuso riegádii miessemánu 1. b. 1953 Gárasavvonis, Ruoŧa bealde boazodoallobearrašii ja šattai bajás Mertajärvis Gárasavvonis oarjelullelaččas. Juuso lea oahppán duoji su váhnemiin[2]. Dál Juuso orru ja bargá Mertajärvis.
Maŋŋeleappos son studerii metálla ja gráfalaš plánema. Son lea oahppan ollu ee. tekstiiladáiddáris Wanja Djanaieff (r. 1941) 1980-logus.[3] Son lea maiddái lohkan pedagogihka Sámi allaskuvllas Guovdageainnus.
- Sveriges befolkning 2000
- Hautala-Hirvioja, Tuija, Kuusikko, Riitta ja Lundström, Jan-Erik (doaibm.): "Per Isak Juuso", Saamelaista nykytaidetta = Dálá Sámi dáidda = Sámi contemporary, s. 38. Čájáhus Roavvenjárgga dáiddamuseas 7.3.-25.5.2014 ; Norrbottena museas, Luvllájas 18.6.-24.8.2014 ; Sámi Dáiddaguovddážis, Kárášjogas 14.11.2014.-4.1.2015.. Roavvenjárga: Roavvenjárgga dáiddamusea, 2014. ISBN 978-952-9554-49-2. (suomagillii), (davvisámegillii), (eaŋgalsgillii)
- Patrik Boström: Per Isak utvecklar traditionen med eftertanke i Norrländska Socialdemokraten 26 januari 2010, läst 2012-03-01 (ruoŧagillii)
- Ođđasat.se 21 januari 2012, läst 2012-02-29 (ruoŧagillii) | http://se.wikipedia.org/wiki/Per_Isak_Juuso |
Latest news
- School sessions and gatherings autumn 2022
- 6 good reasons to study at Sami University of applied sciences
- Cooperation agreement signed
- Call for abstracts: Landscape Practices Conference
- New student ambassadors for Sámi University of Applied Sciences in Russia
- Inga Juuso – Tribute concert: Free tickets for students at Sámi University of Applied Sciences
- Welcome to register to the online part of the Sámi Education Conference 2021
- Start of studies autumn 2021
- The application deadline for autumn semester studies 2021 has been extended!
Báikkálaš sisaváldima ohcanáigemearri guhkiduvvon
Háliidivččet go studeret Sámi allaskuvllas dán čavčča, muhto it leat vel ohcan makkárge oahpposadjái? De ii leat beare maŋŋit ohcat Sámi allaskuvlii.
Dál lea ohcanáigemearri báikkálaš sisaváldimii guhkiduvvon 13.08.19 rádjai.
Guhkiduvvon ohcanáigemearri guoská čuovvovaš oahpuide:
- Árbediehtu / Tradisjonell kunnskap
- Boazodoalu lágat ja riekteipmárdusat
- Duoji ja hábmema lágidit almmolašvuhtii
- Duddjon ja sámegiella
- Duodji ja haddebidjan
- Duodjuhibme ja sámegiella
- Featurejournalistihkka
- Pressaetihkka, lágat ja konvenšuvnnat
- Journalistihka giellagáhtten 3
- Andrespråkspedagogikk 2019/20
- Samisk kultur- og samfunnskunnskap 1
- Davvisámegiela morfologiija ja cealkkaoahppa
- Davvisámi fonetihkka, fonologiija ja čállinvuogit
- Sámi girjjálašvuođa vuođđokursa
- Sámi báikenamat oahpponeavvun
- Láidehus sámi sosiolingvistihkkii
- Terminologiijadieđa ja sámi fágagielaid dutkan
- Cealkka- ja hápmeoahppu
- Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 1
- Dieđateoriija
- Akademalaš čállin sámegillii
- JUO Master in Sámi Journalism from an Indigenous Perspective / Sámi journalistihka mastergráda álgoálbmot perspektiivvas
Loga eambbo mot ozat Sámi allaskuvlla oahpuide dás.
Jus leat makkárge gažaldagat de lea vejolaš váldit oktavuođa oahppohálddahusain.
Oktavuođadieđut:
+47 78 44 84 00
[email protected] | https://www.samas.no/en/node/4560?page=3 |
Biografia:
Juho-Niillasa barggut (earret jorgalusat). – Sámi dieđalaš áigečála 1/2004.
Juho-Niillas Johán Niillas dahje Juho-Niillas, Nils Jernsletten. – Sámi dieđalaš áigečála 1/2004.
Jernsletten, Nils 2002: Teakstalingvistihkka sámegielas? – Sámi dieđalaš áigečála 1/2002. | https://site.uit.no/aigecala/nils-jernsletten/ |
Ođđasat
- Lovisa Mienna Sjöberg oažžu dutkanbálkkašumi
- Ođđa raporta: Mii lea sámi perspektiiva ođđa oahppoplánain?
- Ofelaččat ohcet eambbo bártniid! Ođđa ohcanáigemearri.
- Ođđa Dieđut-girji almmuhuvvon
- - Dán jagi mii ohcat olles guhtta ođđa sámi ofelačča!
- Ođđa girji sámi dáidaga ja duoji dili birra
- Sámi hálddašansuohkaniid sátnejođiheaddjit čoahkkanan Sámi allaskuvllas
- Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon
- Studeantačálus 2: "Movt don sáhtát váiban go leat dušše beaivvi stoahkan mánáiguin?"
Mánáidgárdekonferánsa lea maŋiduvvon giđđii
Mii leat ovttasráđiid Romssa ja Finnmárkku Stádahálddašeddjiin mearridan maŋidit Sámi mánáidgárdekonferánssa.
Sámi mánáidgárdekonferánsa lágiduvvo dasto miessemánu 4.-5.b. 2022, Diehtosiiddas, Guovdageainnus.
Ágga maŋideapmái lea go Romssas ja Finnmárkkus lea ollu Covid-19-njoammun dál, ja erenoamážit sámi mánáidgárddit gártet hearkkes dillái jus ollu olbmuide njoammu dávda oktanis.
Mii šállošit go dilli šattai ná. Mii almmuhit mánáidgárdekonferánssa ođđasit giđa beallái. | https://www.samas.no/se/a/manaidgardekonferansa-lea-mangiduvvon-giddii?page=2 |
Čájálmasas, mii lea ovttasbargu gaskkal Frikar, Sámi Našunálateáhtera ja Bærum kulturviesu, lea álgočájálmas guovvamánu 28. beaivvi Bæruma kulturviesus. Dan maŋŋel dolle SKAUT davás ja Borealis dálvefestiválii Áltái, gos čájehuvvo muohtalávddis njukčamánu 6. beaivvi. Viidáset čájehuvvo Hámmarfeasttas, njukčamánu 10.b. ja Svolværas njukčamánu 13. beaivvi.
Lea vuosttašgeardde ahte FRIKAR čájeha dánsenčájálmasa mas dušše nissonolbmot leat mielde. Ja juste dán čájálmasas leage nissonrolla norgga álbmotdánsemis mii lea guovddážis.
Mii sáhttá nissonolmmoš leahkit? Lea go otná servodagas juoga maid son ii máhte dehe sáhte leat? Gávdno go nissonlaš ja olmmáivuođa dánsun ja mii dáhpáhuvvá norgga álbmotdánssa sohkabealrollain go nissonolmmoš 2020's beassá neaktit goappaš rollaid ja maiddái daid árjjaleamos "olmmáivuođabihtáid"?
Norggas lea oaiveliidni geavahuvvon sihke dárkkisteapmái ja friddjavuođa ohcamii. Sáhttá go norgga árbevirolaš bivttas- ja lihkasteamit buktit ođđa oainnu dán áigahaš hijab geavaheapmái?
Koreográfa Hallgrim Hansegård ja vihtta nissondánsejeaddji leat ráhkadan dánsenčájálmasa mas fáddán lea bearráigeahččan, ja gárvodeami ja goruda dárkkisteapmi. Nissonolbmot sihke čavgejit ja šlivgasaddet vuovttaiguin čávgadis dánáigásaš dánssain ja vilda álbmotdánssain. Sámi našunálateáhter lea ovdal maid ovttasbargan buvttadusain Frikar dánsejoavkkuin | https://beaivvas.no/gelddolas-ovttasbargobuvttadusas-algocajalmas/ |
ámediggi ságastalai evttohasain guhká. Loahpaid loahpas stivrii evttohedje Pirita Näkkäläjärvi, Yrjö Musta, Ilmari Tapiola, Asko Länsman, Anne Nuorgam, Rauni Äärelä ja Petra Magga-Vars.
Sámedikki áirasiin lei sierramielalašvuohta das, man galle báikki ain ovtta gildii gullá. Asko Länsman evttohii, ahte jienastusbohtosa vuođul Ohcejoga gildii gullet guokte báikki ja Anára gildii golbma báikki.
Ilmari Tapiola muittuhii fas, ahte d√°sse√°rvvu ferte v√°ldit vuhtii stivrra v√°lljemis.
Pirita Näkkäläjärvi fuopmášuhtii, ahte stivrra válljemis galgá muitit olgosápmelaččaid sajádaga. Son dajai, ahte olgosápmelaččaid leat muitán máŋggain sáhkavuoruin, ja dál lea áigi čájehit dan konkrehtalaččat ja válljet ovtta olgosápmelašáirasa stivrii.
Sámediggi jienastii vuosttamužžan Vuohču guovllu stivralahtus. Evttohassan leigga Petra Magga-Vars ja Rauni Äärelä. Jienasteami vuittii Magga-Vars jienain 13-8.
Jienasteami maŋŋá álggii ságastallan das, galgágo earáge gielddaid bokte jienastit seamma láhkai.
Ohcejoga ja Anára báikkiin sierramielalašvuohta
Sámedikki áirasat eai lean ovtta oaivilis das, galgágo Ohcejohkii addit guokte stivrabáikki vai ii. Čoahkkin mearridii jienastit áššis. Jienasteami maŋŋá 20 áirasa jienastedje dan beales, ahte Ohcejoga gildii gullet guokte stivralahtu.
Čuovvovaččat sámediggi jienastii Ohcejoga ovddasteaddjiin. Golmma evttohasas stivrii válljejuvvuiga Ilmari Tapiola ja Asko Länsman.
Yrjö Musta geassádii gaskan válljema. Dat mearkkašii dan, ahte Pirita Näkkäläjärvi válljejuvvui stivrii. | http://yle.fi/uutiset/samedikki_stivra_valljejuvvui/6627410 |
ámemusea álbmotlaš bargun lea vurket sámi kulturárbbi Suomas. Barggu guovddážis leat min čoakkáldagat, maidda gullet dávvirat, čuovgagovat, dáidda, olgomusea ráhkadusat ja arkiiva- ja giehtagirjerájusmateriála. Mii seailluhat, bajásdoallat, dikšut ja ovdanbuktit min čoakkáldagaid ja dahkat daidda laktáseaddji dutkamuša.
Sámemusea čoakkáldatpolitihkalaš prográmma linnje ja stivre čoakkáldatdoaimma. Čoakkáldagaide čoggojit dávvirat eanáš skeŋkejumiid ja dálá áiggi áššiid viššalis dokumenterema bokte. Mii vihkkehallat dárkilit go háhkat čoakkáldagaide dávviriid ja materiála, dasgo čoakkáldagat leat juo viidát.
Čoakkáldagaide sáhttá oahpásmuvvat Siiddas ja interneahtas
Siidda váldočájáhusas ja molsašuddi čájáhusain sáhttá oahpásmuvvat čoakkáldagaide, mat muitalit sierra áigodagaid sámekultuvrras ja -áddejumiin. Sámemusea čoakkáldagaid sáhttá geahčadit maid Interneahtas Finna-diehtobálvalusas ja dávviriid 3D-hámiid fas Sketchfab-siidduin.
Áigeguovdilis diehtu Sámemusea čoakkáldatdoaimmain gávdno Siidda neahttasiidduin, sosiála medias ja Sámemusea blokkas.
Čoakkáldagat leat geavaheaddjiid várás
Min čoakkáldatbarggu guovddáš árvun lea searvvušlašvuohta. Barggu vuođđun lea vuorrováikkuhus ja dat ahte searvvuš váldá oasi museabargui, dan plánemii ja ovddideapmái. Sámemusea čoakkáldagat leat olbmuid várás, eandaliige aktiivvalaš geavaheaddjiid – sámeservoša lahtuid ja dutkiid – várás. Mii háliidat čoakkáldatbarggus váldit earenomážit vuhtii sin dárbbuid ja sávaldagaid.
Min čoakkáldatbargit vástidit čoakkáldagaide laktáseaddji áššehasgažaldagaide e-boastta ja telefovnna bokte. Čoakkáldagaide gullevaš dávviriid lea vejolaš dutkat ovddalgihtii sohppojuvvon áigge ja dávviriin sáhttá maid diŋgot čuovgagovaid. Museadávvirat luikojuvvojit eará museaide ja geavahančoakkáldaga dávviriid maiddái eará doibmiide. Dutkamuš- ja luoikkahanáššiin sávvat, ahte olbmot váldet oktavuođa buriin áiggiin!
Sámemusea Siidda čoakkáldagat fárrejit
– čoakkáldat- ja diehtobálvalusat gitta 1.1.2020 – 31.7.2022
Sámemusea ja Luondduguovddáš Siida viiddiduvvo ja Sámemusea čoakkáldagat ožžot ođđa sajiid čoakkáldatovttadahkii, mii huksejuvvo Siidda oktavuhtii. Ođđa čoakkáldatovttadagas leat stuorát vuorkkát čoakkáldagaide, áššáigullevaš sajit čoakkáldagaid gieđahallama várás ja dat dahket čoakkáldagaid čájeheami ain buorebut vejolažžan sámiide ja earáide, geat leat beroštuvvan sámečoakkáldagain. Sámemusea dálá čoakkáldagaid sirdima ja Álbmotmuseas boahtti sámečoakkáldaga sirdima áigge min čoakkáldat- ja diehtobálvalusat leat gitta 1.1.2020-31.7.2022.
Ođasmahttojuvvon Siidda rahpama maŋŋá 2022 čoakkáldagaide beassá oahpásmuvvat ođđa čoakkáldatovttadagas ja mii bastit vástidit dábálaččat govva- ja diehtobálvalusbivdagiidda. Min čoakkáldagaide sáhttá goittotge oahpásmuvvat dallege go čoakkáldat- ja diehtobálvalusat leat gitta museaid, arkiivvaid ja girjerájuid oktasaš Finna-bálvalusas.
Maiddái Sámemusea čoakkáldatpolitihkalaš prográmma gávdno Siidda neahttasiidduin.
Mii beaivádit čoakkáldagaid dearvuođaid maid Sámemusea bloggii ja sosiálamediai.
Ilolaš mielain ođđa, oktasaš čoakkáldatbarggu guvlui!
Lassedieđut:
Amanuensa Anni Guttorm, t. 0400 891 860, anni.guttorm(at)samimuseum.fi | https://web.archive.org/web/20200920085129/https:/siida.fi/davvisami/samemusea/museacoakkaldagat |
Jenni Laiti Suohpanterror-joavkkus lei bearjadaga Anáris, daningo bearjadaga Sámemusea Siiddas rahpasa Suohpanterrora ođđa olgočájáhus.
Suohpanterror lea maŋimuš áiggiid jođánit reageren politihkalaš ságastallamiidda Suomas ja miehtá Sámi.
Suoma sámediggeválggaid áigge dán čavčča Suohpanterror áigu maid doallat čalmmiid ja belljiid rabas.
– Dieđusge miihan gal čuovvut olu sámi mediaid bokte ja sosiála medias mii dáhpáhuvvá. Čavčča sámediggeválggat Suomas leat hirbmat gelddolaš válggat, daningo dat oalleláhkai bohtet čájehit makkár boahttevuohta mis lea sápmelažžan ja álbmogin: Šaddágo mis albma Sámediggi vai šaddágo mis "Suomalaiskäräjät". Suohpanterror ávžžuha juohke sápmelačča jienastit sápmelaččaid dáid válggain vai sámedikkis ii šatta dakkár Suomalaiskäräjät (sá. Suomadiggi), Laiti dajai bearjadaga Johtti Radio -sáddagis.
Čájáhusas A Fighting Spirit – Vuollánmeahttun vuoigŋa leat mielde badjel 20 plakáhta. Gažaldagas lea seamma čájáhus, mii lei oaidninláhkai Márkomeannu-festiválas Evenáššis.
Suohpanterror lea čakčat mielde dáládáidaga musea Kiasma čájáhusas Helssegis ja ON dálkkadatčoahkkima doaimmain Pariissas. | http://yle.fi/uutiset/valggat_cajehit_saddago_samedikkis_suomalaiskarajat/8228595 |
Filmkompaniet lágádus lea ráhkadeamen Muumi juovlafilmma, mii galggašii lea gárvvis boahtte juovllaide.
Tom Carpelan Filmkompanietis muitala ahte sii leat plánen ahte filbma dubbejuvvošii maid sámegillii. Davvisámegiella lea válljejuvvon danin go dat giella fátmmasta eanemusat.
- Diehtit ahte sámegillii lea nu uhccán mánáid filmmat, de háliideimmet váldit sámegielat dása mielde, lohká Carpelan.
- Jurdda livčče ahte dát šaddá juovlafilbman ja dan sáhtašii de čájehit juovllaid áigge juohke juovllaid, smiehtada Carpelan.
Filbma muitala das, go Muumistállu háliida gohcit dálvvi ja vásihit dan. Muumivággái lea boahtimin guossin muhtun gean namma lea Juovllat. Filbmaseavtti sáhttá geahččat Moomins at Christmas –ruovttusiiddus.
Dubben lea divrras de sámegiela dubbema ruhtadeami várás Filmkompaniet ohcá ruhtadeami.
- Ruhtadeapmi ii lea vel áibbas čielggas, muhto geahččalit ohcat dasa čovdosa.
Dan oktavuođas lea almmuhuvvon YouTube bálvalussii Muumii juovlalávlla, man namma lea Muohte fal! Lávlaga lávlu Maxida Märak . Lávlaga leat bádden ja almmuhan 23 gillii, ja sámegiella lea válljejuvvo mielde. Lávlaga lea čállán beakkán suoma musihkkár Paula Vesala ja musihka lea bidjan Jori Sjöroos . Suomagillii lávlla lea Talvimaa ja dan lávlu Diandra .
Filbma vuođđuduvvá Tove Janssona girjjiide.
Muumien joulufilmi myös saameksi
Muumien joulufilmi Moomins at Christmas dubattaneen myös saameksi, jos rahoitus siihen järjestyy. Joulufilmi julkaistaan elokuvateattereihin ensi jouluksi.
Filmiin liittyvä laulu Bring the Snow on käännetty myös saameksi YouTubessa Muohte fal! Laulun laulaa Maxida Märak ja se on julkaistu yhteensä 23 kielellä. | http://www.lapinkansa.fi/sagat/muumifilmma-planejit-dubbet-maid-samegillii-15862773/ |
Avaskari dadjá, ahte sus leat viiddis servodatlaš dieđut ja máhttu, mii lea Suoma riikkadásisge fuopmášuvvon.
- Ii leat riekta dadjat, ahte mus lea beare gáržžes oaidnu sámepolitihkas, nugo ođđasiin bođii ovdan, dadjá Avaskari.
Avaskari dadjá, ahte sus leat viiddis servodatlaš dieđut ja máhttu, mii lea Suoma riikkadásisge fuopmášuvvon.
- Ii leat riekta dadjat, ahte mus lea beare gáržžes oaidnu sámepolitihkas, nugo ođđasiin bođii ovdan, dadjá Avaskari.
Son ii smiehta liikojitgo olbmot su musihkkas, iige leat sihkkar, ahte guldalitgo S√°mis oba dakk√°r musihkka.
Viisi saamelaista kertoo, miksi he päättivät tatuoida ihoonsa merkin juuristaan, kulttuuristaan tai kotiseudustaan. Tatuointien tarinat ovat hyvin henkilökohtaisia.
Järvisyyhyn aiheuttaa imutoukat, jotka viihtyvät matalissa vesissä kasvien keskellä. | http://yle.fi/uutiset/avaskari_deattuha_iezas_servodatlas_mahtu/6627374 |
ámediggeráđđi vuosttalda garrasit dan konflivtta mii dál lea Gazas.
Ii mihkkege daga Israela govttohis daguid Gaza siviilaálbmoga vuostá vuoiggalažžan. Dan olbmuin geat leat gottáhallan, leat badjel 10 000 olbmo nissonolbmot ja mánát. Go nu ollugat dain geat leat gottáhallan leat olbmot geat ledje galgat ovddemus suodjaluvvot – mánát – de dat manná olmmošlašvuođa guovddáš árvvu vuostá.
Humanitára roassu Gazas, mas siviilaálbmot gillá go čáhci, borramuš ja dálkasat váilot, gáibida ahte riikkaidgaskasaččat dahkkojuvvo juoga dakkaviđe. Humanitára veahki buot siviila gillájeddjiide ferte intensiveret, ja riikkaidgaskasaš veahkkeorganisašuvnnat fertejit beassat addit heahteveahki.
Israela soahteveaga olmmošmeahttun dagut Gazas fertejit loahpahuvvot. Dagut čielgasit rihkkot riikkaidgaskasaš humanitára rievtti. Nubbi nuppi árvvusatnin, geatnegasvuohta ja olmmošvuoigatvuođaid sihkkarastin fertejit leat juohke stáhta vuođđun.
Sámediggeráđi vuosttalda Hamasa terrordaguid Israela siviilaálbmoga vuostá golggotmánu 7. beaivvi.
Dat leat dohkketmeahttun dagut, ja mii bivdit ahte siviilaolbmot geat leat váldojuvvon fáŋgan, luitojuvvojit dakkaviđe ja eavttuid haga sihke Hamasis ja Israelas. Buot bealit fertejit doahttalit olmmošárvvu maid ii galgga rihkkut, ja earuhit siviilaolbmuid ja sin geat sohtet.
Sámediggeráđi gáibida ahte ON vuđolaččat dutká buot váidagiid soahterihkkosiid ja riikkaidgaskasaš lágaid rihkkuma birra. Dakkár daguid ovddasvástideaddjit dat galget guoddit ovddasvástádusa dain.
Guovllu álgoálbmoga, beduiinnalaččaid, vuoigatvuođaid maid ferte gozihit. Go konflikta čovdojuvvo, de ferte vuhtiiváldit beduiinnalaččaid vuoigatvuođaid ja guovlluid.
Sámediggeráđđi ávžžuha sihkkarastit bistevaš (dhj. loahpalaš) čovdosa dán guhká bistán konfliktii, álbmotrievtti njuolggadusaid riikkaidgaskasaš norpmaid ja árvvu vuođul. Lágat mat galggašedje suodjalit siviilaolbmuid go kanovnnat bávket, doibmet heaggagáddjun sihkkarastin dihte olmmošlašvuođa muhtun muddui, maiddái soađis.
Juohke áidna rakeahtta, juohke áidna báhčin mas eai earuhuvvo soalddáhat ja mánát, lea garra muittuhus dasa ahte mis buohkain lea geatnegasvuohta gáibidit ahte rihkkumeahttun olmmošárvu adnojuvvo árvvus. | https://www.avvir.no/bissehehket-siviilaolbmuid-bombema-gazas/ |
Gáivuona suohkanis leat earenoamáš hástalusat čadnon luonddudáhpáhusaide, stuora várreriđut, muohta, soavle- ja eanariđut. Dasa lassin manná E6 váldomáđidja suohkana čađa, mis leat guokte tunnela ja fargga boahtá goalmmát.
Gearggusvuođaplána lea vuosttáš lávki ráhkkanit dáhpáhusaide mat eai leat sávahahtti. Plána oktavuođas ferte organiseren ceggejuvvot ja iešguđet oasit dávjá hárjehallot. Dat lea kvalitehta min mearrádusain mat mearridit bohtosa árvvoštallamin daguin ja gohččumin, meinnestuvvá go vai šaddá go katastrofa.
Loahpa loahpas lea gearggusvuođaplánen meannudit árvvuin ovttaskas indiviida, bargat servvodatsihkarvuođain go gearggusvuođas ferte leat ehtalaš vuođđu danne go mis olbmuin lea árvu ieš álddis seammás go leat hearkkit.
Suohkandirektevra / gearggusvuođajođiheapmi dieđiha dan vuođul maid politiijat dahje eará eiseválddit, juogo njuolga dahje suohkana gohcotelefovnna 412 80 000 bokte. Suohkandirektevra árvvoštallá dáhpáhusa viidodaga, jus lea dárbu de gohčču suohkana gearggusvuođajođiheami muđui suohkanis ja dárbbašlaš fágaolbmuid sihke suohkana siskkobealde ja olggobealde.
Buollin ja stuorat lihkohisvuođat – 110
Politiijai ja gádjunguovddážii – 112
Ambulánsa medisiinnalaš heahtetelefovdna - 113
Stuorat lihkuhisvuođas, heađis dahje katastrofas sáhttá sátnejođiheaddji/ráđđeolmmái mearridit ahte gearggusvuođajođiheapmi ceggejuvvo. Gearggusvuođajođiheapmi Gáivuona suohkanis galget vuosttažettiin leat olbmot geat barget suohkanis, ja leat team geat ovttas galget dahkat dárbbašlaš árvvoštallamiid ja mearrádusaid heahtedilis.
Gearggusvuođajođiheapmi suohkanis:
- Sátnejođiheaddji / várresátnejođiheaddji Bernt Eirik Isaksen Lyngstad / Svein O. Leiros
- Konstituerejuvvon suohkandirektevra (Suohkanhoavda - biras, doaibma ja ovdánahttin) Gunn Andersen
- Konstituerejuvvon veahkkegearggusvuođajođiheaddji / bálvaluskontuvrra jođiheaddji Greta Larsen
- Konstituerejuvvon veahkkesuohkandirektevra Bjørn-Even Salamonsen
- Suohkanhoavda - bajásšaddan Marina Olsen
- Suohkanhoavda - dearvvasvuohta Linn Sylvi Steinnes
- Gearggusvuođaráđđeaddi Viktoria Larsen (Karen Karlsen)
Eará "fágaolbmot" sohkanis dahje olggubealde suohkana geaidda orru dárbu: Omd.: GIS-kárta operatevrra, loggačálli ja diehtojuohkin/mediabargit. | http://www.kafjord.kommune.no/gearggusvuoadieut.433613.se.html |
Juoga ii doaimma?
Jus fuobmát meattáhusa, de berrešit váldit oktavuođa minguin. Čilge čuolmma ja muital guđe neahttalohkki dahje mobiilatelefovnna don geavahit, ja maid ledjet ohcame go fuobmájit váttisvuođa.
spor lea vejolaččat dán sáni hápmi:
- spor Oza buot hámiid teavsttain →
-
- spor subst. Neu ent. ubestemt
- spor subst. Neu flt. ubestemt
- Spor subst. egennavn
- spore Oza buot hámiid teavsttain →
-
- spore verb Imp | https://sanit.oahpa.no/detail/nob/sme/spor.html |
pl_rasta_pr
rastá preposišuvnna kompleameanta
geaidnu: 12 LUODDA 3 BIILALUODDA 1 IVVÁR_IVVÁR_GEAVLI 1 JOHTINGEAIDNU PL 9 GEAIDNU 1 MÁĐINJÁRGEAIDNU 2 LÁHTTU johka: 13 JOHKA 1 JOHKA PL 1 ROAVVEJOHKA 1 MÁZEJOHKA 1 IEŠJOHKA 1 KÁRÁŠJOHKA 12 EATNU 1 BEARDOEANU 4 DEATNU 1 EŊGLÁNDDA KANÁLA mearra: 10 NUORRI 1 NUORRI PL 1 ČORGAŠNUORRI 2 VUOTNA 1 OSLOVUOTNA 5 MEARRA 2 DAVVIMEARRA 2 ÁHPI jávri: 9 JÁVRI 1 JÁVRI PL luondduguovlu: 1 JEAGGI 1 VÁRRI PL 1 SUOLU 1 BEASKKADES 1 BIGÁŠ 1 VUOPMI šillju: 1 ŠILLJU 1 MÁRKAN-ŠILLJU 2 ŠALDI rádji: 8 RÁDJI 4 RÁDJÁ 2 RÁDJÁ PL 3 RÁDJI PL 2 RIIKARÁDJI 3 RIIKARÁDJI PL 2 RIIKKARÁDJI PL albmi: 1 ALBMI 1 ALBMEGOMU 1 OSKKURÁDJI PL 1 SUORGERÁDJÁ PL oktiibuot 137 | https://giellatekno.uit.no/adp/data/compl_rasta_pr.html |
NF seminára "Sámenissoniid jietna Davviriikkain" ja jahkečoahkkin 2013
St. Elisabeth ("Bassi Eliissá") Hoteallas Romssas, golggotmánu 25.-27.b. 2013. Davvisáme-, dáro- ja ruoššagiel simultánadulkon.
FUOM! Dieđihanáigi: Golggotmánu 7.b. 2013. Jos áiggil dan dagat ja leat miellahttun, de SNF bargá dan ovdii ahte sáhttit ollásit máksit sihke du mátke- ja orrungoluid. Guhkemátkki oasseváldit idjadit dan fávdnágis St. Elisabeth Hoteallas, gos seminára ja jahkečoahkkinge lágiduvvojit.
Miellahtomáksámuš:
Norggas: 150 ru. mákso báŋkokontoi Postbanken 0540.06.51 819,
Suomas: 20 Euro mákso báŋkokontoi POP Utsjoki 564173-23071, ja
Ruoŧas: 175 SEK mákso báŋkokontoi Postgirot nr 178 04 62-6.
Oktavuođadieđut: Tel. (+47) 959 35 626 / Sádde epoastta: [email protected] dahje [email protected]
Poastačujuhus: SNF, P.b. 110, N-9735 Kárášjohka. Bures boahtin!
Seminára "Sámenissoniid jietna Davviriikkain" lágiduvvo St. Eliissá Hoteallas Romssas bearjadaga golggotmánu 25.b. ja lávvárdaga 26.b. 2013. Seminára prográmma álgá bearjadaga 25.10. di 09.30, ja bistá guokte beaivvi. Jahkečoahkkin dollo sotnabeaivvi golggotmánu 27.b. ja nohká di. 15.
Dán jagi lea 20 jagi dassái SNF vuođđuduvvui fierbmádahkan, ja 15 jagi das rájes go šattai organisašuvdnan. Semináras leat ee. logaldallamat, čájáhallamat, ságastallamat ja joavkobarggut – ovddidan dihtii gulahallama ja ovttasbarggu sámi nissonolbmuid áššiid ja sohkabealdásseárvoáššiid hárrái.
Romssas lágidat maiddái ávvudoaluid ja juohkit jahkásaš SNF ovdánahttinbálkkašumi, symbolalaš 1000 ru.-bálkkašumi ja diploma – man oažžu eat almmut ovdal das ja dalle.
Eanet dieđut prográmmas bohtet dán siidui. Miellahtuide sáddejuvvo gaskaboddosaš prográmma ja dieđihanskovvi. SNF máksá din orruma St.Eliissá Hoteallas.
Ávžžuhat lahtuid farggamusat ordnet mátkki Romsii. Bivdit ahte sáddet mátkerehkega maŋŋil doaluid, muhto eat dieđe vel man muddui/man stuorra oasi juohkehačča mátkegoluin SNF bastá máksit. Danne ávžžuhatge din mátkkoštit hálbbimus lági mielde. | https://web.archive.org/web/20150109003815/http:/www.saminissonforum.org/2013/09/seminara-golggotmanu-25-26-b-ja-jahkecoahkkin-27-b-romssas/#more-1242 |
Duorastaga (1.11.07) gullui viimmat Sámeradio ođđasiin ahte Statoil lea šaddan garra kritihka čuozáhahkan go billista ja rivve eamiálbmogiid eatnamiid Alberta-provinssa davviosiin Kanadas. Ášši ii leat miige ođđasiid ja lean guhká imaštan go dan birra ii leat gullon mihkkige Sámis, vaikko Statoil lea maiddái gieskat searvan sáddobohkamiidda. Doapmalin dárkkistit ášši duogáža Interneahtas, gos ohppen ahte Sámeradio ii lean gal ieš fuomášan ášši muhto Statoil doaimmat Kanadas ja daid kritihkka ledje leamaš ovdan moadde beaivve ovdal Norgga medias (Søndagsrevyen-nammasaš prográmmas).
Ecuador, davvioarjje Mátta-Amerihkás, gos orrot badjel 13 miljovnna olbmo, lea aiddo buktán ovdan aibbas ođđalágan jurdaga. Dát jurdda lea erenoamáš máilmmis, gos stáhtat ja máŋgariikkalaš fitnodagat gilvvohallet luondduresurssaiguin ávkkástallamiin eambbo go goassige ovdal. Dan sadjái go bohkkegoahtit riikka stuoramus oljogáldu, Ecuador oaivámušat leat evttohan ásahit riikkaidgaskasaš foandda suodjalit arvevuovddi ja eamiálbmogiid, geat orrot doppe. | https://rauna.wordpress.com/tag/olju-ja-gassa/ |
Ođđasat
- NAISA 2024
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašumi ovdanbuktán stuora dáiddačájáhusas
- Váikkuhusat Sámi allaskuvlii go 27 bargis lea bargoheaitta
- Harald Gaski nammaduvvon gudnedoavttirin
- Rabas virggit
- Lovisa Mienna Sjöberg válddii vuostá dutkanbálkkašumi Uppsalas
- Guovttegielatiskkadeapmi giđđat 2024
- Ohcciidlogut oahpaheaddjeoahpuide
- Ođđa raporta čájeha ahte lea dárbu sámi parallealla seammaárvosaš oahppoplánii matematihkas
Sámi ofelaččat 2020/21 oahppojagi
Elle Rávdná Näkkäläjärvi (19), Guovdageainnus eret, Mirja Cicilia Andersson Renander (18), Nerskogenis eret, Lemet Johanas Nystad (21) Kárášjogas eret ja Vibeke Persen (21), Deanus eret leat válljejuvvon sámi ofelažžan boahtte skuvlajahkái.
- Mun illudan boahtit johtui ofelašjagiin ja lean gearggus buot hástalusaide, dadjá ođđa ofelaš Vibeke Persen duđavaččat.
Sámi nuorat oahpahit eará nuoraid
Sámi allaskuvlla rektor, Laila Susanne Vars geigii guvssiid skeaŋkan ođđa ofelaččaide. Dalle leat ođđa ofelaččat gergosat muitalit sámi kultuvrra birra go gáfestallet.
- Sámi allaskuvla lea hui rámis go beassat fas almmuhit njealje ođđa sámi nuora geat leat válljejuvvon ovddastit ofelašdoaimma. Ofelaččat oahpahit nuoraide miehtá riika sápmelaččaid birra, sámi servodaga ja sámi kultuvrra birra. Eambbo máhttu eastada ovdagáttuid, vaššicealkámušaid ja cielaheami. Sis lea dehálaš bargu ja sámi allaskuvla lágida doaimma ja fuolaha ahte sii sáhttet čađahit sin barggu buoremus lági mielde, vaikko pandemiija áin váikkuha min servodaga ja sáhttá maid váikkuhit ofelaččaid árgabeaivvi, lohká Sámi allaskuvla rektor Laila Susanne Vars.
Dehálaš máhttohuksen servodahkii sápmelaččaid birra
Máhttodepartemeantta stáhtačálli Anja Johansen dadjá Sámi ofelašdoaibma lea dehálaš.
- Sámit lea oassin Norggas lea dehálaš ahte Norgga nuorat ožžot máhtu sápmelaččaid birra ja sámi kultuvrra birra vai sáhttit eastadit ovdagáttuid ja negatiiva guottuid, dadjá Máhttodepartemeantta stáhtačálli. Son doalai sártni ofelašalmmuheamis.
Ofelaččat čađahit oahpu allaskuvllas ovdal go mátkkoštišgohtet miehtá riikka
Sámi allaskuvla doaimmaha Sámi ofelaččaid ja Gieldda- ja ođasmahttindepartemeanta (KMD) ruhtada doaimma. Ofelaččat čađahit oahpu "Sámi kultur- ja servodatdiehtu" Sámi allaskuvllas. Dasto mátkkoštišgohtet joatkkaskuvllaide ja eará nuoraiddeaivvademiide olles Norggas. Sin váldoulbmil lea muitalit sámi kultuvrra ja servodaga birra eará nuoraide Norggas. | https://www.samas.no/se/a/sami-ofelaccat-202021-oahppojagi?page=1 |
Latest news
- Tospråktesten våren 2024
- Ny rapport viser behovet for parallell likeverdig samisk læreplan i matematikk
- Forskningspris til Lovisa Mienna Sjöberg
- Ny rapport: Hva er det samiske perspektivet i de nye læreplanene?
- Kjente på et savn ved å ikke kunne samisk
- Ny bok om samisk kunst og duodji lansert
- - Dette året søker vi hele seks samiske veivisere!
- Ny bok om samisk kunst og duodji i Sápmi
- Ordførere fra samiske forvaltningskommuner samlet på Samisk Høgskole
Fas ođđa studeantalohkoolahus Sámi allaskuvlii
270 studeantta álge Sámi allaskuvlii dán čavčča. Dat lea justte seammá lohku go diibmá. Eai leat goassege ovdal leamašan nu olu studeanttat Sámi allaskuvllas. Studeanttat mielas bohtet Sámi allaskuvlii.
Sámi allaskuvlla rektor Gunvor Guttorm lea duhtavaš studeantaloguin.
– Mii lean hirbmat movttegat. Diibmá lei earenoamáš buorre jahki, eatge bálljo duosttan jáhkkit ahte fas galggai ná bures mannat. Mis lei mihttu olahit badjel 200 studeanta, dadjá Guttorm.
Lassin raporterejuvvon studeantalohkui bohtet vel studeanttat geat čađahit sierraheivehuvvon oahpu ruoŧabeale man Ruoŧa Skolverket lea ruhtadan. Nu lea duohta studeantalohku lahka 300.
Jahkásaččat gerget sullii 200 oahppi norgga joatkkaskuvllain geain lea sámegiella juogo vuosttášgiellan dehe nubbingiellan. – Dát buktá veháš perspektiivva man stuora oassi boahtá Sámi allaskuvlii, lohka Gunvor Guttorm.
– Dovddan hui lihkolažžan go bessen dán ohppui, dadjá studeanta Kare Elle A. Eira.
Kare Elle A. Eira lohká geabbilis praktihkalaš pedagogalaš oahpus (GPPO), seammás go bargá pedagogalaš jođiheaddjin Guovdageainnu suohkana mánáidgárddis. Sámi allaskuvllas leat olu neahttavuđot, gáiddusoahpahus dehe nu gohčoduvvon geabbilis oahpahusat mii lea stuora oassi manne olu studeanttat Sámis válljejit boahtit Sámi allaskuvlii. Kare Elle lea okta sis.
– Oahppu orui mu mielas nama mielde jo hui gelddolaš, dadjá Kare Elle A. Eira. – Oahpaheaddji guovttos leaba hui čehpet huksen ja heivehan oahpu stuđeanttaide.
Birrasii 30 studeantta leat álgán ohppui. Kare Elle oaidná ahte dáinna oahpuin oažžu eambbo vejolašvuođat eará bargguide ohcat.
Studeanttat ieža čađahit máhttoháhkama earret eará digitálalogaldallamiid bokte ruovttus, go sidjiide heive. Deaivvademiin de barget bargobihtáiguin, joavkobargguiguin ja ovdanbuktiimiiguin mat leat čadnon digitálalogaldallamiidda. Dát mearkkaša ahte GPPO:as jorgaluvvo máhttoháhkan nuppe ládje go dat mii lea dábálaš árbevirolaš skuvllas, gos oahpaheamis leat logaldallamat luohkkálanjas ja studeantabarggut fas leat ruovttus. | https://www.samas.no/nb/node/4435?page=1 |
Ođđasat
- Oahpaheaddjeoahput: Laura Njunnás
- Boazoealáhus bachelor: Ann Máret Eira
- Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta: Márjá-Kristin Skum
- Oahpaheaddjeoahput: Elena Skum
- Kvalitehtaovdánahttin skuvllas - lávdegoddi nammaduvvon
- Circle of Honours bálkkašupmi golmma sámi dutkái
- Ođđa dieđalaš girji soabadan ja duohtavuođa kommišuvnnaid birra
- Rabasbeaivi 2022
- Okta olmmoš ii sáhte muitalit visot
IndigMEC2 konferánsii lea dieđiheapmi rabas
Dieđit ovdal borgemánu 15.b., de lea oassálastinmáksu hálbbit go maŋŋil dan dáhtona.
Konferánssa ulbmil lea oahpaheddjiide ja dutkiide buktit ovdamearkkaid mat sáhttet doarjjan álgoálbmotmatematihka oahppoplánaid ráhkadeapmái. Dát mearkkaša ahte konferánsaoasit berreše čadnon muhtin konferánssa váldofáddái:
(a) kultuvrra ja giela oktavuohta,
(b) eamiálbmotgiella matematihkkaoahpahusas,
(c) ovdamearkkat sámi ja kveana matematihkkaoahpahusas.
Vurdojuvvo ahte juogadit iešguđetge eamiálbmogiid ovdamearkkaid ja jurdagiid matematihkkaoahpahusas lea doarjjan ovddidit buriid fágalaš ákkaid boahttevaš álgoálbmotmatematihkkaoahpahusa duddjomii.
Konferánsa lea huksejuvvon oktasaš logaldallamiiguin, plakáhta čájehemiiguin, oahpaheaddjeovdanbuktimiiguin, artihkalovdanbuktimiiguin ja árrangáddeságastallamiiguin.
Loga eambbo konferánsasiiddus: | https://www.samas.no/se/a/indigmec2-konferansii-lea-diediheapmi-rabas?page=13 |
Latest news
- Information regarding the corona virus
- Sámi National Day at Sámi allaskuvla
- Apply for Spring 2020 studies
- Academic administration - opening hours
- Ten points to know about before diving into studentlife
- Starting your studies at Sámi University of Applied Sciences
- Apply for a north2north scholarship and go on a student exchange!
- Still available study places at Introductory Sámi Language in Practical Situation- Part I and II in Alta
- World Indigenous Nations Higher Education Consortium AGM 2018
Matematihkka 1P/2P/1P-Y/2P-Y jus áiggut oahpaheaddjeohppui - áigemearri 1.2.
Dá lea matematihkkafálaldat dutnje gii háliidat šaddat oahpaheaddjin, muhto it deavdde árvosátnegáibádusa matematihkas nu ahte beasat sisa oahpaheaddjeoahpuide. Kursa čađahuvvo neahta bokte, ja nu lea ge rabas ohppiide ja ohccide miehtá riikka.
Progrešuvdna: Oasseáiggis
Oahppobáiki: Neahtta
Oahpu dássi: Kursa ja lassioahppu
Máksu: Oahpahus ja bagadeapmi lea nuvttá kursaoasseváldiide, muhto privatistaeksámengolut eai gokčojuvo.
Ohcanáigemearri: Nu guhká go leat sajit, ja maŋŋemus ohcanvejolašvuohta lea guovvamánu 1.b.
Álgin: Giđđat 2022
Heive dutnje gii háliidat:
- buoridit árvosáni matematihkas vai beasat oahpaheaddjeoahpuide sisa
- čoaggit lassi skuvlačuoggáid
- ođasmáhttit iežat gelbbolašvuođa fágas
Oahpahus
- oahpahus lea guokte eahkeda vahkus digitála luohkkálanjas
- ruovttus lohkat ieš, ja nu lea ráhkkanan juohke fáddái maid oahpaheaddjit oahpaha
- diimmuin lea bagadallan, ovttasbargu ja ságastallan
Goas?
Kursa álgá 9. vahkus ja loahpahuvvo 20. vahku. Oktiibuot 11 vahku (beassášluopmu gaskkas).
- Teknihkalaš álggaheapmi / digitála luohkkálanja geahččaladdat: vahku 7
- Oahpahus álgá mánnodaga 28.02. dahje distaga 01.03.
- Oahpahus loahpahuvvo gaskavahkku 18.05. dahje duorastaga 19.05.
Oasseváldit čuvvot iežaset luohkáid. Šaddet sierra luohkát 1P (1PY) ja 2P (2PY). Ohccit geat váldet goappaš fágaid, 1P ja 2P dahje 1PY ja 2PY, fertejit čuovvut oahpahusa njeallje eahkeda vahkus. Go dieđihat, de sáhtá válljet ná:
- 1. molssaeaktu: mánnodagaid ja gaskavahkuid dii. 18.00-19.30
- 2. molssaeaktu: distagaid ja duorastagaid dii. 18.00-19.30
Dieđiheapmi:
Dieđit guovtte sadjái - kursii ja eksamenii. Fuomáš ahte fertet goappaš báikkiide dieđifit ovdal leat dieđihuvvon kursii. Ja fuomáš maiddái sisabeassangáibádusa.
- Kursii dieđiheapmi
Sáhttá dieđihit nu guhká go leat sajit, ja ovdal guovvamánu 1.b. - Privatistaeksamenii dieđiheapmi
Dieđit iežat ruovttufylkka privatistaeksamenii.
Áigemearri guovvamánu 1.b. 2022 (sierra njuolggadusat Nordlándda filkkas).
Lea Universitetet i Sørøst-Norge mii lágida kurssa (usn.no) ja jus leat jearaldagat, de galgá váldit siinguin oktavuođa. Oahppu lea dárogillii. | https://www.samas.no/en/node/5401?page=5 |
Latest news
- Stor satsning på tolking i samiske språk på Sámi allaskuvla
- Videreutdanning for alle landets barnehagelærere om samisk språk og kultur
- Nå kan du søke på høstens studier
- Sámi allaskuvla igang med å etablere samisk AI Lab
- Ylva Jannok Nutti får Várdduos vetenskapliga pris 2023
- Søk studier til våren 2024
- Utvid din kompetanse innen samisk språk
- Statsbudsjettet: Styrker samisk høyere utdanning
- Samiske tall forteller 15 er publisert
Válgadigaštallan Sámi allaskuvllas
Sámi allaskuvla ja Guovdageainnu lagasrádio (GLR) lágidit válgadigaštallama dán duorastaga, 24.08.17 dii 18.00 Diehtosiiddas, Guovdageainnus.
Mii leat bovden njunuš politihkkáriid geat servet Sámedikkeválgii. Deike bohtet sámediggepresideanta Vibeke Larsen (Šiella), ráđđelahttu Inger Eline Eriksen Fjellgren (Árja), parlamentáralaš jođiheaddji Aili Keskitalo (NSR), rektor Ellen Inga O. Hætta (Olgeš), Kåre Olli (Bargiidbellodat), badjeolmmoš Berit Marie E. Eira (Johttisámiid listu) ja badjeolmmoš Hans Ole Eira (guovddáš).
Mii leat válljen golbma fáttá; nuorat, oahppu ja boahtteáigge višuvnnat Sámis.
Buohkat leat bures boahtin go dát lea áidna digaštallan dán vuoro Ávjovári válgabires dahje Sis-Finnmárkkus.
Mediat leat bures boahtin čuovvut digaštallama. | https://www.samas.no/nb/node/3937?page=2 |
Latest news
- School sessions and gatherings autumn 2022
- 6 good reasons to study at Sami University of applied sciences
- Cooperation agreement signed
- Call for abstracts: Landscape Practices Conference
- New student ambassadors for Sámi University of Applied Sciences in Russia
- Inga Juuso – Tribute concert: Free tickets for students at Sámi University of Applied Sciences
- Welcome to register to the online part of the Sámi Education Conference 2021
- Start of studies autumn 2021
- The application deadline for autumn semester studies 2021 has been extended!
Doarjja Sámi allaskuvlla joatkkaoahpuide
Oahpahusdirektoráhtas lea doarjja oahpaheddjiide lohkat joatkkaoahpuid Sámi allaskuvllas.
Váikko Sámi allaskuvlla joatkkaoahput oahpaheddjiide eai leat oahpahusdirektoráhta oahppokatalogas, de lea daidda vejolaš ohcat doarjaga nu ahte oahpaheaddjit ožžot stipeanda- dahje sadjásašortnega searvat buot oahppofálaldagaide mat addet oahppočuoggáid.
Jus áiggut ohcat oahppofálaldaga olggobealde oahppokataloga, de ferte oahpaheaddji:
(1) Vállje "Eará oahppofálaldat" Oahpahusdirektoráhta ohcanvuogadágas
(2) Oza Sámi allaskuvlla ohppui allaskuvlla ohcanportála bokte. Dá leat joatkkaoahput Sámi allaskuvllas boahtte čávčča.
Oahpahusdirektoráhta ohcanskovis sáhttá oahpaheaddji almmuhit vuosttaš ja nuppi vuoruhemiid stipeanda- dahje sadjásašortnega válljemis.
Jus skuvlaeaiggát dohkkeha ohcama, de skuvlaeaiggát seammás vállje ovtta molssaeavttuin maid oahpaheaddji lea válljen.
Sadjásašortnegis skuvlaeaiggát oažžu sadjásašruđaid ja oahpaheaddji oažžu friddja lohkat. Stipeandaortnegis oažžu oahpaheaddji stipeandda.
Dehalaš áigemearit:
Loga eanet oahpahusdirektoráhta siiddus: | https://www.samas.no/en/node/6171?page=3 |
- Poehta
- Govvadáiddár
- Musihkár ja juoigankomponista
- Álgoálbmotfilosofa
- Organisašuvdnaolmmoš, goasttideaddji ja movttiidahtti
- Lásságámmi
Áillohaš var svært allsidig og blir ofte omtalt som multukunstner. Følger du lenkene under kan du fordype deg i hans virke som poet, billedkunstner, musiker og joikekomponist, urfolksfilosof, organisasjonsmenneske, forlegger og inspirator.
Poehta
Stuorámus dovddastus maid Nils-Aslak Valkeapää (Áillohaš) oaččui girječállin lea eahpitkeahttá Davvirriikaid Ráđi girjjálašvuođa bálkkašupmi 1991:s Beaivi, áhčážan girjji ovddas. Su divttat leat jorgaluvvon moanat gielaide, ja navdojuvvojit sihke liekkusin ja vuogas luonddugovvádussan. Áillohačča lyrihkka ovddasta álgoálbmogiid jurddašeami ja máilbmeoainnu. Visot su diktagirjjit almmuhuvvojedje vuosttasin sámegillii, eai ge leat vuos buot jorgaluvvon eará gielaide. Earret bálkkašuvvon Beaivi, áhčážan-nammasaš girjji, eará guovddáš diktagirjjit leat Ruoktu váimmus ja Eanni, eannážan.
Govvadáiddár
Nils-Aslak Valkeapää lei sihke čálli, juoigi, govvadáiddár ja neavttár. Son lávii dadjat ahte lea veadjemeahttun dadjat mii boahtá millii vuos; lea go dikta, luohti dahje govva. Áillohaččas ledje dáiddačájáhusat sihke Japanis ja Kiinnás. Su málemiin ledje dávjá ovddeš sámi ipmilat motiivan, ja bliántatevnnegiin gis lottit, olbmot ja bohccot. Áillohaš lei maiddá čeahpes fotográfa, mii duođaštuvvo su girjjiin.
Musihkár ja juoigankomponista
Mađe boarrasebbo šattai, dađe eanet Áillohaš liikui árbevirolaš juoigamii. Son lei guovddážis ealáskahttimin juoigama go dat lei áitojuvvon. Áillohačča sáhttá navdit juoigankomponistan. Son lávii gohčodit juoigama sápmelaččaid klassihkalaš musihkkan, ja su skearru Goase dušše, man ovddas oaččui Prix Italia bálkkašumi, nammaduvvo ge Loddesimfonian. Áillohaš lea čállán juoigama birra ahte dat čatná oktii, dan sáhttá geavahit ráfudit bohccuid, baldit gumppiid, muittašit ustibiid ja vel vašálaččaid ge. Juoigan sáhtii maid leat lávki nuppi máilbmái, go dat gulai ovddeš sámi oskui.
Álgoálbmotfilosofa
Divttaid lassin, Áillohaš čálii maiddá esseijaid. Su vuosttas girji Terveisiä Lapista, 1971, lea dáiddalaš ja politihkalaš pamfleahtta. Girji jorgaluvvui ođđadárogillii 1979:s namain Helsing frå Sameland. Muhtun esseijas Áillohaš čállá luondduolbmuid eallinfilosofiija birra ná: "Nubbi ášši mii ovttastahttá luondduálbmogiid lea sin eallinfilosofiija. Olmmoš lea ossi luonddus. Duddjon lea oassi eallimis. Kulturdoaba ii dárbbaš mearkkašit earuheami ja ráddjema. Ii gávdno 'dáidda' dahje 'musihkka'. Juoigan ii leat dušše musihkka." Sihke Eanni, eannážan-girjjis ja teahterbihtás Ridnoaivi ja Nieguid Oaidni lea guovddáš fáddán olbmo gaskavuohta lundui.
Organisašuvdnaolmmoš, goasttideaddji ja movttiidahtti
Áillohaš lei guovddážis fuolaheamen ahte sámi dáiddárat galge organiseret iežaset. Son lei njunnožis ásaheamen Sámi girječálliid searvvi ja Sámi dáiddáriid searvvi. Ovtta gaskka son lei Álgoálbmogiid máilbmeráđi kulturkoordináhtor, ja dan olis áŋgirušai lágidit álgoálbmotkulturfestivála, Davvi Šuvva 1979:s. Áillohaš lei álo sámi dáiddalašvuođa ozus, ja árvvosmahtii máŋgasa duostat juoigat almmolaččat. Son movttidahtii olbmuid čállit sámegillii ja lei doaimmaheaddjin olu girjjiide. | https://www.lassagammi.no/cppage.6309433-526838.html |
Marja Helandera ja Outi Pieski dáidda lea Northern Souls -čájahusas Londonis. Northern Souls -čájáhus lea guovtti govvadáiddára Minna Haukka ja Arto Korhonena prošeakta Space Station Sixty-Five galleriai Londonii.
Máŋggalagan duogážat ja identitehtat dáidagis
Čájáhusas leat olu suopmelaš dáládáidaga dáiddáriid, geaid miellagiddu lea unnitloguin ja sin vásihemiin. Dáiddáriid earálagan duogážat ja identitehtat leat sidjiide maid dáidagis gieđahallon materiála, go etnisitehta, seksuálalašvuođa ja eará identitehtabarggu mearkkašupmi ja dan jurddašeapmi leat dán áigge buot dehaleamoš oassi dáiddabarggus.
Čájáhusa barggut muitalit das, mot dálá identitehtabargu čájeha dálááiggi lassin maid vássánáiggi earáládje, go masa mii leat dávjá hárjánan.
Čájáhusa rahpan lea odne Londonis diibmu 18.30 báikkálaš áiggi ja čájáhus lea oaidninláhkai doppe 10.5 rádjai. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/helander_ja_pieski_mielde_northern_souls_-cajahusas_londonis/7148224 |
Espen Borge:Hei Máret! Beassášlávvordaga �ájehuvvo jagi stuorámus lávlungilvu NRK 1:s. S
Máret-Hildur Stueng:Šaddá hirbmat buorre��.
Espen Borge:Mun lean árvvoštallan olu,�uvvon sihke Melodi Grand Prix, Stjernekamp ja Eurovision, muhto in dieđe gal nu olu sámi musihka ja luođi birra.
Espen Borge:Buorre go beasan duinna fárrolaga árvvoštallat!
Máret-Hildur Stueng:Mun gal lean bajásšaddan luđiin, ja lean beroštan sámi musihkas ja juoigamis unnivuođa rájes.
Máret-Hildur Stueng:Ledjen maiddái Sámi Grand Prix juoiganoasi duopmárin 16-jahkásažžan.
Espen Borge:Somá. Visot luođit maid mun lean gullan leat leamaš hui �ábbát mu mielas.
Máret-Hildur Stueng:Hui buorre vuolggasadji. Na de ii leat go álgit!
Lávlagat:
Mirja Palo - «Hilla»
Máret Hildur Stueng:Oba erenoamáš jietna!
Espen Borge:Sevdnjes ja govvideaddji lávlla áibbašeami birra.
Máret Hildur Stueng:Jáhkán ahte heive buoremusat sidjiide geat liikojit sálmmaide.
Espen Borge:Movt lea vejolaš ahte dát lávlla ii geasut?
Máret Hildur Stueng:Lea menddo eahpe�ielggas ja seađas munnje.
Espen Borge:Lea dego áhku liegga buorrestat. Ii fal danne go lea boaris ja heittot, muhto danne go �uodjá nu liekkusin ja fuolalažžan.
Espen Borge:
Máret Hildur Stueng:Čáppa jietna lea áidna jeđđehus, go teaksta lea láittas ja šuokŋa lea generalaš. Muittuha sálmma dahje filbmamusihka National Geographics-kanálas. Stuora sánit sielu, ráhkisvuođa jna. birra.
Máret Hildur Stueng:
Espen Borge:
Espen Borge:Muhtimat várra dajaše ahte lea beare njoazes lávlla, muhto mun gal liikon dan hilljánis huksehussii. Albma balláda mas lea iešluohttámuš! Mirjas lea ihána gievrras vokála ja šuokŋa lea mielahis vuogas. Hui buorre lávlla.
Aili – «Bajimusas (Rooftop)»
Espen Borge:
Espen Borge:Heive sidjiide geat �uvvot mátke-vloggaid YouTubes ja geat ráhkistit dan musihka mii doppe �uojahuvvo.
Máret-Hildur Stueng:Dát lea jalla, jalla, jalla buorre…
Espen Borge:Oalle dábálaš EDM-lávlla mii bidjá olu luohttámuša Aili gievrras vokálii, ja lihkostuvvá dainna.
Máret-Hildur Stueng:Viimmat lávlu sámegillii, dan lean guhká vuordán. Okta Sámi stuorámus pop-taleanttain.
Espen Borge:«Bajimusas» lea okta dain �affadeamos sániin maid lean gullan guhkes áigái lávlagiid oktavuođas.
Máret-Hildur Stueng:Lea nu proffa, geasuheaddji ja fiinnis. Ja buorre teaksta «self worth» birra.
Espen Borge:Gula han dien sáni! Bajimusas. Šoš!
Espen Borge:Son lávlu geardduheami nu erenoamáš �ehpet, ja bodnjojuvvon vokálahook mii �uovvu lea maid hui geasuheaddji.
Máret-Hildur Stueng:Ii ge son dárbbaš deavdit lávlaga juoigamiin. Dat lea juo iešalddis dievaslaš lávllan.
Máret-Hildur Stueng:
Máret-Hildur Stueng:Jus Aili ii vuoitte, de gal searvvan ieš SGP:ii boahtte jagi.
Máret-Hildur Stueng:Lávlagis lea nanu hit-faktor ja das lea multivokála, olmmoš sáhttá sihke dánsut ja �ierrut dása.
Espen Borge:Hui fiinna šuokŋa mii šaddá dađistaga buoret juohke háve go guldala.
Espen Borge:
Ingá-Máret Gaup-Juuso - «Dovdameahttumii»
Máret-Hildur Stueng:Lávlla lea veaháš láittas...
Espen Borge:Lea dego fámolaš epos mas lea ártegis instrumenteren.
Espen Borge:Luohteharmoniijat jur �agalduhttet mu buori miela ja movtta!
Máret-Hildur Stueng:Juo, sus gal lea albma golle�otta ♥�.
Espen Borge:Diet kássagitára gal ii heive deike!
Espen Borge:Dat rohtte mu eret niegus ja njuolga A1-riikii.
Espen Borge:Gula man fiinnis buot dat eará lea!
Máret-Hildur Stueng:Dát lávlla gal ii dáidde heivet Heidi's Bier Bar dánsejeddjiide.
Máret-Hildur Stueng:Heive buorebut stáđis olbmuide geat logadit girjji dollagáttis lávvordateahkediid.
Espen Borge:Dahje sidjiide geat liikojit jorrat ja jorggáhallat vilges duoddariin.
Espen Borge:
Espen Borge:Harmoniijat leat nu jalla fiidnát, ja loktejit buori, nuohtalaš luođi vel alit dássái.
Espen Borge:
Espen Borge:Lea njuolgut vahát go diet nachspiel-gitára lea šaddan fárrui.
Máret-Hildur Stueng:Son lea juoiganmeašttir, muhto teaksta beahttá ja šaddá eambbo dego vuogas radiolávllan.
Máret-Hildur Stueng:
Elin & The Woods - «Dát vuovdi»
Máret-Hildur Stueng:Imašlaš ja meariheapme. Mu mielas dát lávlla ovddida boaresmállet ja stereotyhpalaš vugiid movt oaidnit sámevuođa.
Espen Borge:Dego «bossfight» vuovddis.
Espen Borge:Heive buoremusat gameriidda ja naturalisttaide.
Máret-Hildur Stueng:Mu mielas ges heive buorebut turisttaide, sámefánssaide ja molssaevttolaš olbmuide.
Espen Borge:
Espen Borge:Lea measta veadjemeahttun �ilget dán lávlaga.
Máret-Hildur Stueng:Midjiide geat dovdat luođi, dáidá leat álkit �ilget man birra dat lea.
Espen Borge:Mun gal rievtti mielde balddáskan. Orro dego Ringenes Herre-filmmaid entamuorra-valvi liv��ii birastahttime, ja eanni eannážan fargga njielasta mu.
Espen Borge:Dahje dego liv��en dolvojuvvon ilgadis eksorsisma-dáhpáhussii guhkkin vuovddis.
Espen Borge:Dat mii lea buorre: Lávlla deattuha vuovddi mearihis árvvu, ja juste dat han lea hui fiinna fokus.
Máret-Hildur Stueng:Buoremus lea fáddá, rumbbut ja Elin Kåvena erenoamáš jietna.
Máret-Hildur Stueng:Muhto juo, imašlašvuohta šaddá badjelmearálaš ja lea maiddái menddo olu savkkástallan, �ottalávlun ja juoigan.
Máret-Hildur Stueng:
Espen Borge:Juo, mun in dáidde gullat dán ulbmiljovkui gal. Dás lea beare unnán musihkka ja beare olu vuovdeservvolaš vihahusrituálat.
Espen Borge:
Máret-Hildur Stueng:Dát gal ii dáidde beassat mu persovnnalaš �uojahanlistui. Váillahan �ielgaset áigumuša.
Natalie Carrion - «Daelviejïjje»
Espen Borge:Dego geahppa Veronica Maggio X Luohte-mashup!
Máret-Hildur Stueng:Lávlla masa háliida dušše dánsut, vuojašit biillain ja eallit. Hui positiiva vibe.
Espen Borge:Geardduheapmi lea hirbmat geasuheaddji mu mielas! Buorre tempo ja �affadis synthbed, vaikko lea measta boaresmállet.
Espen Borge:
Máret-Hildur Stueng:Heive buohkaide, 88-jahkásaš Njárga-Káre rájes gitta 10. luohkkálaš tiktokáriidda.
Espen Borge:... ja Veronica Maggio-fánssaide.
Máret-Hildur Stueng:Musihkka mu beljiide ��.
Máret-Hildur Stueng:Mielahis dynámalaš vokála mii gullá eará galáksii. Dán jagi buoremus jietna!
Máret-Hildur Stueng:Hui buorit vuoitovejolašvuođat odne.
Máret-Hildur Stueng:
Espen Borge:Ovttaoaivilis. Natalie Carrion lea ráhkadan albma buori poplávlaga, mas lea mearihis johtu ja geasuheaddji geardduheapmi.
Espen Borge:Liikon synthaide, muhto dat eai soaitte ceavzit eará go moadde jagi vel dán hámis.
Espen Borge:
Espen Borge:Highasakite ja Veronica Maggio seaguhus, mas lea movttegis luohti vel masa heive dánsut. Hávski!
SO� - «�iggi mielde»
Espen Borge:Muittuha heajos Nuorta-Eurohpálaš Eurovision-lávlagiid.
Máret-Hildur Stueng:�ibbas ok.
Espen Borge:Nugo? Mu mielas ges lei albma láivi.
Máret-Hildur Stueng:Smáhkka lea iešguđetlágan.
Espen Borge:Heive sidjiide geat liikojit Bulgaria Eurovision-lávlagiidda.
Máret-Hildur Stueng:Lávlus lea hui litna jietna. Dát lea albma «go stronger»-boost-lávlla go lea hilgojuvvon. Manná njuolga mu persovnnalaš �uojahanlistui. Orro leame buorre sámi poplávlla.
Máret-Hildur Stueng:
Espen Borge:Mu mielas lea ihána láittas. Váldošuokŋa lea beare láivi, ja vaikko vokála lea originála ja buorre, de lea das beare unnán doaibma. Eai leat makkárge erenoamáš oasit lávlagis mat hástaliv��e. Beare unnán dynamihkka.
Espen Borge:
Espen Borge:Geardduheapmi gádju loahpaid.
Luođit:
Johan Anders Bær – «Heimly Piera»
Espen Borge:Imašlaš ráfálaš!
Máret-Hildur Stueng:Dát lea ovdamearkan dasa movt luohti galgá leat.
Espen Borge:Go juo artista juoigá Per Heimly, de galggašin háliidišgoahtit champagne-láse, muhto mun han ráfun bearehaga dakkáriid háliidit!
Máret-Hildur Stueng:Mun measta ráhkásnuvan Per Heimlyii.
Máret-Hildur Stueng:Johan �nde ráhkada nu �áppa gova Per Heimlys luohte-penseliin.
Espen Borge:Mun dovddan ahte artista háliida govvidit Per Heimly barggu govveheaddjin, iige feastaboján.
Máret-Hildur Stueng:Olbmo luohti galgá speadjalastit sihke luohteeaiggáda ja dan oktavuođa mii juoigis lea sutnje.
Máret-Hildur Stueng:Luođi bokte báhcá mus dakkár ipmárdus ahte Heimly lea fuolalaš, sensuálalaš ja �áppa olmmoš. Vaikko su almmolaš image soaitá ge leamaš veaháš earálágan.
Espen Borge:Juo, dát gal ii leat feastabojá Per Heimly luohti.
Máret-Hildur Stueng:Mun jáhkán ahte artista háliida govvidit Heimly buorren olmmožin geasa ieš liiko.
Espen Borge:Mu mielas lei dát okta eahkeda fiidnámus bihtáin, ja liikon hui bures gaskkusteapmái. Lea gal dattege oalle váttis �atnat Per Heimly, nu go mun govahalan su, dása.
Espen Borge:
Máret-Hildur Stueng:Mu mielas lei dát mielahis �áppa luohti.
Espen Borge:Ieš mun dál dáiddán boastut govahallan govvideaddji, muhto mun ráfun goit mihá eambbo go ledjen vuordán.
Espen Borge:Per Heimly han soaitá leat hui oadjudeaddji olmmoš?
Máret-Hildur Stueng:Johan �nde lea proffa juoigi, ja dat vuhtto hui bures dán bihtás.
Máret-Hildur Stueng:
Máret-Hildur Stueng:Mun háliidan dađistaga eambbo guldalit dan.
Espen Borge:Vuosttaš geardde go gulan Per Heimly nama luođis. Hirpmus!
Inger Marie Nilut – «Ovl`Ovl`Ovllá»
Máret-Hildur Stueng:Mus šaddá ruoktotmiella dáinna, mun han lean Sis-Finnmárkkus eret.
Máret-Hildur Stueng:Deaivá njuolga váibmui.
Espen Borge:Son juoigá iežas unnavieljaža gii orro leame hui doaimmalaš ja barggán. Lea goit hui �ielggas ahte mii leat barggus!
Espen Borge:Vuoimmála��amus luohti dássážii dagaha njuolgut veaháš heađi ja huša munnje.
Máret-Hildur Stueng:Mun ipmirdan ahte don it ipmir luđiid, dat ii leat oahpis dutnje.
Máret-Hildur Stueng:Mun gulan barggánis olbmá, dakkára geasa sáhttá luohttit.
Espen Borge:Mun orun dego lossa ja garra, geardduheaddji bargguid siste, juste dego unnavieljaš ieš.
Máret-Hildur Stueng:Mus báhcá dakkár govva ahte son gean juoigá lea luohtehahtti olmmoš gii bargá dan maid lohká iežas áigut bargat.
Espen Borge:Dan dáfus gal sáhttá dadjat ahte dát lea deaivilis ja beaktilis luohti mii gaskkusta áigumuša hui juste. Muhto mun lean ilus go in dárbbaš bargat seamma garrasit go unnavieljaš!
Espen Borge:
Máret-Hildur Stueng:Čáppa juoiganjietna ja hui buorre gaskkustannákca. Mihtilmas Sis-Finnmárkku luohti.
Máret-Hildur Stueng:
Máhtte �nte J. Sara – «Sildda �ldu»
Máret-Hildur Stueng:ZEN �
Espen Borge:Dát inspirere mu eaktodáhtola��at ohcalit aktonasvuođa.
Espen Borge:Dovdduide �uohcci ja hui nuohtalaš luohti.
Máret-Hildur Stueng:Dát �ájeha man jaskat lei duoddaris dalle go luohti riegádii ja makkár dovddut sus dalle badjánedje. Luohti �uovuha jaskatvuođa ja duhtavašvuođa.
Máret-Hildur Stueng:Dát lea máilmmidási juoigan�ehppodat. Nu �áppa jietna, teknihkka, muhto luohti muittuha gal veaháš bearehaga eará luđiid mat juo gávdnojit.
Máret-Hildur Stueng:
Espen Borge:Ii dáidde gal badjánit rievttes dovdu jus guldalat dán luođi Jernbanetorgas Oslos! Dat gudnejahttá aktonasvuođa luonddus ja elliiguin.
Espen Borge:
Jörgen Stenberg – «Skilkedh»
Espen Borge:Mearihis gievra ja fámolaš!
Máret-Hildur Stueng:Hui �eahpes juoigi. Teknihkalaš ja �áppa jietna.
Máret-Hildur Stueng:Addá jođánit dakkár «luohte-beavttu» mii bidjá olbmo luohteguldalantránsii.
Espen Borge:Mun nu suhtan bieggafápmo-huksejeddjiide!
Máret-Hildur Stueng:Ovdanbuktin hirpmahuhttá mu. ��
Espen Borge:Jörgen Stenberg háliida �ájehit morraša mii šaddá go massá eallinvuođu áberávkkolaš huksejeddjiide.
Máret-Hildur Stueng:Luohti manná njuolga mu váibmui.
Máret-Hildur Stueng:Ii leat álki gaskkustit dákkár viiddis fáttá go struktuvrralaš vealaheami/ dáruiduhttima, muhto son gal nagoda. Lea leamaš �eahppi válljet fáttá, ja lea hui servodatáigeguovdil ����🤩
Máret-Hildur Stueng:
Espen Borge:Lea dego fámolaš David Attenborough-dokumentára mii juigojuvvo 1 minuhtas ja 46 sekunddas.
Espen Borge:Ii leat váttis gullat morraša go luondu ja árbevirolaš boazodoalloguovllut billistuvvojit ja manahuvvojit bieggamillo-huksejeddjiide ja fápmorusttetriggáide.
Espen Borge:
Máret-Hildur Stueng:Hui fiinna gaskkusteapmi, don gulat morraša luođis. Dat noađđi mii sápmela��ain lea go šaddet �uožžut ja geah��at ahte olles kultuvra ja árbi rieviduvvo eret.
Espen Borge:Hui nanu ja �ielga diehtu duostilis álbmogis mii ánssáša iežas oaivila beassat buktit ovdan.
Espen Borge:Giitu, Jörgen!
Sara-Elivra Kuhmunen – «Čuovggodit»
Máret-Hildur Stueng:Mun gal rievtti mielde in goh�odiv��e dán bihtá ollislašvuođa luohtin.
Máret-Hildur Stueng:MUHTO sus lea million-dollar-bill-jietna.
Espen Borge:Movttet ja geasuheaddji!
Espen Borge:Dovddan ahte illudišgoađán giđa lieđđumii, �uvges ijaide ja pandemiijakeahtes árgabeaivái go gulan dán.
Espen Borge:Gal don fal gulat movtta ja doaivaga dás!
Máret-Hildur Stueng:Golle�otta, muhto mu mielas gal dát lea eambbo lávlun/huradeapmi, dađi bahábut. Danne šaddá veaháš váttis mihtidit dán luohtebaromehteris.
Espen Borge:Dát lea dego beaivvášbadjáneapmi moatti garra pandemiija- ja ráddjehusjagi maŋŋel.
Espen Borge:Vuogas ja máŋggabealálaš ja mearihis �áppa vokála.
Máret-Hildur Stueng:Juo, hui �áppa L�VLUN-jietna.
Espen Borge:Mu mielas gal lea dát okta gilvvu vuohkkaseamos ja eanemus hirpmástuhtti bihtáin.
Espen Borge:Sara-Elviras lea áibbas erenoamáš jietna�ehppodat mii �agalduhttá beljiid. Hearvái!
Espen Borge:
Máret-Hildur Stueng:Mun dovddan luođi, ja dieđán goas gulan juoidá mii ii leat luohti.
Máret-Hildur Stueng:
�illoš – «John Mathiasa»
Espen Borge:Dát lea nu go lohpiduvvon hui snáhppilis ja gehpešis luohti mii manná sihke bajás ja vulos.
Máret-Hildur Stueng:Mihtilmas Guovdageain-luohti.
Máret-Hildur Stueng:Mun gulan juoigi gii lea hui rámis suinna gean juoiggada.
Espen Borge:Mus šaddá miella �iek�at spáppa!
Máret-Hildur Stueng:Munnje šaddá dego muitalus su áddjuba birra, ja nu han luohti lea ge.
Espen Borge:Mun jáhkán ahte dán ulbmil lea govvidit gehpešis ja suokkardeaddji, mánnálaš lávkkiid – sáhkkis ja stoagadeaddji dánsuma fiinna mánnávuođa �ađa.
Espen Borge:Hui fiinna luohti mii �ielgasit �ađaha doaimmas. Bajás muoraid mielde, vulos johkii, geđggiid birra.
Máret-Hildur Stueng:Son lea albma veterána, muhto jietna gal lea leamaš buoret, dađi bahábut. �
Máret-Hildur Stueng:
Espen Borge:�ddjái soaitá leat álki massit nuoramusa �almmis – ja �uovvut su skelbmošemiid, ja juste dat dovdu han boahtá ge nu �ielgasit ovdan dás. Hui fiinnis!
Espen Borge:
Espen Borge:Hui olu giitu dán hávvái, ráhkis Máret!
Máret-Hildur Stueng:Lei miellagiddevaš lohkat du oaiviliid, Espen.
Máret-Hildur Stueng:Sávan ahte SGP-basilla lea bastán dutnje maid 🤘😃 Mun lean hirpmahuvvan ja measta gáđaštan artisttaid musihkalaš dási.
Espen Borge:Eahpitkeahttá. Lea hui erenoamáš šáŋŋer ja dáiddasuorgi.
Máret-Hildur Stueng:Lean nu rámis iežan sámi našuvnnain ja sámi álbmogiin!
Espen Borge:Oaidnaletne sávvamis fas boahtte jagi! | https://www.nrk.no/sapmi/arvvo_tallan_-sami-grand-prix-2022-1.15914427%C2%A0 |
Ođđasat
- Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái
- Ylva Jannok Nutti oažžu Várdduo dieđalaš bálkkašumi 2023
- Oza giđa 2024 oahpuide
- Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa
- Sámi logut muitalit 15 raporta lea almmuhuvvon
- Barggat go vai lea go dus beroštupmi bargat dulkan?
- 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid
- Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana
- Sámi oahpahuskonferánsa: guhkidan dieđihanáigemeriid
Oahppojagi loahpaheapmi
Sámi allaskuvllas ledje odne oahppojagi loahpahandoalut. Lei allaárvosaš seremoniija Sáhkaskáiddis gos studeanttat geat leat geargan grádaoahpuiguin ožžo skeaŋkkaža ja diploma, ja oahpuid koordináhtorat muitaledje maid studeanttat leat bargan studeantaáigodagas.
Rektor Liv Inger Somby dajai sártnistis studeanttaide ee.:
- Studeanttat leat dál olahan dan vuosttaš ceahki, bachelordási, ja maiddái masterdási. Mun dieđán ahte máŋggas dis háliidehpet viidáset lohkat – maŋŋelaš! Dii lehpet bures boahtin min lusa, studeret viidáset ja mii hábmet dađis oahppofálaldagaid mat leat dehálaččat min servodahkii. Man lihkku sámi gielddaide, sámi ásahusaide go din ožžot bargin! Muitet ahte dii lehpet Sámi allaskuvlla deháleamos ambassadevrrat!
Rektor giitii maiddái fágabargiid go leat nu dárkilat ja čehpet láidestan studeanttaid dassái go gerget.
- Dát lea illu beaivin fágabargiide ja goappaš gođiide, Sámi oahpaheaddjeoahpuid goahtái ja Giella-, duodje- ja servodatdiehtaga goahtái. | https://www.samas.no/se/a/oahppojagi-loahpaheapmi?page=4 |
Ođđasat
- Studeantačálus: Don it leat beare boaris mánáidgárddis bargat
- Doarjja Sámi allaskuvlla joatkkaoahpuide
- Oza čavčča oahpuide!
- Nanu dulkaáŋgiruššan sámegielain Sámi allaskuvllas
- Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahppu addá ođđa bargovejolašvuođaid
- Ovttastallan ja siiddat otnábeai servodagas
- Lihkku beivviin!
- Sámi allaskuvllas lea girjás ja miellagiddevaš prográmma Sámi vahkkus
- Sámi allaskuvla lea ásahišgoahtime sámi AI Lab
Válgadigaštallan Sámi allaskuvllas
Sámi allaskuvla ja Guovdageainnu lagasrádio (GLR) lágidit válgadigaštallama dán duorastaga, 24.08.17 dii 18.00 Diehtosiiddas, Guovdageainnus.
Mii leat bovden njunuš politihkkáriid geat servet Sámedikkeválgii. Deike bohtet sámediggepresideanta Vibeke Larsen (Šiella), ráđđelahttu Inger Eline Eriksen Fjellgren (Árja), parlamentáralaš jođiheaddji Aili Keskitalo (NSR), rektor Ellen Inga O. Hætta (Olgeš), Kåre Olli (Bargiidbellodat), badjeolmmoš Berit Marie E. Eira (Johttisámiid listu) ja badjeolmmoš Hans Ole Eira (guovddáš).
Mii leat válljen golbma fáttá; nuorat, oahppu ja boahtteáigge višuvnnat Sámis.
Buohkat leat bures boahtin go dát lea áidna digaštallan dán vuoro Ávjovári válgabires dahje Sis-Finnmárkkus.
Mediat leat bures boahtin čuovvut digaštallama. | https://www.samas.no/se/a/studenter/valgadigastallan-sami-allaskuvllas?page=3 |
Islándda stáhtaguossit
Odne vuostáiválddii Majestehta Gonagas Eksellense Presideanta Guðni Th. Jóhannesson ja su roavvá Eliza Reid Šloahttašiljus. Islándda presideantabárra álggahii golmma beaivásaš stáhtaguossástallama Norggas.
Sihke Majestehta Dronnet ja Ruvdnaprinsabárra ledje mielde sávvamin Islándda presideantabárrii buresboahtima. Lea goalmmát gearddi go Islánddas bohtet stáhtaguossástallamii Norgii Gonagas Haralda ráđđehusáiggis. Ólafur R. Grimsson lei stáhtaguossástallamis Norggas 1997:s ja Vigdis Finnbogadóttir lei 1992:s.
Guossástallan nanne daid buriid oktavuođaid mat leat gaskal Islándda ja Norgga. Guovddážis dáid beivviid lea min oktasaš kulturárbi ja kultuvrra, oahpu, dutkama ja innovašuvnna surggiid ovttasbarggu viidáseappot ovddideapmi.
Buresboahtinseremoniija
Allaáiggálaš seremoniija Šloahttašiljus lea árbevirolaš álgu buot stáhtaguossástallamiidda Norggas. Odne libardedje Šloahttašiljus Islándda ja Norgga leavggat, ja leavggat libardedje maid Šloahttaluohkás vulos ja Karl Johan gáhtas.
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon láidestii Presideantta Jóhannesson ja su roavvá Reid Šloahttašilljui gos Gonagas Harald vuostáiválddii sudno.
Loddesálas. Govva: Berit Roald, NTB scanpix
Majestehta Gonagasa Garde čuojahii Islándda ja Norgga našunálalávlagiid, ja dasto inspiserii Presideanta Jóhannesson gudnikompaniija, ovttas Gonagas Haraldiin. Dasto presenterejedje Presideantabára almmolaš Norgga ovddasteddjiide. Soai asttaiga maid humadit Norgga islándalaš birrasa ovddasteddjiiguin, ja muhtun mánáiguin geat ledje boahtán čuovvut seremoniija.
Šloahta siste vurddii Prinseassa Astrid, Ferner roavvá, ja buohkat serve govvemii Loddesálas, ja dan maŋŋá lei skeaŋkkaid addin Vilges sálas.
Lieđđekránssa bidjan
Maŋŋá buresboahtinseremoniija láidestii Gonagas Harald Presideantta Jóhannesson Akershus ladnái, gos Presideanta bijai lieđđekránssa Našunálamonumeantta lusa, muitun sidjiide geat gahčče 2.máilmmisoađis. Dronnet Sonja ja Reid roavvá čuovuiga maid dan seremoniija, gos Presideanta maid inspiserii Garden gudnikompaniija.
Lieđđekránssa bidjan. Govva: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva.
Frankfurt 2019
Frankfurt girjemeassu lea máilmmi stuorámus márkan girjjálašvuođa ja media suorggis. Dat lágiduvvo golggotmánu juohke jagi, ja juohke jagi loktejuvvo okta riika váldoriikan. 2019:s lea Norga válljejuvvon váldoriikan, ja beassá ge de čájehit doppe min riika girjjálašvuođa ja kultuvrra meassuin mii čohkke badjel 10 000 journalistta, 7000 lágádusaid ja 300 000 gussiid.
NORLA. Govva: Berit Roald, NTB scanpix
NORLA - Norwegian Literature abroad - bargá norgalaš girjjálašvuođain ja lea plánemin Frankfurt lágidemiide searvama. NORLA lea válljen islándalaš Halldór Gudmundsson prošeaktajođiheaddjin dieid stuora meassuide. Son jođihii dien barggu maiddái dalle go Islánda lei váldoriikan, 2011:s, ja sus lea ge dasto buorre gelbbolašvuohta ja máhttu. Ja odne son muitalii ge prošeavtta birra Gonagasbárrii ja Presideantabárrii ovttas NORLA direktevrrain Margit Walsø. Min girjjálašvuođa berošteaddji Ruvdnaprinseassa lei maid fárus dán guossástallamis.
Logaldallamat ja beavdeságastallan
Islándda presideantabárra lea maid finadan sárdnestuolus odne. Álggos lei Eliza Reid. Dronnet Sonja čuovui su Oslo Universitehtas, gos vuosttašroavvá doalai sáhkavuoru semináras mii lei bargosajiid dásseárvvu birra. Su sáhkavuoru "I dare, I can, I will: The Challenges and victories of gender equality in the Icelandic workplace" maŋŋá lei beavddebirra ságastallan mas maiddái Reid roavvá lei fárus.
Veaigin lei ges Presideantta Jóhannesson vuorru. Son doalai sáhkavuoru loahpas "Global Challenges - Nordic Experiences" konferánssa Universitehta aulas. Sihke Gonagasbárra ja Reid roavvá ledje doppe gullamin Presideantta sáhkavuoru "What Challenges? What opportunities? The future of the Nordic model".
Gállamállásat
Eahkes leat gállamállásat Gonagaslaš šloahtas gudnin Islándda gussiide. Sihke Gonagas Harald ja Presideanta Jóhannesson doallaba sártni mállásiid oktavuođas, gos guossohit borramušaid maid Šloahta gievkkan lea ráhkadan Norgga biebmoávdnasiin. Mii guossohuvvo, dat almmuhuvvo diibmu 20.00, seammás go guossit čohkkedit beavdái.
Govva: Jon Eeg, NTB scanpix
Ruvdnaprinsabárra ja Prinseassa Astrid, Ferner roavvá, leat diehttelas guossit, ovttas almmolaš Norgga ovddasteddjiiguin. Mállásiin leat guossit geain kultuvrra, politihka, dutkama, oahpu dahje gávppašeami bokte leat čanastagat Islándii. Oktiibuot lea lágiduvvon sadji 184 guossái Šloahta stuora boradansálii odne eahket.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus. | https://www.gonagasviessu.no/nyhet.html?sek=74887&tid=152550 |
KulturSápmi bovde sámi kultursuorggi nuppi konferánsii skábmamánu 3. ja 4. beaivvi 2020. KulturSápmi ii leat politihkkalaš konferánsa.
KulturSápmi kutsuu saamelaisen kulttuurialan toiseen konferenssiin marraskuun 3-4. päivinä 2020. KulturSápmi ei ole poliittinen konferenssi.
(ođat./päiv. 2.11.2020)
Govvagiittus: KulturSápmi -facebook siidu
KulturSápmi lea deaivvadanbáiki olles sámi kultur- ja dáiddásuorgái, gos beassat deaivvadit ja ságastit makkár gelddolaš dáiddaproseassat leat jođus Sámis ja muđuige mii eará geavva. Váldoulbmil lea hukset fierpmadagaid riikarájaid badjel, čohkket ja ovddidit oktasaš kultursuorggi ja movtiidahttit eambbo ovttasbargui.
Prográmma ja lassedieđuid gávnnat:
Kitchentable 1: Kultur-sápmis ecosystem – how does the ecosystem work for the Sámi art and culture field, which parts belong to the ecosystem and how are they connected to each other?
Kitchentable 2: Cultural fundings and support mechanisms – do national and Sámi cultural fundings and support mecanisms support the Sámi field on the field's premises and what is the potential for improvement?
Kitchentable 3: Digitization and market access – The Sámi art and culture field is cross-border, which entails both challenges and opportunities for the field. Sámi "art kodisillen"?
Kitchentable 4: The Russian side of Sápmi – How does the corona affect the field on the Russian side of Sápmi, what measures should be implemented, how to create market access?
Zoom link: https://zoom.us/j/91364005094?pwd=cTZSdXdWV0pZYlhwQk1FSk5vWDB2QT09
Interactio event code: KULTURSAPMI
The conference will be streamed via zoom. For interpretation you will need the Interactio app for your phone, or a separate browser window where you can use the app: app.interactio.io.
Konferánsa lágiduvvo sámi riikarájaid siskobealde jahkásaččat ná: Jagis 2020 Ruoŧa sámediggi lágida konferánssa, jagis 2021 Norgga sámediggi lágida konferánssa ja jagis 2022 Suoma sámediggi lágida konferánssa.
***
KulturSápmi on tapaamispaikka koko saamelaiselle kulttuuri- ja taidealalle, jossa voimme tavata ja keskustella millaisia kiehtovia taidehankkeita saamenmaalla on käynnissä ja mitä tapahtuu muutenkin. Päätavoitteena on rakentaa verkostoja rajojen yli, koota ja edistää yhteistä kulttuurialaa ja kannustaa yhteistyöhön.
Ohjelman ja lisätietoja löydät:
Kitchentable 1: Kultur-sápmis ecosystem – how does the ecosystem work for the Sámi art and culture field, which parts belong to the ecosystem and how are they connected to each other?
Kitchentable 2: Cultural fundings and support mechanisms – do national and Sámi cultural fundings and support mecanisms support the Sámi field on the field's premises and what is the potential for improvement?
Kitchentable 3: Digitization and market access – The Sámi art and culture field is cross-border, which entails both challenges and opportunities for the field. Sámi "art kodisillen"?
Kitchentable 4: The Russian side of Sápmi – How does the corona affect the field on the Russian side of Sápmi, what measures should be implemented, how to create market access?
Zoom link: https://zoom.us/j/91364005094?pwd=cTZSdXdWV0pZYlhwQk1FSk5vWDB2QT09
Interactio event code: KULTURSAPMI
The conference will be streamed via zoom. For interpretation you will need the Interactio app for your phone, or a separate browser window where you can use the app: app.interactio.io.
Konferenssi järjestetään saamelaisalueella vuosittain seuraavasti: Ruotsin saamelaiskäräjät järjestää vuonna 2020, Norjan saamelaiskäräjät järjestää vuonna 2021 ja Suomen saamelaiskäräjät järjestää vuonna 2022.
Lisätietoja: kotisivu https://www.kultursapmi.com/, Facebook tapahtuma ja KulturSápmi facebook sivu | https://samiidguovddassearvi.wordpress.com/2020/10/25/digitala-kultursapmi-coahkkana-3-4-skabmamanu-kultursapmi-kokoontuu-verkossa-3-4-marraskuuta/ |
Brage: Nye registreringer
Viser treff 41-60 av 80
-
(Master thesis, 2019)
-
(Master thesis, 2019)
-
Silenced Realities : Exclusion of Guarani and Kaiowa perspectives in majority press discourse in Mato Grosso do Sul, Brazil
(Master thesis, 2016)Indigenous peoples in Brazil have fought for the devolution and demarcation of parts of their traditional territories over the last decades. Indigenous rights are recognized in the Federal Constitution of 1988. In practice, ... -
(Master thesis, 2018)Grounded in Indigenous research methodologies, this thesis explores the ways in which storytelling and resistance interrelate in Louisiana. Through delving into the historicity and cultural continuity of storytelling, as ...
-
Towards a More Equally Representative Visual Field : Research into the Social and Ethical Nature of Ethnographic Documentary Photography
(Master thesis, 2016)This paper addresses the nature of ethnographic documentary photographic practice concerned with goals of equal representation among the observed and the observer. Using examples from indigenous communities to reflect ... -
"Dáppe ellet gielat bálddalaga" : Giellaoahpahus gaskadásis gos majoritehtagiella lea sámegiella ja minoritehtagiella dárogiella
(Master thesis, 2019)Dát masterbargu lea guovttegielat oahpahusa birra muhtin sámi skuvllas. Dutkan lea čađahuvvon gaskadassiluohkás gos majoritehtagiella lea sámegiella ja minoritehtagiella dárogiella. Áiggun guorahallat guovttegielatohppiid ... -
(Dieđut;7/1994, Book, 1994)
-
(Master thesis, 2019)The objective of this Master´s thesis is to examine the decolonizing pedagogy, stories and practices in Ohcejohka and Deatnu River Valley. It is done by collecting stories on the Indigenous ways of learning rooted in ...
-
(Master thesis, 2019)Sámi gulahallan lea njálmmálaš árbevierru mas leat hástalusat čuovvut mediamáilmmi ovdáneami. Dát dutkkus guorahallá makkár earenoamášvuođat leat sámi gulahallamis ja movt daid sáhttá ávkkástallat journalistihkas. Dutkosa ...
-
(Master thesis, 2018)
-
Mus lea ollu muitalit, muhto dus nu unnán áigi : Life-stories told by elder Sámi women - A critical social analysis
(Master thesis, 2016)This thesis is about women's untold lifestories. Told by elder Sámi women who lived in two different countries, the Norwegian- and Finnish side of Sápmi. For more than twenty years ago I conducted twenty-seven elder women ... -
(Master thesis, 2019)
-
The Role of the Mass Media in Conflicts : Sámi reindeer herders balancing between traditional law and state law in a predator dispute against officials in Finland
(Master thesis, 2017)This thesis is about reindeer herders' untold stories and about the challenges facing journalists to do these stories. Focusing on the realized situation in the Giehtaruohtas area in Northwest Finland, the last years have ... -
"Čállima bálgát ja mohkit" : Sámegiela vuosttašgiela oahpaheapmi máŋggagielat birrasis - álgooahpahusagi ohppiid čállima iešvuođat
(Master thesis, 2019)Dát masterdutkamuš guorahallá álgooahpahusagi sámegiela vuosttašgielat ohppiid teavsttaid. Sámegielat teakstačállinbargu čađahuvvo 3. ceahki ohppiin ovtta Sámi hálddašanguovllu sámi skuvllas. Dutkamušas oasálastet 9 oahppi. ... -
(Master thesis, 2013)
-
Gáidosis lahkoneamen sámástangoahtái : Nuppigiela oahppi sártnodeapmi oahppaheaddjiin gáiddusoahpahusas
(Master thesis, 2019)Dán masterbarggu fáddán lea njálmmálaš gulahallan sámegiela nuppigiela gáiddusoahpahusas. Njálmmálaš gulahallan lea dehálaš vuohki oahppat giela, muhto sámi gáiddusoahppis sáhttá leat unnán vejolašvuohta gulahallat sámegillii ... -
(Master thesis, 2018)There has been a growth of hate speech on social media in general, and this issue requires further research. This paper aims to deconstruct some of the hate speech mechanisms on social media in the context of Norway and ...
-
(Master thesis, 2019)
-
På andres premisser : Taus, usynlig eller i konfrontasjon : En analyse av sørsamisk offentlig samtale
(Master thesis, 2019)Denne masteroppgaven ser på sørsamisk offentlig samtale. Finnes en slik offentlighet? Om det gjør det, hvordan er den og hvilken rolle har mediene i den? Ved hjelp av kvalitative intervjuer av ledere i det sørsamiske ... | https://samas.brage.unit.no/samas-xmlui/recent-submissions?offset=40 |
áhtaguossástallit Slovakias
His Excellency President Andrej Kiska of Slovakia began a three-day State Visit to Norway today. Their Majesties The King and Queen welcomed the President in the Palace Square.
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon čuovui Slovakia Presideantta Oslo girdihámmanis Gardermoenis almmolaš buresboahtinseremoniijai, mii lei Šloahta olggobealde. Das vuostáiválde Gonagasbárra ja Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinseassa su.
Maŋŋel allaáiggálaš našunálalávlagiid čuojaheami, dearvvahii Presideanta Kiska almmolaš Norgga ovddasteddjiid. Presideanta dearvvahii skuvlamánáid ja Slovakia olbmuid geat ásset Norggas, ovdal go manai Šlohttii vuostáiváldiid fárus.
Loddesálas dearvvahii Presideanta Kiska Prinseassa Astrid, Ferner roavvá– ovdal almmolaš govvema.
Presideanta Andrej Kiska, Gonagasbárra, Ruvdnaprinsabárra ja Prinseassa Astrid, Ferner roavvá Loddesálas. Govva: Gorm Kallestad / NTB Scanpix
Liđiid bidjan
Šloahtas vulge dasto Presideanta ja Gonagasbárra Akershus Ladnái. Árbevieru mielde galgá guossástalli stáhtaoaivámuš bidjat lieđđekránssa Našunálamonumeantta lusa, mii lea ceggejuvvon muitun sidjiide geat gahčče 2.máilmmisoađis.
Presideanta Kiska bijai lieđđekránssa monumeantta lusa eske, ja Presideanta ja Gonagas inspiseriiga fárrolaga Majestehta Gonagasa Garde.
Lieđđekránssa bidjan Akershus ladnis. Govva: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva
Maŋŋel lieđđebidjama láidestii Gonagasbárra Presideanta Kiska Stuoradiggái, gos son deaivvadii Stuoradiggepresideanttain Tone Wilhelmsen Trøen.
Ealáhusseminára
Eske veaigin čuvvo Gonagasbárra ja Presideanta ealáhusseminára«Building Smarter Cities» Ealáhusaid Váldoorganisašuvnna/NHO lanjain Majorstuenis Oslos. Semináras dolle sihke norgalaš ja Slovakia oasseváldit sáhkavuoruid, ja juogadedje buriid vásáhusaid – earenoamážit teknologiija ja ođasmahtti energiija suorggis.
Presideanta Kiska loahpahii ealáhusseminára NHO lanjain. Govva: Sven Gj. Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva
Čoahkkimat
Eske veaigin deaivvadii Presideanta Kiska maid stáhtaministariin Erna Solbergain, ja soai lágideigga ovttas preassakonferánssa. Presideanta finai maid Slovakia ambassádas, gos beasai dearvvahit Norgga slovákialaš birrasa ovddasteddjiid ja norgalaččaid geat leat lohkan medisiinnaoahpu Slovakias.
Gállamállásat eahkes
Eahkes loahpahuvvo stáhtaguossástallama vuosttaš beaivi gállamállásiin Šloahtas. Gonagas ja Dronnet lágideaba mállásiid gudnin Slovakia guossái, doppe leat maid sihke Ruvdnaprinsabárra ja Prinseassa Astrid, Ferner roavvá.
Vurdojuvvojit 180 guossi mállásiidda mat álget diibmu 20.00.
Dieđut Slovakia birra
Oaivegávpot: Bratislava
Stuorámus gávpogat: Bratislava, Košice ja Prešov
Viidodat: 49 035 km² (Norga: 385 203 km²)
Olmmošlohku(2018): sullii 5,4 millioner
Giella: Slovakias
Stivrejupmi: Republihkka
Stáhtaoaivámuš 2018 (2018): Presideanta Andrej Kiska
Leat leamaš diplomáhtalaš oktavuođat Norggain 1.beaivvi rájes ođđajagimánus 1993, dalle go Slovakia ásahuvvui sierra stáhtan go ovdalaš Tsjekkoslovakia juogaduvvui. Norga ásahii ambassáda Bratislavai ođđajagimánus 2005. Gonagas Harald ja Dronnet Sonja, leigga stáhtaguossástallamis Slovakias golggotmánus 2010.
Slovakia ja Norgga gaskkas leamaš dađistaga eanet ovttasdoaibma, sihke kultuvra ja ealáhussuorggis. Sivvan dasa lea earet eará dat ahte Norga addá doarjaga Slovakiai EØS-ruhtadanortnegiin. Sullii 20 norgalaš fitnodoaimma lea ásahuvvon Slovakiai, ja birrasii 600 norgalačča studerejit doppe (eatnasat lohket medisiinna).
Gáldu: Olgoriikadepartemeanta
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus. | https://www.gonagasviessu.no/nyhet.html?sek=74887&tid=163023 |
Fra:
Til:
Emne:
Start:
Slutt:
Plassering:
Triumf, Inger Anne Siri
Stivra SASH; Triumf, Inger Anne Siri
Liige tlf. stivračoahkkin
26. november 2018 14:00:00
26. november 2018 15:00:00
Telefon, Allavárdu čoahkkinlatnja
Sámi allaskuvla gohčču liige stivračoahkkimii 26.11.18 dii 14:00.
Ášši: Virgáibidjat ekonomiijahoavdda
Čoahkkin lágiduvvo telefovnna bokte, muhto dii geat lehpet Guovdageainnus sáhttibehtet boahtit Diehtosiidii, čoahkkinlatnjii Allavárdu,
3.gearddis.
Čoahkkingohččun sáddejuvvo buot stivralahtuide, muhto várrelahtuide boahtá sierra diehtu jus sii galget searvat čoahkkimii.
Bivdit fásta lahtuin diedu nu jodánit go vejolaš searvvat go vai it, ja makkár telefonnummirii mii galgat riŋget.
**********************************
Samisk høgskole innkaller med dette til et ekstraordinært styremøte 26.11.18 kl 14:00.
Sak: Ansettelse av økonomisjef
Møtet avholdes via telefon/lynč, men dere som er i Kautokeino kan komme til Diehtosiida/Vitenskapsbyggets møterom Allavárdu i 3.etasje
Møteinnkallelsen sendes til alle styremedlemmene, men varamedlemmer deltar kun ved særskilt innkalling.
Vi ber faste styremedlemmer gi beskjed så snart som mulig om hvorvidt de deltar eller ikke, og til hvilket telefonnummer vi skal ringe til.
Dearvvuodaiguin/ Med hilsen/Best regards
Inger Anne Siri Triumf
Stivračálli / Styresekretær / Board sečretary
Sámi allaskuvla / Sámi University of Applied Sčienčes
Hánnoluohkká 45
N-9520 Guovdageaidnu/Kautokeino
tlf. + 47 78 44 84 61
E-mail: [email protected] <mailto:[email protected]> | https://samas.no/sites/default/files/outlookgohccun_mas_asselistu_liige_tlf._coahkkimii_26.11.18.pdf |
s-Suoma Sámesearvi Bárbmu lea geassit jaskat, muhto nuhan dat lottitge leat girdilan bárpmus. Dás smávva geassedearvvuohtan veháš dieđut stivralahtuin. | Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmu on kesäisin hiljainen. Tässä pienenä kesätervehdyksenä hieman tietoja hallituksen jäsenistä.
Sáhkadoalli | Puheenjohtaja
Nea Porsanger-Rintala
Mun lean Nea Porsanger-Rintala Jyväskyläs. Lean eret Ohcejogas, muhto lean orrun Jyväskyläs 1999 rájes. Mu bearrašii gullet isit, guokte gándda ja beana. Lean leamašan ollu mielde máŋggalagan searvebargguin ja eará sullasaš doaimmain. Sámeservviin ja sámedikki doaimmain ledjen fárus eanet ovdal eadnivuođa. Dálvvi 2011-12 lohken gáiddusoahpahusas sámegiela, go hálidin ealaskahttit iežan gielladáiddu. Giela gáhtten nannii maid mu sámeidentitehta ja movttaskin earáiguin plánegoahtit sámesearvvi vuođđudeami Sis-Supmii. Nu de mun ledjen fárus vuođđudeamin Bárpmu čakčat 2012 ja lean doaibmán searvvi sáhkadoallin vuođđudančoahkkima rájes. Bárbmu bargá dehálaš barggu sámiid ovdii erenomážit Jyväskylä ja Tampere guovlluin. Searvvis leat rábas, movttegis ja maŋggabealat doaimmat. Doaimma vuođđun lea guldalit ja gudnejahttit lahtuid. Searveaktiivat barget searvvi ovdii iežaset áigetávvaliid ja návccaid mielde. Lean erenomáš rámis ja movtta min searvvis ja hui lihkolaš buot das, maid lean Bárpmu fárus beassán vásihit!
Olen Nea Porsanger-Rintala, Jyväskylässä asusteleva alunperin Utsjoen-kylän kasvatti. Olen asunut Jyväskylässä vuodesta 1999 lähtien. Perheeseeni kuuluu mies ja kaksi poikaa sekä koira. Olen elämäni aikana ollut mukana monenlaisissa yhdistys- ym. toiminnoissa. Saamelaisyhdistysten ja -käräjien toiminnassa tavalla tai toisella olen ollut aiemmin mukana pääasiassa ennen ensimmäisen lapseni syntymää. Talven 2011-2012 aikana opiskelin verkko-opintoina saamenkieltä palautellakseni hiipunutta kielitaitoani, ja näiden opintojen "vahvistamana" aloitin muutamien muiden alueen saamelaisten kanssa Sisä-Suomen Saamelaisyhdistyksen toiminnan synnyttämisen/käynnistelyn. Lopulta yhdistys perustettiin syksyllä 2012 ja olen toiminut yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana sen perustamisesta lähiten. Bárbmussa tehdään korvaamatonta työtä etenkin Jyväskylän ja Tampereen seudun saamelaisten hyväksi suurella sydämellä. Bárbmun toiminnan kulmakiviä ovat avoin, hyväntuulinen ja monipuolinen, jäseniään kuuleva ja kunnioittava toiminta. Yhdistysaktiivit tekevät työtä yhdistyksen eteen omien voimavarojensa ja elämäntilanteidensa mukaan. Olen yhdistyksestämme ylpeä ja onnellinen kaikesta siitä, mitä olen tämän matkan varrella saanut Bárbmun myötä kokea!
Värisaavâjođetteijee | Varapuheenjohtaja
Virpi Kulmala
Tiervâ! Olen Virpi Kulmala Tampereelta. Olen kotoisin Inarin kylältä. Tampereella olen asunut syksystä 2000 lähtien. Perheeseeni kuuluu kaksi pientä tytärtä, aviomies ja suomenlapinkoira. Olen ammatiltani ohjelmistotestaaja suuressa it-alan yrityksessä. Vapaa-ajallani opiskelen inarinsaamea etänä. Aloitin opinnot ensin vuonna 2010 Saamelaisalueen koulutuskeskuksen lyhytkursseilla ja sittemmin kävin Oulun yliopistossa Giellagas-instituutissa perusopinnot. Tällä hetkellä jatkan opintoja edelleen harvakseltaan. Olen ollut perheeni kanssa mukana Bárbmun toiminassa sen perustamisesta lähtien ja toiminut hallituksessa sekä jäsenenä että varapuheenjohtajana. Bárbmun tapaamisissa olen oppinut ymmärtämään hieman pohjoissaamea, saanut uusia ystäviä ja tuttuja sekä saanut henkistä pääomaa oman saamelaisuuteni ylläpitämiseen ja vahvistamiseen kaupunkiympäristössä.
Čálli | Sihteeri
Maarit Vuolab
Lean Hánssa Ristena Antero Máret dahjege Uhca-Niljjasa Antero Máret. Lean eret Vuovdaguoikkas Deanuleagis, muhto dán áigge orun Tamperes. Liikon erenomáš ollu searvebargui ja lean leamašan fárus sierra servviin measta beali eallimistan. Go ássen Roavvenjárggas ja Oulus ledjen fárus sierra sámeservviin ja Nuorta-Suomas orodettiin áibbašin erenomážit sámesearvedoaimmaid. Tamperei fárrema maŋŋá servenge Bárbmui jagis 2013 ja bessen stivrii várrelahttun. Dál lean searvvi čálli. Searvvis divššon beavdegirjjiid ja eará báhpáriid. Lahttoregistaris fuolahan ovttas ruhtadoalli Áilein ja dieđiheamis erenomážit ovttas várresáhkadoalli Virpiin. Lean ilus das, ahte Bárpmu deaivvademiin lean oahpasmuvvan ođđa olbmuide, oahpahallan duddjot ja beassan sámástit.
Olen Maarit Vuolab ja asun Tampereella, mutta olen lähtöisin Outakoskelta Tenon rannalta. Yhdistystoiminta on ollut minulle mieluinen harrastus lähes puolet elämästäni. Rovaniemellä ja Oulussa asuessani olin mukana eri saamelaisyhdistyksissä ja Itä-Suomessa asuessani kaipasin erityisesti saamelaisyhdistystoimintaa. Tampereelle muutettuani vuonna 2013 liityinkin Bárbmuun ja pääsin hallitukseen varajäseneksi. Nyt olen yhdistyksen sihteeri. Yhdistyksessä huolehdin pöytäkirjoista ja muista papereista. Jäsenrekisteriä hoidan rahastonhoitajamme Ailen ja tiedottamista erityisesti varapuheenjohtajamme Virpin kanssa. Olen iloinen siitä, että Bárbmun tapaamisissa olen tutustunut uusiin ihmisiin, opetellut tekemään käsitöitä ja päässyt puhumaan saamea.
Várrelahttu ja ruhtadoalli | Varajäsen ja rahastonhoitaja
Aile Waselius
Lean Evá Elle Kari Áile ja eret Anáris. Ásan dál Jyväskyläs. Bárbmui bohten fárrui jagis 2013 gáktekurssa oahpaheaddjin ja čuovvovaš jagi mus bođii stivrra várrelahttu ja searvvi ruhtadoalli. Searvvis vástidan maid duodjedoaimmain, jođihan Duodji Café -deaivvademiid sihke Jyväskyläs ja Tamperes ja lean plánejeaddjin eará duodjekurssain.
Olen Aile Waselius ja lähtöisin Inarista. Asun nykyään Jyväskylässä. Yhdistyksen toimintaan tulin mukaan vuonna 2013 gákti-kurssin vetäjäksi ja seuraavana vuonna minut valittiin hallituksen varajäseneksi ja yhdistyksen rahastonhoitajaksi. Olen yhdistyksen käsityövastaava ja vedän Duodji Café -toimintaa sekä Jyväskylässä että Tampereella sekä suunnittelen muita käsityökursseja.
Vää´rrvuä´sslaž | Varajäsen
Maria Mäkinen
Tiõrv! Olen Maria Mäkinen Jyväskylästä. Olen uusi jäsen tässä hallituksessa ja mukana myös Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostossa. Kolttasaamelainen olen ja minulle onkin tärkeää ylläpitää kulttuuriamme ja olla mahdollisimman monessa mukana saamelaisasioihin liittyen. Opintojen jälkeen toivon voivani muuttaa asumaan koltta-alueelle, mutta tulevaisuus saa näyttää mitä tapahtuu. Täällä Jyväskylässä olen löytänyt muita saamelaisia oikeastaan vasta tämän yhdistyksen kautta, joten tämän tarjoama yhteisöllisyys on minulle tärkeää. | https://barbmu.wordpress.com/2016/06/08/oahpasmuva-stivrii-tutustu-hallitukseen/ |
Heahtá Hiihtomaa-čuoiganguovddáža eai leat vel beassan dán dálvái rahpat. Čuoigganguovddáš leamašan gitta, go doppe leat dahkan divvunbargguid.
Guovlohálddašandoaimmahat AVI dagai Hiihtomaas dorvvolašvuođadárkkistusa diibmá njukčamánus ja das bođii ovdán, ahte čuoiganguovddážis leat váilevašvuođat bargiide čuohcci dorvvolašvuođaáššiin. Dálges čuoiganguovddáš leamašan gitta dan dihte, go ii leat doarvái muohta.
– Mis lea doppe muohtakanovdna, muhto vai dat doibmet de ferte leat unnimustá -15 gráda golbma beaivve maŋŋálagaid. Dál mii leat vuordimen, ahte lea veahá eanet buolaš, muitala Eanodaga gieldda hálddahushoavda Marja-Riitta Lukkari.
Hálddahushoavda diehtá, ahte olbmot váillahit čierastanguovddáža, váikko máhcahat ii njuolga gildii boađege.
– Stivralahtut ja gielddaráđđehusa lahtut leat gal buktán ášši ovdan sullii juohke čoahkkimis ja dieđusge somes leat leamaš olu ságat dan birra, muitala Lukkari.
Lullin lea dál dálveluopmovahkku ja vel sin dálveluomuide Hiihtomaa ii rahpas. Lukkari lohká dan leat váidalahtti, muhto báikkálaččat galggale beassat dálveluomuid áigge čierastallat.
– Gal dat lea rabas dalle go dáppe čuoiganluomut álget vahkus logi, lohká Lukkari.
Diibmá Hiihtomaa čuoiganguovddáža rahpe 19.2.2022 ja sesoŋŋa áigge doppe fitne 2 070 čierasteaddji. | https://yle.fi/a/74-20018785 |
Ulbmilin lea ordnet jagi 2023 jahkečoahkkima njukčamánus. Bovdehus ja čoahkkima áššelistu sáddejuvvo lahtuide maŋŋelaš.
Searvvi njuolggadusaid mielde, jus searvvi lahttu hálida muhtun ášši gieđahallamii searvvi jahkečoahkkimii, galgá son almmuhit das čálalaččat stivrii nu árrat, ahte dan sáhttá máinnašit čoahkkinbovdehusas. Jus dus lea muhtun ášši, almmut dan stivrii [email protected] ovdal bearjadaga 17.2.2023.
***
Tavoitteena on järjestää vuoden 2023 vuosikokous maaliskuussa. Kutsu ja kokouksen asialista lähetetään myöhemmin.
Yhdistyksen sääntöjen mukaan, mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Ilmoita mahdollinen asiasi hallitukselle [email protected] perjantaihin 17.2.2023 mennessä. | https://barbmu.wordpress.com/2023/02/12/assi-jahkecoahkkimii-asiaa-vuosikokoukselle-3/ |
Ann Maret Eira
– Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. Boazodoallobachelor lea nu bures heivehuvvon boazodoalojáhkkái ahte menestuvvá váldit oahpu vaikko vel searvá boazodoallobargguide.
Bernt Morten Bongo
– Dáppe lea buorre vuoigŋa. Dán ođđa fiinna viesus lea miellagiddevaš studeantan leat ja lean lohkan sámegiela ja čađahan Árbediehto ja Bistevaš Design oahpuid.
Inga Maybritt Bongo
– In vuordán ahte galggai ná somá. Háliidan earáide ávžžuhit Sámi allaskuvlla duodjeohppui ohcat. Lean Bistevaš design oahpu čađahan 2014 čakčabájis.
Ann Maret Eira
– Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit.
Kurage Kohji Ohhashi
– Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu.
Lise Karita Hætta
– Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. | https://www.samas.no/se/a/seailluhit-mahtu |
Ođđasat
- Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái
- Ylva Jannok Nutti oažžu Várdduo dieđalaš bálkkašumi 2023
- Oza giđa 2024 oahpuide
- Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa
- Sámi logut muitalit 15 raporta lea almmuhuvvon
- Barggat go vai lea go dus beroštupmi bargat dulkan?
- 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid
- Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana
- Sámi oahpahuskonferánsa: guhkidan dieđihanáigemeriid
skábmamánu 01. beaivi 2017
28 jagi
Sámi allaskuvla rahppojuvvui almmolaččat skábmamánu 1. beaivvi jagi 1989.
28 jagi leat vássán dan rájis go Sámi allaskuvla almmolaččat lea rahppojuvvon ja duohtavuohtan šaddan.
Sámi allaskuvlla vuosttaš oahppu lei oahpaheaddjeoahppu masa álget 49 studeantta. Guhká gal ii ádjánan ovdalgo eará oahppofálaldagatge šaddet duohtan. Nu mo omd. duoji- ja giellaoahput.
Álggu rájis lei jo plána viiddidit oahppofálaldagaid dáidagis, servvodatfágain, journalistihkas, dulkomis ja buohccidivššároahpus.
Rektor
Sámi allaskuvlla vuosttaš rektor lei Jan Henry Keskitalo. Keskitalo deattuhii dárbbu oahpahusa sámegillii sámi servvodahkii.
Davviriikalaš
Álggorájis leat Sámi allaskuvla leamašan miehtá sámi várás ja geasuhii jo 80-logu loahpaš studeanttaid Norggas, Ruoŧas ja Suomas.
Rahpandilálašvuohta
Almmolaš rahpamis ledjet olu guossit. Ole K. Sara, allaskuvlastivrra ovdaolmmoš, Ole Henrik Magga, Sámedikki ođđa presideanta, Edel Hætta Eriksen, Sámi oahpporáđi jođiheaddji, Ellen Inga O. Hætta, Guovdageainnu sátnejođiheaddji ja Eleonore Bjartveit, stáhtaráđđi. Ledjet olu eará ásahusain dearvvuođat dalle earo eará skuvllain, fylkkamánnis, fylkasuohkanis ja institušuvnnain.
Sápmái ávkin
Lei stuora vuoitu sámi servvodahkii go rávesolbmot dan áiggis eai lean ožžon oahpahusa sámegillii. Gitta 1960-lohku rádjái sámegiella ii lean dohkkehuvvon skuvllaide ja skuvllat ledjet dassážii leamašan dáruiduhttinreaidun.
Tags: | https://www.samas.no/se/a/studenter/28-jagi?page=4 |
Vai joksat guoddevašvuođa mihttomeriid, dárbbašuvvojit ođđa ja nanu searvevuođat. Eiseválddit, ealáhusat ja siviilaservodat fertejit ovttasbargat guoddevaš ovdáneami guvlui. Guoddevašvuođa mihttomearit galget doaibmat oktasaš globála ofelažžan mat vuoruhit doaibmabijuid boahttevaš 15 jagi. Jahkeduhátmihttomeriid vásáhusat čájehit ahte dákkár ulbmillaš áŋgiruššamis lea ávki.
Mihttomeriid ruhtadeapmi ferte čielgat farggamusat. Suoidnemánus 2015 sohpe ON riikkat oktasaš ruhtadanplána dasa movt olahit mihttomeriid, konferánssas Financing for Development Addis Ababas, Etiopias.
Ruhtadeapmi
17.1 Nannet ja mobiliseret nationála resurssaid, earret eará internationála doarjaga bokte ovdánahttinriikkaide, dainna ulbmilin ahte buoridit dáid riikkaid návccaid gáibidit vearuid ja eará divvagiid.
17.2 Gozihit ahte ovdánan riikkat ollásit čađahit iežaset almmolaš veahkkegeatnegasvuođaid (ODA) ovdánahttinriikkaid guovdu, earret eará dan ahte olu riikkat leat lohpidan addit 0,7 % ODA/GNI (GNI=bruttonationálaboađus) veahkkin ovdánahttinriikkaide ja 0,15-0,20 % ODA/GNI unnimusat ovdánan riikkaide. ODA addit ávžžuhuvvojit addit unnimusat 0,20 % ODA/GNI veahkkin unnimusat ovdánan riikkaide.
17.3 Mobiliseret eanet gálduin lassi ruđalaš resurssaid ovdánahttinriikkaide.
17.4 Veahkehit ovdánahttinriikkaid olahit guhkitáigásaš ja guoddevaš vealgeeavttuid, ovttastuvvon politihka bokte man ulbmil lea veahkki vealggi máksimii, luoitit vealggi dahje nuppástuhttit vealge¬struktuvrra, ja hálddašit geafimus ja eanemusat vealggáiduvvan riikkaid olgoriikkavealggi dainna lágiin ahte unnida heađi mii lea vealggi geažil čuožžilan.
17.5 Mearridit ja čađahit doaimmaid mat ovddidit daid unnimus ovdánan riikkaid investeremiid.
Teknologiija
17.6 Buoridit davi-luli ja luli-luli ovttasbarggu ja ovttasbargovejolašvuođaid, ja maiddái triangulára ovttasbarggu, regionála ja internationála dásis diehtaga, teknologiija ja innovašuvnna hárrái, ja buoridit máhttojuogadeami geatnegahtti sohppojuvvon eavttuid vuođul, earret eará ovttastahttit ovdalaš ortnegiid buorebut, erenoamážit ON-dásis, ja teknologiija¬vejolašvuođaid juogadeami bokte globála mekanismma mielde.
17.7 Ovddidit birasseasti teknologiija ovdánahttima, juogadeami, lávdadeami ja gaskkusteami ovdánahttinriikkaide buriid eavttuid vuođul, earret eará veahkeheaddji eavttuid ja eará dakkár eavttuid vuođul mat leat buorebut go maid eará riikkat ožžot, beliid gaskasaš šiehtadusaid mielde.
17.8 Álggahit teknologiijabáŋkku ja kapasitehtahuksendoaimma diehtaga, teknologiija ja innovašuvnna hárrái daid unnimusat ovdánan riikkaide 2017 rádjai, ja eambbo geavahit veahkeheaddji teknologiija, erenomážit diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiija.
Kapasitehtahuksen
17.9 Lasihit internationála doarjaga čađahit beaktilis ja ulbmillaš kapasitehtahuksema ovdánahttinriikkain, ja dainna lágiin doarjut nationála plánaid čađahit buot guoddevašvuođa mihttomeriid, earret eará davi-luli ja luli-luli ovttasbarggu bokte ja máŋggabealat ovttasbarggu bokte
Gávppašeapmi
17.10 Ovddidit dábálaš, njuolggadusaid čuovvu, rabas, eahpevealaheaddji ja dásseárvosaš multilaterála gávpedoaimma mii lea Máilmmi gávpeorganisašuvnna (WTO) vuollásaš, earret eará dan bokte ahte ollašuhttit šiehtadallamiid WTO Doha-čoahkkima oktavuođas.
17.11 Lasihit ovdánahttinriikkaid eksportta mearkkašahtti olu, dainna ulbmilin ahte duppalastit daid unnimusat ovdánan riikkaid oasi máilmmi eksporttas 2020 rádjai.
17.12 Dihto áigái lágidit unnimusat ovdánan riikkaide bistevaš ja divatkeahtes gávpelobi, masa eai leat earit mearriduvvon, Máilmmi gávpeorganisašuvnna (WTO) mearrádusaid mielde, earret eará dan bokte ahte leat čielga ja álkis vuoruhan-njuolggadusat gálvoimportta hárrái unnimusat ovdánan riikkain, nu ahte daidda lágiduvvojit gávpemárkan¬vejolašvuođat.
Systemalaš áššit
Politihkalaš ja institutionála ovttaoaivilvuohta
17.13 Nannet máilmmi makroekonomiija stabilitehta, earret eará politihkalaš ovttastahttima ja ovttaoaivilvuođa bokte.
17.14 Olahit eambbo ollislaš politihkalaš ovttaoaivilvuođa guoddevaš ovdáneami hárrái.
17.15 Doahttalit ovttaskas riikkaid politihkalaš vejolašvuođaid ja jođiheami das movt ásahit ja čađahit iežaset politihka geafivuođa eastadeami ja guoddevaš ovdáneami dáfus.
Máŋggaid beroštumiid searvevuohta
17.16 Nannet globála searvevuođa guoddevaš ovdáneami hárrái, ja doarjut dan searvevuođain máŋgga bealálačča gaskka mat sáhttet mobiliseret ja juogadit máhtu, čehppodaga, teknologiija ja ruđalaš resurssaid dan várás ahte buot riikkat, erenoamážit ovdánahttinriikkat, olahit guoddevašvuođa¬mihttomeriid.
17.17 Doarjut ja ovddidit buresdoaibmi searvevuođa almmolaš dásis, almmolaš ja priváhta beliid gaskka ja siviila servodagas, searvevuođaid vásáhusaid ja resursastrategiijaid vuođul.
Diehtovuođđu, vákšun ja vásttolašvuohta
17.18 2020 rádjái lasihit doarjaga ovdánahttinriikkaid kapasitehtahuksemii, maiddái unnimusat ovdánan riikkaid ja smávva ovdánahttinsuolostáhtaid kapasitehtahuksemii, mearkkašahtti láhkái buoridan dihte luohttevaš ja áigeguovdilis dieđuid háhkama, main lea buorre kvalitehta ja mat leat sirrejuvvon sisaboađu, sohkabeali, agi, čeardda, etnisitehta, migrašuvdnastáhtusa, doaibmannávccaid, geográfalaš sajádaga ja eará dovdomearkkaid mielde mat leat relevánttat nationála oktavuođas.
17.19 2030 rádjái viidáseappot ovdánahttit dálá doaimmaid ja hutkat metodaid dasa movt mihtidit guoddevaš ovdáneami bohtosiid mat dievasmahttet bruttonationálabuktaga, ja doarjut ovdánahttinriikkaid kapasitehtahuksema statistihkkasuorggis. | https://sami.fn.no/om-fn/on-guoddevasvuoda-mihttomearit/samarbeid-for-aa-naa-maalene |
Latest news
- Stor satsning på tolking i samiske språk på Sámi allaskuvla
- Videreutdanning for alle landets barnehagelærere om samisk språk og kultur
- Nå kan du søke på høstens studier
- Sámi allaskuvla igang med å etablere samisk AI Lab
- Ylva Jannok Nutti får Várdduos vetenskapliga pris 2023
- Søk studier til våren 2024
- Utvid din kompetanse innen samisk språk
- Statsbudsjettet: Styrker samisk høyere utdanning
- Samiske tall forteller 15 er publisert
mars 20. beaivi 2017
Álgge studeantan allaskuvlii
Leatgo jurddašeame maid áiggošit studeret 2017 čavčča ja 2018 giđa?
Sámi allaskuvllas ollu gelddolaš oahppofálaladagat, maidda sáhtát ohcat.
Geahča allaskuvlla oahppofálaldagaid dáppe:
Álgge don maid studeantan allaskuvlii!
Bures boahtin! | https://www.samas.no/nb/node/3858?page=2 |
Latest news
- Utvikling av nye undervisningstilbud med 3D-teknologi
- Vertssamarbeid mellom Samisk høgskole og Kautokeino kommune
- Samisk utdanningskonferanse: nye frister
- Min birrasat konferanse er åpnet for påmelding
- Samers helseforhold
- Oahppu ii deatte (utdanning tynger ikke) podkast - ny episode hver uke
- Samisk kulturarvs plass i forhold til globale utfordringer
- Studieprogrammer høsten 2024
- Statsbudsjettet 2024: Tildeling til Samisk høgskole
Máilmmi stuorimus dáiddačájáhusas
Sámi allaskuvlla lektor Britta Marakatt-Labba lea okta dan guđa Sámi dáiddáris geas dáidagat čájehuvvojit allaárvosaš čájáhusas, Documenta 14.
Sámi dáiddárat leat dál beassan oassálastit máilmmi stuorimus dáiddačájáhusii, Kassel gávpogis Duiskkas ja dat mearkkaša olu Britta Marakatt-Labbai.
— Munnje persovnnalaččat mearkkaša dat ahte eanet olbmot dovdet mu dáidagiid stuorit máilmmis. Go dal leat válljen čájehit eamiálbmot dáidaga, de maid geahččit besset dovddáskit sámi dáidagii, ja dat lokte min sámi dáidaga árvvu, dadjá Britta Marakatt.
— Mon gii barggan sákkaldagaiguin, munnje mearkkaša ahte dát dáiddavuohki lea ožžon áibbas eará "stáhtusa" dáiddamáilmmis. Guhkes rahčama geažil lea loktanan árvu dan dáiddasuorgái. Galleriijat ja stuorit dáiddamuseat háliidit čájehit sámi dáidaga ja čalmmustahttit dan. Documenta 14 lea rahpan ođđa uvssaid minsiidda, loahpaha Marakatt-Labba.
Earágo Britta Marakatt-Labba de leat Documenta 14:is maiddái Synnøve Persen, Joar Nango, Máret Ánne Sara, Hans Ragnar Mathisen ja maiddái Iver Joks rohki dáidagat. | https://www.samas.no/nb/node/3891?page=3 |
- Loga Mii-searvvi njuolggadusaid ja oza lahttovuođa neahttaskoviin.
- Máksimin lahttomávssu dohkkehat searvvi njuolggadusaid.
- Sáddet lahttomávssu máksinrávvagiid sierra e-boasttas.
- Laktit du mielde Mii-searvvi e-boastalistui. Buot gulahallan johtá dan bokte.
- Sáhtat váldit oktavuođa Mii-searvái miisearvi ( a) gmail.com –bokte.
Doaimmaid sáhttá čuovvut dán ruovttusiiddus, Facebook -siiddus ja Twitter -konttu bokte. Lassin searvvis lea giddejuvvon Facebook -joavku, mas juohkit dieđuid ja ságastallan áššiid birra. Searvva mielde.
- Lue MIIry:n säännöt ja hae jäsenyyttä nettilomakkeella.
- Maksamalla jäsenyysmaksun hyväksyt yhdistyksen säännöt.
- Lähetämme sähköpostiin jäsenmaksuohjeet.
- Liitämme sinut MIIry:n sähköpostilistalle. Kaikki viestittely tapahtuu sen kautta.
- Voi ottaa yhteyttä MIIry:n kirjottamalla miisearvi ( a ) gmail.com.
Toimintaa voi seurata tämän kotisivun, Facebook -sivun ja Twitter -tilin kautta. Lisäksi yhdistyksellä on suljettu Facebook-ryhmä, jossa tiedotamme ja keskustelemme asioista. Liity mukaan. | https://miisearvi.wordpress.com/2017/01/04/jagi-2017-lahttomavssut-vuoden-2017-jasenmaksut/ |
Davvi mearaid ja čázádagaid guolit ja njiččehasat
Nils Ole Gaup
Otne leat gávdnamis valjit buorit ja mávssolaš girjjit ealliid (luođuid) birra, diehttalas maiddái guliid birra. Eatnašat dain leat válbmejuvvon Davve-Skandinavia olggobealde. Ulbmilin dáinna girjjážiin lea čájehit davveguovlluid guliid ja guollenáliid ja maid muhtin mearranjiččehasaid ovddimustá geahčadit davit Fennoskandia ja Guoládaga duovdagiid čázádagaid, sihke áhpe-/mearra- ja sáivačáziid guliid ja guollesogaid.
Doaivut ahte dát girjjáš doaibmá vuogas reaidun sutnje gii háliida dovdát guollenáliid ja movttiida suokkardišgoahtit eanet dieđuid ja sámegielat namahusaid. Girjjáš jurddašuvvo heivvolaš álggahussan daidda geain lea beroštupmi dán luonddusuorgái ja -birrasii. Ivdnegovat leat dasa buorre veahkkin.
2010
Čatnan: Dipma olggoš
Siiddut: 121
ČálliidLágádus | https://www.gavpi.org/handboker/696-davvi-mearaid-ja-cazadagaid-guolit-ja-njiccehasat.html |
Elle Minná ja Čebo leaba murjet vuolgimin. Soai oaidniba ealgga, mii suorganemiin ruohttá njuolga muora njeaiga. Lihkus lea Elle Minnás ráđđi mo ealgga oažžut fas julggiid ala.
Go sevnnjodišgoahtá, de vuolgiba ruovttu guvlui lossa muorjelihtiiguin. Ilgadis holvun gullogoahtá. Mo galgaba dál dearvan ruoktot joavdat?
Elle Minná murjemin lea Inka Nuorgam ja Athalie Lango nubbi mánáidgirji mas leat luođit. Sudno vuosttaš girji Elle Minná duoddaris lea Davvi Girjji eanemus vuvdon girji 2021:s ja nogai jođánit vuorkkás maŋŋá almmuheami.
Girječálli guovttos váillaheigga sámegiel mánáidgirjjiid main leat jienat, danne hutkkaiga čálligoahtit muitalusaid iešheanalaš ja juoigalas Elle Minná birra. | http://www.davvi.no/index.php?cat=news&id=74&lang=se |
Oslo dahje Ušlu (lullisámegillii: Oslove, kveanagillii: Uslu) lea Norgga oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Oslo lea Norgga politihkalaš, hálddahuslaš ja kultuvrralaš guovddáš. Dan olmmošlohku lea su. 699 827 ássi, ja dan viidodat lea 455 km².
Oslo mearrarádjesuohkanat leat Bærum ja Nesodden, ja eananrádjesuohkanat Oppegård, Ringerike, Nittedal, Skedsmo ja Lørenskog. | https://se.wikipedia.org/wiki/Oslo |
Rábies lea doložis oahpis virusdávda. Rábies lea measta álo jápmindávda. Rábiesvirus sáhttá njoammut eanas lieggavarat elliide, muhto hárve šaddoborriide. Rábiesa stereotiippalaš govva lea aggressiivva beana mii soalssida. Muhto maiddái bussát, riebanat, mievrrit, bassanguovžžat ja gumppet sáhttet buohccát rábiesii ja njoammudit dávdda. Muhtin girdisáhpánat njoammudit rábiesa. Lottiin lea hárve rábies dasgo daid rumaštemperatuvra lea alit go dan maid virus dárbbaša optimalá lassáneapmái rupmašis.
WHO árvvoštallamiid mielde sullii 55 000 olbmo jápmet rábiesii jahkásaččat. 99% dain leat Afrihkás ja Ásias. Rábies ii gávdno Norggas iige Ruoŧas. Maiddái Suomas lea rábies eliminerejuvvon jagi 1991 rájes. Muhto Suoma ránnjáriikkas Ruoššas gávdnojit neahtebeatnagat mat guddet rábiesa. Ruošša lea ovtta dain riikkain Eurohpás gos báikkálaš eallit njoammudit rábiesa olbmuide. Neahtebeatnagat gávdnojit Suomas ja dat sáhttet guoddit rábiesvirusa. Ruoŧa eastadandoaimmat leat dahkkojuvvon neahtebeatnaga leavvama vuostá.
Dábálaš dávdamearka meahcielliin lea ahte dat eai šat bala olbmuin, ja dáinna lágiin bohtet olbmuid lahka. | https://se.wikipedia.org/wiki/R%C3%A1bies |
Portugálagiella gullá indoeurohpálaš gielaid.
Románalaš gielat aragoniagiella | asturiagiella | corsicagiella | fránskkagiella | galegogiella | itáliagiella | katalánagiella | oksitánagiella | portugálagiella | retorománagiella | romániagiella | sassarigiella | sardigiella | sisiliagiella | spánskkagiella | vallonagiell | https://se.wikipedia.org/wiki/Portug%C3%A1lagiella |
Artihkkalat Sámi dieđalaš áigečállagis:
Ijäs, Johanna 2007: Álgogeahčastat sámegielat máná ovda- ja árramorfologiijai. [English summary: Preliminary view of pre- and protomorphology in North Sami child language.] – Sámi dieđalaš áigečála 1-2/2007.
Ijäs, Johanna 2004: Fuomášumit muhtun simultána guovttegielat máná árra giellaoččodeamis. – Sámi dieđalaš áigečála 1/2004. | https://site.uit.no/aigecala/johanna-ijas/ |
Allaskuvllas leat njeallje váldo
oahpposuorggi:
- Sámegiella
- Pedagogihkka
- Boazdoallu, luondu ja duodji
- Servodat
Sámi allaskuvlla oahput addet gelbbolašvuođa bargat sihke Sámis ja eará servodagain. Allaskuvllas leat oktiibuot sullii 40 oahppofálaldaga, ja hábme dađistaga ođđa oahpuid servodaga dárbbuid mielde . Dain fállá allaskuvla jahkásaččat 15-20 iešguđet oahppofálaldaga. Oahpadettiin mii geavahit ođđaáigásaš bargoneavvuid, earret eará giehtadihtoriid ja digitála kámeraid. Sámi allaskuvllas leat studeanttat ja bargit olles Sámis: Norggabeal-, Suomabeal-, Ruoŧabeal- ja Ruoššabeal Sámis.
Vaikko Sámi allaskuvla lea unna skuvllaš gos leat sulli 200 studeantta ja 80 bargi, de dáppe lea internášunála biras. Dáppe fállat eamiálbmotkurssaid, studeanttamátkkiid ee. Fidjii, Nicaraguai, Guatemalai ja Nunavutii. Deike bohtet eamiálbmotlogaldallit ja guossit ee. Ođđa Zelánddas, Australias ja Kanadas. Sáhtát maid searvat University of Arctic oahpuide. | https://web.archive.org/web/20070222160754/http:/samiskhs.no/sam/allaskuvllabirra/alggeallaskuvlii.html |
Bear. 5.10. čájehuvvui vuosttaš sámegielat Pippi teáhterlávddis. Vuosttaščájálmas dán vuosttaš sámegielat Pippi Langstrømpe bihtás, dahje Nallesuohkku, lei kulturviesus Guovdageainnus. Lea Sámi Našunálateáhter Beaivváš gii lea ožžon gutnii čájehit vuosttaš sámegielat Pippi čájálmasa obanassiige.
Kulturviessu lei áibbas dievva, olbmot návddašedje ja illudedje. Video dás vuolábeale čájeha gehččiid vuostáiváldima. Dán bokte lea maid vuosttaš geardde go Elle Sofe Sara bagada teáhterčájálmasa. Dáppe leat eanet dieđut čájálmasa birra. Ja dáppe fas gávnnat eará čájálmasa maidda sáhtát oastit bileahta. | https://beaivvas.no/pippi-bures-vuostaivaldon/ |
ámi parlamentáralaš ráđi searvan BarentsovttasbarguiSámi parlamentáralaš ráđđi nammada golbma guđa áirasis Barents guovlluovttasbarggu eamiálbmotbargojovkui. Dáid lea SPR nammadan:Janne Hirvasvuopio, Suoma Sámediggi (jođiheaddji)Lars Anders Baer, Ruoŧa SámediggiEirik Larsen, Norgga SámediggiSámi parlamentáralaš ráđđi searvá Barents eamiálbmogiid kongressii ja Barents parlamentarihkkáriid konferánsii mat lágiduvvojit juohke nuppi jagi.Sámi parlamentáralaš ráđđi lea mearridan iežas politihkalaš strategiija EU hárrái, mas earret eará lea mearridan, ahte SPR áigu nannet iežas barggu EU-gažaldagaiguin dan bokte ahte nannet iežas resurssaid EU bargui, sihke hálddahus ja politihkalaš dásis ja oassálastit Brusselis iežas kantuvrra ásahemiin, dahje eará oassálastiiguin ovttas, mat leat EU miellahtut ja dainna lágiin lea oktavuohta EU:in. | https://sametinget.no/politihkka/politihkalas-organiseren-ja-jodiheapmi/sami-parlamentaralas-raddi-spr/spr-searvan-barentsovttasbargui/ |
Latest news
- 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid
- Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana
- Sami Education Conference: New deadlines
- Min birrasat conference is open for registration
- Sami health conditions
- Oahppu ii deatte (education does not weigh down) podcast - new episode every week
- Sami cultural heritage's place in relation to global challenges
- Fall 2024 Study Programs
- State budget 2024: Allocation to the Sami university of applied sciences
Oahput mat álget čakčat - muitte ohcat
Ohcanáigemearri lea nu go dábálaččat cuoŋománu 15.b.
Sámi allaskuvllas álget dát oahput boahtte čávčča:
DUODJI
- Duodji master, ollesáiggi 120 oč
JOURNALISTIHKKA
- Filbmaoahppu ja dokumentára buvttadeapmi, sierra kursa 25 oč
- Álgoálbmotjournalistihkka, sierra kursa 5 oč
SERVODATFÁGAT
- Dieđalaš čállin ja guorahallan, sierra kursa 10 oč
- Eamiálbmotfilosofiija, sierra kursa 10 oč
- Sámi kultur-ja servodatdiehtu 1, sierra kursa dárogillii, 15 oč
SÁMI OAHPAHEADDJEOAHPUT
- Vuođđoskuvlaoahpaheaddji 1.-7. master, ollesáiggi 300 oč
- Vuođđoskuvlaoahpaheaddji 5.-10. master, ollesáiggi 300 oč
GIELLAOAHPUT
- Gielladieđa ja fonetihkka, sierra kursa 10 oč
- Davvisámegiela morfologiija ja cealkkaoahppa, sierra kursa 10 oč
- Davvisámi fonetihkka, fonologiija ja čállinvuogit, sierra kursa 10 oč
- Sámi girjjálašvuođa vuođđokursa, sierra kursa 10 oč
- Nordsamisk i praktisk læringssituasjon - innføringsstudium 1. del 15 sp/ Davvisámegiella praktihkalaš dilis - álgooahppu 1. oassi, álgokursa sámegielas 15 oč
- Nordsamisk i praktisk læringssituasjon - innføringsstudium 2. del 15 sp/ Davvisámegiella praktihkalaš dilis - álgooahppu 2. oassi, álgokursa sámegielas 15 oč
FUOMÁŠ! Sámi buohccidivššároahppu álgá ođđajagis 2021, ja Norgga árktalaš universitehta Romssas almmuha oahp ohcanládje geasset. Dassažii go dat oahppu álgá, de sáhtát eará fágaid lohkat Sámi allaskuvllas. | https://www.samas.no/en/node/4799?page=1 |
Latest news
- Graduation students 2018
- World Indigenous Research and Education Conference
- New dean
- Departement of Sámi Teacher Educations and Indigenous Journalism has a new dean.
- Tuition fees
- Public opening
- Office - Free of charge for our students
- From Kalaallit Nunaat to Sápmi
- Alumni students take part in exhibitionproject
PED 606 ohcanáigemearri guhkiduvvo
Diehtun ahte ohcanáigemearri PED 606 Sámi pedagogihkka mánáidgárddis ohppui guhkiduvvo 10.01.21. radjái. Ohcanáigemearri ii šat guhkidovvo maŋŋel.
Ohcci oažžu vástádusa golmma beaivvi sisa maŋŋel ohcanáigemeari, eaktun dasa lea ahte ohcci lea sádden visot duođaštusaid. Áigemearri vástidit oahpposaji fálaldahkii lea vihtta beaivvi.
Oza dákko Søknadsweb bokte: Pålogging - Søknadsweb | https://samas.no/en/node/4983?page=6 |
Ohcejohkalaš Anni Ahlakorpi válljejuvvui mannan vahkkoloahppa gurutnuoraid ođđa ságadoallin.
Ahkakorpi muitala, ahte sámeáššit leat sutnje dehálaččat ja son áigu buktit daid ovdan gurutnuoraid doaimmas.
– Dieđusge dat leat munnje dehálaččat ja dat orru hui lunddolaš gurutlihtu ja gurutnuoraid bokte daid ovddidit. Min árvvut leat dásseárvu ja ovttaveardásašvuohta, livččii hui ártet jus mii dasto livččiime daid vuostá, muitala Ahlakorpi.
Gurutnuoraid lihttočoahkkima oktavuođas lei miellačájeheapmi ILO-soahpamuša ratifiserema beales
Lihttočoahkkima oktavuođas gurutnuorat ordnejedje miellačájeheami ILO-soahpamuša ratifiserema beales.
Ahlakorpi muitala, ahte son áigu váldit earret eará ILO-ratifiserema ovdan nu olu go vejolaš.
– Mishan lei doppe lihttočoahkkima oktavuođas miellačájeheapmi ILO-soahpamuša beales ja min organisašuvdna lea ovdalge váldán beali dan bealis. Gal mun áiggun nu olu go vejolaš váldit daid áššiid ovdan maid boahttevuođas, dadjá Ahlakorpi. | http://yle.fi/uutiset/gurutnuoraid_oa_sagadoalli_lohpida_ovddidit_sameassiid/8017654 |
- 90-logus ii sáhttán iđđes morihit ja fuobmát, ahte munhan leange ruoŧagielat, čalmmustahttá Hertzberg.
Viiddis ságastallama maŋŋá álbmotregisttarguovddáš goittot celkkii, ahte ii leat virgeolmmoš, guhte sáhttá meroštallat guđege olbmo eatnigiela. Dan maŋŋá vánhemiin lei riekti válljet eatnigiela.
Hertzberg mielas lea buorre, ahte olbmot ohppet unnitlogugielaid. Son goit deattuha, ahte maidd√°i sii, geaid kultur√°rbi dat lea, galget beassat dovdat, ahte dat lea sin giella.
- Lea dehálaš addit vejolašvuođa ollugiidda oahppat giela. Nuppe dáfus lea dehálaš, ahte gávdno joavku, gean eatnigiella ja kulturárbi dat lea. Dehálaš lea maiddái dat, ahte eatnigielagat dovdet, ahte dát lea mu giella ja kultuvra. Ii leat geasge eret, jus nubbi oahppá giela. Lea buorre, go anáraččain leat giellabeasit, dat buktá olu servodahkii, lohká Hertzberg. | http://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/registtarsagastallan_gevvon_maiddai_suomaruoelaccaid_gaskkas/6627776 |
Vuođđosuopmelaččaid riikkabeaivveáirras Hanna Mäntylä gáibida, ahte stáhta bidjá johtui Lappi ruovdemáđijahuksema. Mäntylä guđii lassebušeahttaárvalusa Sokli ruovdemáđijafitnu álggaheamis ja fidnus oažžut el-fámu Laurila-Tornio/Haparanda -ruovdemáđija.
Mäntylä mielas guktui fitnuid ferte oažžut johtui:
– Jus gávdno dáhttu, de máŋggajahkásaš ruovdemáđijafidnui gávdnošii ruhtadeapmi stáhtas, dadjala Mäntylä.
Sokli ruovdemáđijafitnu Mäntylä atná fidnun, mii váikkuha olles Lappii.
– Lea váivi, jus Lappii ná mearkkašahtti fidnu ii ollašuva, go ii gávdno duostilvuohta. Čuovvovaš ráđđehus ferte guoddit ovddasvástádusa, jus dálá ráđđehus ii dasa bastte, oaivvilda riikkabeaivveáirras, vuođđosuopmelaččaid Hanna Mäntylä | http://yle.fi/uutiset/mantyla_gaibida_stahtas_ruhtadeami_sokli_ruovdemaiijai/7459897 |
City-Sámit -searvi Helssegis lágida sámi álbmotbeaivve guovvamánu 6. beaivve stuorra dáhpáhusa Musihkkadálus Helssega guovddážis.
Dáhpáhusa namma lea Sápmi Klubba ja doppe loaiddastit Amoc, Áŋŋelat, Somby ja stand up -komihkar Päivi Kuuva, geas leat anárašmáttut.
– Sámi njunušartisttat váldet oaivegávpoga ovdal oaidnemeahttun vugiin: seammá eahkega áigge lávddi alde lea rocka, ráppen, juoigan ja stand up, searvvi Facebook-siiddus muitaluvvo.
Bileahtat klubbai bohte vuovdemassii bearjadaga Lippupalvelus.
Aktiivalaš giđđa
Dán sotnabeaivve mannet Nuuksio álbmotmeahcái juoŋastit. Vuolgga lea diibmu 11 ja jos hálida geargat mielde, nu gánneha leat oktavuođas ságadoalli Pentti Pieskiin.
Dan lassin City-Sámiid giđđa joatkašuvvá muđuige aktiivalažžan, ságadoalli Pentti Pieski muitala.
– Mis lea boahtimin bargobádji sápmelaš mielladuovdagiin ođđajagimánu 24. Kulturguovddáš Caisas, Helssegis. Dan doallá Tuuli Malla. Dasto guovvamánu loahpas lea rudneoaggunbeaivi Nuuksios, Pieski muitala.
Katrilladiimmuide g√°ibidit lasi olbmuid
Mánáide ja nuoraide leat maid doaimmat, go muskarit ja sámegielat dánsundiimmut joatkašuvvet guovvamánus.
Nuortalašgillii leat maid iešguđetlágan doaimmat.
– Mis lea boahtimin nuortalaš biktasiid goarrunkursa ja nuortalašgiel ságastallanbottut (mainstempodd) sihke katrilladánsun. Das leamašan hástalussan oažžut gávcci dansu báikki ala, nu ahte dat geat leat beroštuvvan, gánneha searvat, searvvis ávžzuhit.
D√°n vahkoloahpa City-S√°miin lea riessunkursa. | http://yle.fi/uutiset/city-samiin_stuorra_albmotbeaidahpahus_musihkkadalus/7743835 |
Anárlaš gielddapolitihkar ja meahciráđđehuslága ođasmahttinjoavkku lahttu Veikko Väänänen kritisere bloggastis Akwé: Kon -doahpaga. Akwé :Kon oaivvilda eaktodáhtolaš rávvagiid, maid vuođul árvvoštallet sierralágan eanangeavahanfidnuid váikkuhusaid guovllu álgoálbmogiidda ja báikkálaš servošiidda.
Suomas Akwé Kon -rávvagiid lea vuosttamužžan atnigoahtán Meahciráđđehus ovdamearkka dihte Bátneduoddara dikšun- ja geavahanplána dárkkisteami oktavuođas.
- Akwé :Kon -rávvagat gáržžidit mehciid geavaheami dálá dilis. Meahcceguovlluid eai farga sáhte geavahit earát go "sámi boazodoallu", Väänänen čállá Bátneduoddara dikšun- ja geavahanplána birra.
Väänänen cuiggoda maid dan, ahte meahciráđđehuslága ođasmahttinbargojoavkui lea addon unnán áigi.
- Bargojoavku galgá vádjit golmma mánotbajis faskkastit evttohusas nu gohčoduvvon sámeparagráfain, mat ođđa meahciráđđehusláhkii dárbbašuvvojit. | http://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/vaananen_kritisere_akwe_kon_-doahpaga/6870397 |
Latest news
- Studier med søknadsfrist 01.09.24
- Bo, spise og barn i barnehage mens du studerer
- Opptakskravene til lærerutdanninga er endret
- Studere til til høsten? Vi har forlenget søknadsfristen!
- Seks nye samiske veivisere
- Nye samiske veivisere offentliggjøres i Europas kulturhovedstad 2024
- Vil du omprioritere studieønsket ditt?
- Konsekvenser for Sámi allaskuvla når 27 ansatte er i streik
- Harald Gaski utnevnt til æresdoktor
Sámi buohccidivššároahppu ohcanládje
Dál lea vejolaš ohcat sámi buohccidivššárohppui. Ohcanáigemearri lea golggotmánu 16.b. 2020. Lea Norgga arktalaš universitehta mas lea fágalaš ovddasvástádus ohppui, ja danne galgá ge ohcamuš mannat universitehta ohcanwebii.
Oahppu álgá ođđajagimánus 2021 báikkálaš čoagganemiiguin Guovdageainnus. Oahppu lea Sámi allaskuvllas. Davvisámegiella lea oahppo-ja eksamengiella.
- Loga eambbo oahpu birra, movt oahppu lea huksejuvvon, sisaváldingáibádusat jna universitehta ruovttusiiddus.
- Njuolga ohcanskovvái "Søknadsweb" bokte - vállje UiT Norges arktiske universi | https://www.samas.no/nb/node/4918 |
Gielddahoavda: Gilieahkediin ovdan stuorra fuolla ođđa Deanu soahpamušas
Áibbas juohke ságastallamis gieldalaččaiguin boahtá ovdan stuorra fuolla ođđa Deanu soahpamušas, muitala Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio. Son lea johtimin giliid mielde gullamin olbmuid jurdagiid das makkár gielda galggašii leat jagis 2025.
Anneli Lappalainen,
Susanna Guttorm,
Pirita Näkkäläjärvi
Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio lea joht√°n deaivamin olbmuid gieldastrategiija olis.
Vuokko Tieva-Niittyvuopio muitala, ahte gieldda olbmuin lea stuorra fuolla áššiin, mat eai riekta laktas gieldastrategiijai.
– Gieldda olbmot leat justa dál fuolas ođđa Deanu soahpamušas ja dan váikkuhusain. Dat boahtá ovdan stuorra fuollan áibbas juohke ságastallamis gieldalaččaiguin.
Nubbi ášši mii beaggá lea sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ođastus.
– Olbmot leat maid vehá balus sode-áššiin. Mo lagasbálvalusat ja sámegiel bálvalusat dorvvastuvvojit boahtteáiggis dáppe Ohcejoga gieldda guovllus.
Gullamin olbmuid das makkár gielda galggašii leat jagis 2025
Ohcejoga gielddas leat ordnejuvvon gilieahkedat borge- ja čakčamánus.
– Sivva gilieahkediidda lea, ahte gielddas lea bargamin ođđa strategiijain, dego ođđa gieldaláhka geatneagahttá. Danin mii gullat gieldda olbmuid das, makkár min gielda galggašii leat jagis 2025, Tieva-Niittyvuopio muitala.
Maŋimus gilieahket lea otne vuossárgga guđa áigge eahkes Gáregasnjárgga gilidállu Sáivvus. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/gielddahoavda_gilieahkediin_ovdan_stuorra_fuolla_oa_deanu_soahpamusas/9143036 |
ámedikkis lea hálddašanovddasvástádus sámi kulturmuittuin ja sámi vistesuodjalusas miehtá riikka. Sámi kulturmuittut leat mearkkat sámi ássamis ja orrumis, dat gaskkustit máhtu min máttuid eallineavttuid, resursageavaheami, oskku ja eanadatgeavaheami birra. Sámi kulturárbi addá midjiide máhtu, identitehta ja vásihusaid. Kulturárbi addá maiddái deaŧalaš vuođu mii bidjá eavttuid buot areálaplánemii ja sisabahkkemiidda eanadagain. | https://sametinget.no/kulturmuito-ja-vistesuodjalus/ |
Ođas eamiálbmogii gullevaš mánáid joavkohávddis ovddeš Kamploop ásodatskuvllas Kanádas lea hirpmástuhttán máŋgasiid maŋemuš vahku áigge.
Guovllu eamiálbmogii, Neskonlith čerdii gullevaš sápmelaš Ara Aikio muitala NRK Sámi jearahallamis, ahte ođđasat gávdnosiin eai gal boahtán sutnje vuorddekeahttá.
Ohcejohkalaš Ara Aikio lea ieš fitnan oahpásmuvvame Kamploop skuvlii ja gullan maiddái muitalusaid skuvlavázzimis iežas bearrašis.
– Mu boarráseamos viellja ja áhčči leaba vázzán dan skuvlla ja dat muitaleigga munnje issoras máidnasiid dan birra. Mun gal in logašii, ahte dat lea skuvla, dat gal lei mánáide eambbo nugo fáŋgal, dadjá Aikio.
Kanádas leat viggan assimileret eamiálbmogiid bákkuin, ja dan dihte stáhta vuođđudii ásodatskuvllaid eamiálbmotmánáide. Mánáid dolvo veagal ásodagaide, gos sii eai ožžon hállat iežaset gielaid eaige čájehit iežaset kultuvrra.
Stuorra oassi mánáin gárttai vásihit maiddái veahkaválddi ja seksuálalaš illasteami. Duháhat mánát jávke dain skuvllain. Skuvllaid oamastii stáhta, muhto girkut bajásdolle daid.
Aikio muitala, ahte leamašan váttis áddet dan, mo su álbmoga vuostá leat láhtten.
– Velge dovdojit bákčasat, vaikko ieš in leat vázzán dan skuvlla, muhto dat lea mu ruovttuguovlu ja mu álbmot, mii lea gillán issorasat, dadjá Ara Aikio.
Eamiálbmogat leat dál gáibidišgoahtán, ahte earáge ásodatskuvllaid galgá dutkat
Maŋemuš ásodatskuvllat giddejuvvojedje 1990-logus, muhto bahča muittut eai leat addán ráfi.
Aikio mielde Kanáda eamiálbmogat leat juo 20 jagi áigge gáibidan, ahte ráđđehus čielggada, mii ásodatskuvllain lea dáhpáhuvvan.
– Dan áigge eiseválddis ii lean geatnegasvuohta muitalit, gosa mánná lea šaddan. Sii dadje fal, ahte dat lea láhppon dahje dat lea gárgidan. Ja galhan doppe gárgidedje mánát, giibat doppe háliidivččii leat, go doppe ii leat dorvvolaš dovdu, oažžu ballat, árvala Aikio.
Kanáda eamiálbmogat leat dál gáibidišgoahtán, ahte earáge ásodatskuvllaid galgá dutkat Kamploop gávdnosa maŋŋá. Aikio mielde dáhpáhus lea ožžon olbmuid rahpasit vásáhusain.
– Máŋggat, geat leat dain skuvllain leamašan, háliidit dál muitalit dáid boasttuvuođaid ja mo sin leat ráŋggáštan ja doallan nealggis.
Kamploops gávdnosa maŋŋá olbmot leat háliidan čalmmustahttit dáhpáhusa máŋgga láhkai.
– Mii leat čájehan miela ja sosiálamediain oránša ivnniin dan leat maid čalmmustahttán. Min olbmot leat dolvon girku ja stáhta eiseválddiid lágádusaid ovdii mánáid gápmagiid 215 bára. Go bijat dan veardde gápmagiid, de áddet man olu leat mánát jápmán, smiehtada Aikio.
Maiddái Sámiráđđi lea čájehan solidaritehta guovllu álbmogii ja lea almmustahttán cealkámuša sin doarjjan. | https://yle.fi/sapmi/3-11964593 |
Repatrieren dahje máhcaheapmi
Repatrieren dahje máhcaheapmi nu go sámegillii lohkat, lea olbmuid, dávviriid dahje olbmobázahusaid máhcaheapmi daidda guovlluide gos dat leat vuolgán.
Doaba repatrieren lea vuolgán gaskaáiggi latiinnagiela sánis repatrio mii mearkkaša ruovttoluotta (re-) ja áhčiid riikka (patria). Álgoálbmogat miehtá máilmmi oččodit dál iežaset máttuid ja dávviriid máhcahuvvot ruoktot maid dološáiggi dutkit leat dolvon. Nállebiologat ledje erenoamáš áŋgirat iskat olbmuid bázahusaid.
Nállebiologiija lei oktii áiggis akademalaš fága mas studerejedje olbmonáliid. Dán áiggi atnit nállebiologiija pseudodieđalaš oahppan mas ii leat duohta dieđalaš vuođđu. Rasisttalaš jurdagat ja kulturdásiid oahppa mii leavvagođii 1700-logu loahpageahčen, lei alimus agis 1900-logu álggus, ja maŋŋel dan láivvui jáhkku dáidda jurdagiidda. Carl von Linné anii ahte čanai hámi sáhttá čatnat karakterii, muhto 1800-logus adde dutkit vel viidát mearkkašumi nálle-doahpagii.
Ruoŧa antropologa Anders Retzius dutkkai 1840-logus olbmonáliid, ja mearkkui daid oaiveskálžomihtuid mielde (lei go oanehis dahje alla gállu). Su bárdni Gustaf Retzius čuoččuhii ahte Ruoŧa našuvdna lei Eurohpá eanemus homogena našuvdna mas ledje olles 87 proseantta alla gállu, ja dušše 13 proseantta olbmuin lei oanehis gállu. 1870-logus šattai nállejurddašeapmi oassin dieđalaš ja politihkalaš digaštallamis. 1921:s ásahuvvui Uppsalai Stáhta nállebiologalaš instituhtta ja doppe lei doavttir Herman Lundborg hoavdan. 1958:s rievdadedje instituhtas nama Institutionen för medicinsk genetik ja dat sirdui de Uppsala universitehtii.
Visot dákkár jurdagat sierralágán náliid iešvuođaid, headjuvuođaid ja dávddaid birra galge gul hilgojuvvot dan rájes. Muhto duohta máilmmis leat dákkár jurdagat ja oainnut kultuvrraid vealaheamis bistán ja guhká váikkuhan sihke riikkabeaivemearrádusaid, eiseválddiid guottuid ja dieđalaš ja politihkalaš digaštallamiid, ja soaitá báidnán vel sápmelaččaid iešoainnu nai. | https://www.samediggi.se/135333 |
Latest news
- School sessions and gatherings autumn 2022
- 6 good reasons to study at Sami University of applied sciences
- Cooperation agreement signed
- Call for abstracts: Landscape Practices Conference
- New student ambassadors for Sámi University of Applied Sciences in Russia
- Inga Juuso – Tribute concert: Free tickets for students at Sámi University of Applied Sciences
- Welcome to register to the online part of the Sámi Education Conference 2021
- Start of studies autumn 2021
- The application deadline for autumn semester studies 2021 has been extended!
Sámi allaskuvllas dehálaš servodatdoaibma
Stuorradikki dieđáhus Norgga alitoahpu struktuvrras (Stortingsmelding: Meld. St. 18 (2014-2015) lea sihkkarastán ahte Sámi allaskuvla bissu sierra ásahussan.
Ráđđehus oaidná ahte Sámi allaskuvllas lea erenoamáš dehálaš servodatdoaibma. Allaskuvla ii galgga časkojuvvot oktii eará alitoahpu ásahusaiguin Norggas.
Sámi allaskuvla sierra sajis
Norgga alitoahpu kárttas, mii čuovvu Stuorradiggedieđáhusa, Sámi allaskuvllas lea sierra sadji.
Stuorradiggedieđáhusas boahtá čielgasit ovdan ahte fušuvnnat (oktiičaskimat) eai boađe guoskat Sámi allaskuvlii. Sámi allaskuvllas lea erenoamáš servodat rolla. Dan dihtii ráđđehus áigu Sámi allaskuvllain čađahit sierra ovdánahttinproseassa (dáro: en egen prosess på grunn av sin særskilte rolle). Gieskat ráđđehus buvttii maiddái evttohusa dahkat spiehkastaga Sámi allaskuvlla doavttergráda (ph.d.) prográmmii, vai allaskuvla beassá bidjat johtui máilmme áidna sámegiel dutkiidoahpu sámegiela ja sámi girjjálašvuođa suorggis. Dánu lea láhččojuvvon hui buorre dilli sámi ja sámegiel alitoahpu ja dutkama ovdáneapmái.
Stuorradiggedieđáhus ii buvtte Sámi allaskuvlii ođđa ovttasbargogáibádusaid, eará go dat maid allaskuvla lea juo plánen ja maiguin lea bargamin. Stuorradiggedieđáhus deattuha dárbbu sihke fágalaš ja hálddahuslaš ovttasbargui. Dieđáhus namuha allaskuvlla hálddahuslaš hástalusaid ja evttoha doaibmabijuid.
Allaskuvllas leat juo jurddašuvvon čovdosat
Hálddahusa ovttasbargošiehtadus Tromssa universitehtain lea barggu vuolde. Hálddahusa bargokapasitehta maiddái nannejuvvo. Jagi 2015 álggu rájes hálddahus lea nannejuvvon guovtti hoavdavirggi bokte: bargiidhoavda ja oahppohoavda leaba sajis. Jođiheaddjit ja stivra gozihit čavgadit ja strategalaččat stivrejit hálddašanvuogádaga.
Fágalaš ovttasbargu eará ásahusaiguin, mii Stuorradiggedieđáhusas deattuhuvvo, lea muđui ge Sámi allaskuvlla váibmoášši. Fágalaš ovttasbargu lea eaktun nannet Sámi allaskuvlla miehtá Sámi, davviriikkalaš ja internašunála eamiálbmot doaimma. Sámi allaskuvlii lea mávssolaš jurddašit hui viidát internašunála arenaid. Lea dehálaš fágalaččat ovttasbargat Norgga ja davviriikkalaš universitehtaiguin main leat sámi fáttát ja sámi fágat. Seammás allaskuvla áigu viiddidit geatnegahtti ovttasbarggu maiddái Austrália, Aotearoa (Ođđa Selándda), USA, Kanada, Hawaii, Skottlándda ásahusaiguin, main leat eamiálbmogiidda relevántta prográmmat ja dutkandoaimmat.
Dat leat positiivvat ođđasat Sámi allaskuvlii sihke oanehis áigge perspektiivvas ja maiddái boahtte áigái. Dat lea vel okta lávki dieđalaš allaskuvlla guvlui ja boahtte áiggis maiddái globála eamiálbmotuniversiteahta guvlui. | https://www.samas.no/en/node/798?page=3 |
Eanadoallu ja oapmedoallu
Lotnolasvuohta gaskal oapmedoalu ja guolásteami lea máŋggaid čuđit jagiid leamašan mearrasámi guovlluid dovdomearkan. Bearrašat birgejedje das maid luonddus ožžo, ábis, eatnamis ja meahcis.
Dábálaš dállodoalus sáhtte leat moadde gusa ja nuppelohkái sávzza, ja muhtun dáluin lei velá okta dahje guokte gáicca. Dát oapmedoallu lotnolasat guolásteapmái lei doarvái dállodoalu dárbbuide.
Lassin oamedollui de dalle fertejedje seammás maiddái guolástit. Guovddážis ealáhusas lei liemasruitu. Das vušše omiide biepmuid buotlágan šattuin maid vižže mearas ja meahcis. Dát biebmu dat birrajagi ealihii omiid.
Olleš bearaš oasálasttii dállodoalu bargguide, muhto bargodoaimmaid juohku lei čielggaduvvon. Nissonolbmuide gulai dállodoalu doaimmahit, dikšut mánáid, biepmostallama, ruovttudivššu ja duddjoma, ja dievddut galge guolástit, bivdit, murret, njuovvat ja áimmahuššat visttiid ja dávviriid. Ládjobargguid barge searválaga, muhto muhtun báikkiin gulai ládjobargu nissonolbmuide.
1800-logu loahpa guvlui lei dábálaš eanas dállodoaluin buđeittaid gilvit. Ovdal dan gilve unnán šattuid, earret návrašiid. Maŋŋil gilvigohte maiddái rušpiid, gállaruohttasiid ja gálláid.
Iešbirgejeaddjin biepmostallamis ja bivttasteamis
Omiin bearaš oaččui sihke biebmu ja biktasiid. Sii bohče sihke sávzzaid, gusaid ja gáiccaid, ja mielkkis sii dahke loahppemielki , vuostá ja gusavuoja. Mielkki bidje fárpaliidda vai galggai suvrut. Lei dábálaš mielkái seaguhit juomuid ja murjjiid.
Čakčat njuovvanáiggis borre ollu varasbierggu. Muđui sáltejedje, goikadedje dahje suovastuhte biergguid. Dalle olbmo válde buot osiid oamis. Varra ja siskilušat atne márffiide dahje goikadedje ja atne daid mális ja ruittuin.
Sávzaulluid botne láigin, ja láiggis gođe ja čulde biktasiid ja dávviriid. Buot dahke ieža. Sii buvttadedje maiddái gálvvuid Ivgubađa márkaniidda. Rátnu lei árvvolaš lonuhangálvun.
Náhkis gorro čázehiid. Čázetvuođu gorro vuovssánáhkis. Badjebeali gorro sávza- ja gáiccanáhkis, ja goarrumii sii atne suotnaárppuid. Gápmagiid siste atne gámasuinniid, ja čázehiid vuide bihkain masa lei seaguhuvvon guolevuodja vai šadde čáhcejeahkkit ja lieggasat.
Buohtalasealáhusat dál
Buohtalasealáhusat, nu movt odne leat, fátmmastit juogo eanadoalu ja guolásteami, boahtálasat huksehus-, bálvalusealáhusain dahje eará lagasguovllu fitnuiguin. Dál leat báikkálaš oalgebuvttadeaddjit guolástanealáhusas, eanadoalus ja duojis geat vuovdalit guovllu iešvuođa mealgat eanet go ovdal. Dasa lassin maiddái oaidnit ahte vel eanet čalmmustahttet mátkeealáhusaid mas báikkálaš kultuvra ja luondu lea vuođđun. Dánlágan ođđa buohtalasealáhusaid sáhttá maiddái dulkot dan guvlui ahte lea heiveheapmi mii ovddasguvlui dagaha vejolašvuođa ássan dán guovllus. | https://nordligefolk.no/hjem-2/kultur-og-historie/jordbruk-og-husdyrhold/?lang=sa |
Lea jahki 2019, lea sámediggeválgajahki. Miehtá jagi iešguđetlágan mohkit áitet ja bidjet smiehttat, bođežatgo čakčat válggat obalohkáige.
Eandalii, go smiehttá buot dan duogáš-dráma: giđđat Ovttastuvvan našuvnnaid nállevealahanlávdegoddi ávžžuhii Suoma stáhta gudnejahttit sámiid iešmearrideami, ja dat vuot attii ođđa leavttu Sámedikki válgalávdegotti ja alimus hálddahusrievtti gaskasaš juridihkalaš skismái sápmelašmeroštallamis. Go sámedikki stivrra bivdda sámediggeválggaid maŋideapmái ii lihkostuvvan, Sámi Árvvut -searvi ávžžuhii sámiid boikoteret čavčča válggaid.
Dan muttus dábálaš jienasteaddji, mun, veháš juo dolkagohten daidda válgafearániidda, muhto loahpas fas ealáskin, go vel poastage álggahii streaikkas ja máŋgasat heađástuvve das, ollejitgo sin jienastanbáhpárat áiggil Anárii.
Dego jagi 2015, maiddái 2019 sámediggeválggat dollojuvvojedje dilis, mas Sámedikki válgalávdegottis (ja ON:s) ja alimus hálddahusrievttis ledje earálágan oainnut sámeálbmoga iešmearrideamis.
**Mun lean dušše dábálaš jienasteaddji. **Čuovun politihka, muhto in máhtáše govahallat iežan politihka máilbmái. Mu čalbmái orui dát válgaáigodat erenomáš geasuheaddji justa buot daid mohkiid dihte. Dovden seammaláhkai, go evttohas Ida-Maria Helander (ii válljejuvvon), guhte Yle Sámi válgapanelas Helssegis 26.8. logai, ahte dát válggat ja dilli čájehit boahtteáigái (suom. "Minun silmääni tämä tilanne näyttäytyy vedenjakajana.").
Gulan jietnameriid ja olbmuid namaid, geat orrot mannamin čađa, inge baifáhkka válgabohtosa vuođul leat aivve sihkkar, leago jahki 2019, 2012 vai 1999.
Mun dulkojin Helandera sániid nu, ahte dát áigodat ja boahtte sámediggebadji meroštallet boahttevuođa sámepolitihka bálgáid muhtin mearkkašahtti lávkkiiguin. Hás juohke nuorra ollesolmmoš jáhkká nu – dahje kánske mun ieš háliidin nu smiehttat, ja dovden oktiigullevašvuođa olbmui, gii sulastahttá iežan: nuorra nissonolbmui, gii orru gávpogis ja gii sávvá iežas jiena gullot sámeservošis.
Muhto vel eanet mun háliidin oaidnit Sámedikki, gos gullojit ain earálágan jienat, eai dušše mu ja mu láganiid, muhto ain máŋggabealasot sápmelašvuođa jienat.
Vuoi dan beahttašumi, mainna lihkken golggotmánu vuosttas beaivái ja boahtte Sámediggái!
Helssegis morihan golggotmánu vuosttas beaivái, ja nagirčalmmiid searvvan Yle Sámi Live-streamii sosiála media bálvalusas Instagramis čuovvut válgabohtosiid diibmu 10. Gulan jietnameriid ja olbmuid namaid, geat orrot mannamin čađa, inge baifáhkka válgabohtosa vuođul leat aivve sihkkar, leago jahki 2019, 2012 vai 1999. Vuoi dan beahttašumi, mainna lihkken golggotmánu vuosttas beaivái ja boahtte Sámediggái!
Mii dat dasto lea, maid mun oba vurden? Iibat ovdamearkka dihtii leat buorre, ahte ođđa Sámediggái gullet measta seamma ollu nisson- ja almmáiolbmot? Iibat leat erenomáš dehálaš, ahte máŋggat sámediggelahtut leat čatnosis árbevirolaš ealáhusaide dego boazodollui ja guolásteapmái? Iibat leat buorre, ahte Sámediggi ođasmuvvá ja oažžu gávcci áibbas ođđa áirasa? Go jođánit smiehtasta, de boađushan orru mánggabealat. Dárkilot suokkardallan goittotge čájeha, gos dálá sámepolitihka deattut leat.
Dego Yle Sápmi muitalii ođđasisttis 1.10., measta bealli ođđa Sámedikki áirasiin boahtá Anáris: logi áirasa oktiibuot 21 áirasis. Válgaortnega mielde juohke sámegielddas válljejuvvojit golbma áirasa ja sin lassin eará áirasat jietnameriid mielde.
Sámedikki dieđuid mielde juo badjelaš 60 proseantta Suoma sámiin orru árbevirolaš ruovttuguovllu olggobealde, muhto jagis 2019 dušše okta áirras válljejuvvo Sámediggái sámeguovllu olggobealde.
Dieđán gal, ahte juohku "sámeguovllu sápmelačča" ja "olgosápmelačča" gaskkas ii leat ollenge čavgat: máŋggat sámit orrot guovtti sajis, Sámis ja muhtin gávpogis. Dálá áigi addá vejolašvuođa johtti eallinvuohkái. Nuba máŋggain ođđa áirasiin leatge vásáhusat sihke gávpogiin ja das, mo lea eallit Sámis birra jagi. Vávjján goittot, ahte dát guokte birrasa leat oalle earáláganat – njulgestaga dego guokte sierra máilmmi.
Sámepolitihkka ii velge oro juksamin doarvái daid olgosámiid, geat sáhtášedje viiddidit ságastallama ja buktit dasa iežaset vásáhusaideaset.
Boahtte Sámediggi 2020–2023 ii mu mielas speadjalastte doarvái daid máilmmiid, gos sápmelaččat ellet, daid nuppástusaid ja jienaid daid máilmmiid siste. Sámepolitihkka ii velge oro juksamin doarvái daid olgosámiid, geat sáhtášedje viiddidit ságastallama ja buktit dasa iežaset vásáhusaideaset.
Soaittán leat boasttugis. Hás čuovvovaš jagit buktet ollu varas jurdagiid ja návccaid čoavdit báhkka sámepolitihkalaš áššiid, muhto manne balan, ahte ođđa Sámediggi juohkása ain garrasabbot guovtte lahkkái sápmelašmeroštallama oasil ja jienat daid joavkkuid gaskkas šaddet ain hárvvibun.
Helga West
Čálli lea Biennaš, guhte geahččala ja máhttá veháš maid, muhto dušše binnáš. Biennaš-Jon Jovnna Piera Helga lea teologa, gii dárbbu mielde sáhttá gal sárdnut. Son bargá Helssega universitehtas doavtterstudeantan ja dutkagoahtá soabadallama. Bearrašiinnis son orru Mátta-Estteeatnamis, Otepääs. | https://yle.fi/sapmi/3-11000430 |
Juoga ii doaimma?
Jus fuobmát meattáhusa, de berrešit váldit oktavuođa minguin. Čilge čuolmma ja muital guđe neahttalohkki dahje mobiilatelefovnna don geavahit, ja maid ledjet ohcame go fuobmájit váttisvuođa.
einnostit lea vejolaččat dán sáni hápmi:
- einnostit Sátnehistorjá → Oza buot hámiid teavsttain →
-
- einnostit verb transitiv infinitiv
- einnostit verb transitiv indikativ presens 1.p.flt.
- einnostit verb transitiv indikativ presens 3.p.flt.
- einnostit verb transitiv indikativ preteritum 2.p.ent. | https://sanit.oahpa.no/detail/sme/nob/einnostit.html |
Jump to navigation
Back To All
Sámekultuvrra ja girjjálašvuođa professor
Dutkanfáttát: Sámi girjjálašvuohta, sámi árvvut ja symbolat, ee. sámi našunálalávlla, álgoálbmotkultuvrrat.
Sámi allaskuvla / Sámi University of Applied SciencesHánnoluohkká 45NO-9520 Guovdageaidnu / KautokeinoNorga / Norge / Norway
Tel:+47 78 44 84 00E-poastta/e-mail: [email protected]: 971 519 363
© Sámi University of Applied Sciences
Developed by: Ramsal | https://samas.no/en/user/573 |
skirjataan
X
kuluttua.
Jatka palvelun käyttöä
Omda S7
Virtuaalisen sosiaali-ja terveyspalvelukeskuksen viestit
Virtuaalisen sosiaali-ja terveyspalvelukeskuksen viestit
Veahkki jođánit
Amma fuomášat, ahte dát skovvi ii leat oaivvilduvvon akuhtta dahje heahtediliid várás. Dalle váldde njuolga oktavuođa 112.
Du gažaldat sáhttá leat mii beare, mii guoská iežat dili dahje du bearašlahtu, ustiba dahje eará lagas olbmo veahki dahje doarjaga dárbbu. Oktavuođaváldimiidda vástidit mánáid, nuoraid ja bearrašiid bálvalusaid bargit. Vástideaddjit barget Lappi buresveadjinguovllus, gielddain dahje goalmmát sektora aktevrrain.
Mii vástidit du gažaldahkii dahje veahki bivdagii maŋimustá 1-2 árgabeaivvi siste.
Sáhtát jearrat maiddái nama haga. Ithan čále skovvái sosiáladorvodovddaldaga dahje eará dieđuid, mat dollojuvvojit suollemassan. Midjiide sáddejuvvon oktavuođaváldimiid lea vejolaš ávkkástallat bálvalusa ovddideamis.
Almmuhus dahkkon
Namma dahje nammamearka
Oktavuođaváldinvuohki
Vállje fálus alccet vuohkkaseamos molssaeavttu
Telefovdna
E-boasta
Goappašat heivejit
Telefonnummir
E-boastačujuhus
Ruovttugielda
Mo mii sáhttit leat veahkkin?
Dohkkehan, ahte buoremus veahki várás, sáhttá ámmátolmmoš, guhte vuostáiváldá oktavuođaváldima, dárbbu mielde sirdit mu sádden gažaldaga nuppi ámmátolbmui, guhte bargá mánáid, nuoraid ja bearrašiid bálvalusain Lappi buresveadjinguovllus, gielddas dahje goalmmát sektoris.
Duođaš, ahte it leat ruskaboastarobohtta. Vástit nummariiguin, man olu lea
nolla miinus nolla
?
Copyright © 2024
Omda A | https://www.sosiaalijaterveyspalvelut.fi/kysyhoitajalta/kysy/anon_laskenta_inari_pyydaapua_pohjoissaame |
Almmola sártnit
Dása leat čohkkejuvvon muhtun válljejuvvon sártnit maid leat doallan ieguđetlágán almmola dilálavuođain. Das leat sártnit maid Gonagasbárra, Ruvdnaprinsabárra leat doallan, ja maiddái sártnit maid Prinseassa Märtha Louise ja Prinseassa Astrid leaba doallan oassin sudno almmola doaimmain. Ođđa sártnit almmuhuvvojit dađistaga. Dás gávdnojit maid muhtun moadde sártni maid Gonagas Olav V ja Gonagas Haakon VII leaba doallan. Eanet sártniid almmuhit dađiastaga. Muhtun historjjála sártnit gávdnojit maid jietnafiilan.
Sártnit almmuhuvvojit dan gillii go dat leat dollojuvvon, juogo dárogillii dahje eŋgelasgillii.
Lohku: 1152
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Maŋemus | https://www.gonagasviessu.no/taler.html?sek=74901&tid=75101 |
Mátkemuitalus sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu Kanáda mátkki birra
Sámi allaskuvlla vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu studeanttat ovttas oahpahedjiiguin ja bargiiguin leat geassemánus 2022 mátkkoštan Kanádai galledit Memorial University of Newfoundland –universitehta oassin Verdde-fierpmádaga doaimmaid. Verdde-fierpmádat lea davviguovllu alitoahpu oahppoásahusaid fierpmádat, masa gullet vihtta davviguovllu alitoahpu ásahusa. Fierpmádaga bokte lea sihke studeanttaide ja bargiide vejolaš vuolgit lonohallamii. Ovdal mátkki Sámi allaskuvlla oahpaheaddjeoahput leat searvan Verdde Thematic Network 2021 project for virtual exchange activities -prošektii, mii ráhkkanahttii joavkku mátkái.
Kanáda-mátki sirdojuvvui riikkaid COVID 19 –njuolggadusaid geažil ovddit jagis nu ahte beasaimet mátkkoštit Kanádai mannan jagi geassemánus. Mátkkis beasaimet oahpásnuvvat Memorial University doaimmaide ja campusii ja oahpat universitehta oahpaheaddjeoahpuid ja álgoálbmotdoaimmaid birra. Beasaimet fitnat Juniper Houses, mas doaibmá álgoálbmotstudeanttaid resurssaguovddáš. Lassin oahpásnuvaimet St. John'sa gávpogii mas Memorial University váldocampus doaibmá. St. John'sas oruimet Macpherson College geasseorrunsajis universitehta campusguovllus. Beasaimet oahpásnuvvat Memorial University oahpaheaddjeoahpu studeanttaide ja bargiide ja gullat logadallamiid sihke universitehta oahpahedjiin ja eará áššedovdiin.
Mátkošteimmet badjel jándora goappáge guvlui ja beasaimet fitnat St. John'sa gávpoga lassin Toronto ja Montreala gávpogiin. Mátkkis vásiheimmet mo earenoamáš somás joavku mis lea oahpaheaddjeoahpus ja mii boahtit álo muitit dán somás mátkki ja vejolašvuođaid maid dat buvttii midjiide sihke joavkun, oahpaheaddjestudeantan ja olmmožin. Dovddaimet iežamet hui bures boahtán ja vuostáiváldon Memorial University bealis ja sávvat ahte sii maid besset min galledit muhtin beaivve. Dán mátkkis leat báhcán olu somás fearánat, vaikko buot dáhpáhusat eai lean suohttasatge. Muhtin girdi šluhttejuvvui, ovtta girdis mii maŋŋoneimmet girdišilljumoivvi dihte ja goaffarat eai máŋgii čuvvon min muhto mearrideimmet ahte eat beroš das nu beare olu, muhto baicce návddašit earenoamáš vásáhusain maid beasaimet oažžut dán mátkkis.
Teaksta: Janita Känsälä, 3. jagi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu oahpaheaddjestudeanta, geassebargi oahppohálddahusas 2022
Govat: Sámi allaskuvlla vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahput
Janita Känsälä, Ellen Inga Sara ja Inga Merete Pulk | https://www.samas.no/en/node/5741?page=8 |
Tone Vigeland DáiddaStáljas
Odne eahkes lei Majestehta Dronnet Sonja mielde go «Tone Vigeland. Smykker og skulptur» rahppojuvvui Dronnet Sonja DáiddaStáljas. Dan čájáhusas oaidnit Norgga eanemus dovddus čikŋadáiddára dujiid.
Tone Vigeland lea internašuvnnalaččat dovddus ja dohkkehuvvon njunušdáiddár čikŋadesigna suorggis. Son sirdigođii 90-logus eará dáiddasuorgái - skulptuvrraide. Son liiko áinnas bargat metálla materiálain, ja su bargguin oaidná dávjá dien garra materiálas ráhkaduvvon litna hámit ja iešguđetlágan tekstuvrrat.
Čájáhusas leat čiŋat áigodagas 1956 gitta 1998 rádjái ja skulptuvrrat 1998 rájes otnážii.
Almmolaš rahpan
Dronnet sávai buresboahtima rahpamii eske veaigin. - Lea stuora illun beassat bovdet din dakkár dáiddára universii maid mun – ja oallugat muinna – atnit hui árvvus, dajai Dronnet Sonja gussiide. Guossin ledje bures sajáiduvvan gollečeahpit ja čikŋadáiddárat ja nuorat geat leat oahpu váldimin.
Dronnet Sonja ja Tone Vigeland eahkeda rahpandilálašvuođas. Govva: Lise Åserud, NTB scanpix
Anniken Thue doalai rahpansártni, maŋŋel go Petra Hölscher lei muitalan movt dát čájáhus šattai duohtan, go álggus čájehuvvui oassi das Die Neue Museas Münchenis. Anne Grete Preus loahpahii lávddi prográmma guvttiin lávlagiin maid lei válljen dán dilálašvuhtii.
Čájáhus rahppojuvvo álbmogii ihttin, čakčamánu 21. beaivvi ja lea rabas DáiddaStáljas gitta skábmamánu 25. beaivái 2018.
Pioner
Tone Vigeland dáiddalaš bargoáigodat lea badjel 60 jagi, ja 50-logus šattai son okta pioner Norgga gollečeahppiduoji ođasmahttimis. Son šattai oalle johtilit dovddusin olggobealde dán riikka, danin go geavahii ođđa materiálaid ja rádjenjeaidi hámiid. Son šattai dehálaš oassin Scandinavian Designas, ja lei mielde álggaheamen ođđa áigodaga Norgga ja olles Skandinavia čikŋadujiid design suorggis.
Tone Vigeland lea ieš leamaš mielde ordnemin DáiddaStálja čájáhusa. Govva: Lise Lise Åserud, NTB scanpix
Rávisolmmožin lávkii son ođđa dimenšuvdnii, čiŋaid duddjomis skulptuvrraide. Skulptuvrralaš hámit mat čiŋahit čájáhusa plakáhta čájehit čielgasit mii lea vuordimis.
Die Neue Sammlung
Tone Vigeland dáidá leat dat norgga dáiddár gean duojit gávdnojit eanemus museain olgoriikkain.
Dát čájáhus lea ordnejuvvon ovttasbarggus Die Neue Sammlung – The Design Museum München, gos čájehedje osiid das 2017:s. Majestehta Dronnet lei dan čájáhusa suodjaleaddji, mii navdojuvvui dan jagi buoremus čájáhussan Duiskkas 2017:s Vigeland lea vuosttaš skandinávalaš čikŋadáiddár guhte lea ožžon nu stuora gudni ahte lea beassan lágidit čájáhusa dien hui beakkálmas duiska museas.
Rávisolmmožin molssui Tone Vigeland dáiddasuorggi čiŋain skulptuvrraide. Goappešat surggiid dáidagat ledje mielde dán čájáhusas. Govva: Lise Åserud, NTB scanpix
Dronnet Sonja DáiddaStálja čájáhus lea čielgasit viiddiduvvon go doppe leat maid skulptuvrrat maid leat luoikkahan Našunálamuseas, KODE:s ja priváhta olbmuin. Tone Vigeland lea ieš ordnen dán čájáhusa ovttas Gonagaslaš čoakkáldagaid bargiin Kjartan Hauglid. München čájáhusa lei ordnen ja lágidan Petra Hölscher, gii doalai sártni otná rahpamis.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus. | https://www.gonagasviessu.no/nyhet.html?sek=74887&tid=165140 |
ámediggi 2013: Sartnit
Mun sávan Sámediggái buresboahtima ovddasvástideaddji daguide ja sávan dan addat ávkin sámi álbmogii ja min riikii.
Sámediggi lea dehála ovddideaddji min oktasa servodahkii. Sámediggi lea barggustis bokte váikkuhan dasa ahte sámi kultuvra, giella ja servodateallin leat addan gievrrabun ja nannoseabbon.
Sámedikkis lea dehála servodatdoaibma. Dat lea guovdilis gulahallanguoibmi go stáhta eiseválddit hábmejit sámepolitihka.
Ráđđádallamiid bargovuohki lea mielddisbuktán ahte gulahallamat Sámedikki ja eiseválddiid gaskka čađahuvvojit struktuvrrala vuogi mielde, ja olu departemeanttat váldet dávjá oktavuođa Sámedikkiin. Dáinna lágiin ovttasbarget Sámediggi ja eiseválddit gávdnat buriid čovdosiid boahtteáiggi hástalusaide. Lea dehála sihkkarastit ahte sámi jietna gullo, ja ahte eiseválddiin lea nu buorre vuođđu go vejola dahkat mearrádusaid.
Nie lea maiddái báikkála dásis. Sámegiela hálddaanguovlu stuorru. Dál lea viidon ođđa gielddaiguin ja Sámediggi lea singuin dahkan ovttasbargoiehtadusaid. Ovttasbargoiehtadusat leat mávssolaččat sihkkarastit ahte báikkála ja guovlula eiseválddit láhčet dilálavuođaid sámi ássiide.
Servodat rievdá, nu maiddái eamiálbmogiid dilli. Dál ásset olu sápmelaččat gávpogiin ja stuorit čoahkkebáikkiin. Sihke ovttaskas sápmelaii ja sámegillii ja kultuvrii lea dehála ahte mii váldit dán dili duođas. Buorre sámegiela oahpahus skuvllas lea mávssola le dál Kárájogas vai Bergenis. Lea maid dehála ahte gávdnojit čoahkkananbáikkit gos sápmelaččat besset geavahit gielaset ja kultuvrraset.
Romssas lea dál dahkkon ovttasbargoiehtadus Sámedikki ja Romssa gieldda gaskka mii Romssa sámiide galgá addit buriid rámmaeavttuid. Mun dieđán ahte Sámedikkis lea oktavuohta maiddái eará gávpotgielddaiguin vejola ovttasbargoiehtadusaid birra .
Máhttu ovddida diđolavuođa ja áddejumi. Ovdagáttut sápmelaččaid ektui gávdnojit ain, ja geavahuvvojit garra digatallamiin go lea sáhka sámi vuoigatvuođain.
Go sámi jietna gullo servodatdigatallamis, de dat lea mielde eastadeamen ovdagáttuid, buorida máhtu sápmelaččaid birra ja lea mielde ovddideamen buorre ságastallama. Sámediggi, bellodagat geat leat mielde Sámedikkis ja organisauvnnat, leat váikkuhan dasa ahte sámi jietna dál gullo dávjjibut almmola digatallamiin.
Lea maiddái dehála rápmot sámi dáiddáriid ja kulturbargiid mávssola doaimmaid ovddas maid bokte sii leat mielde nannemin sámi identitehta . Sin doaimmaid bokte mii oahpásmuvvat, ja sáhttit čevllohallat, dáinna osiin min kultuvrras. Sámi filmmat, musihkka ja eará ovdanbuktinvuogit leat dehálaččat ovdánahttimis diđolavuođa ja áddejumi sámi kultuvrii.
Gielat leat dehála oassi min oktasa kulturárbbis. Ja sámegielat leat dehála kulturguoddit. Olu sápmelaččat dovdet noađđin go sii eai leat beassan mánnán oahppat eatnigielaset. Danne lea dehála fuolahit ahte sii geat háliidit oahppat giela, oot vejolavuođa dan dahkat.
Lea illudahtti go sámi giellaguorahallan 2012 čájeha ahte ealáskahttin áŋgiruamis lea leama ávki. Eiseválddit deattuhit ahte sámegielaid ealáskahttindoaimmat galget oaut buriid rámmaeavttuid, earret eará Sámegielaid Doaibmaplána čuovvoleami bokte.
Muhto giellaealáskahttin ii ollauva due mearrádusaiguin. Olu áŋggirdeaddjit leat oppa eallinagi garrasit bargan sámegielaid nannemiin ja sin bargu lea leama hirbmat ávkkála. Go eanet ja eanet nuorat hupmet lullisámegiela ja julevsámegiela, de dáin gielain lea boahtteáigi.
Ovttasbargu eará davviriikkaiguin ja Ruoain lea mávssola sihkkarastimis oadjebas boahtteáiggi boahtteva sámi buolvvaide.
Sámeministariid ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámediggepresideanttaid ovttasbarggu bokte leat mii vuoitán positiivvala vásáhusaid. Sámediggi lea mielde váikkuheamen ahte eamiálbmotáit meannuduvvojit Árktala ráđis ja Barentsovttasbarggus.
Maiddái riikkaidgaskasa áŋgiruamis lea Sámediggi mielde nannemin eamiálbmogiid vuoigatvuođaid.
Sámedikki doibmii leat stuora vuordámuat boahtte njeallje jagi. Dis leat olu dehála doaimmat vuordimis. Mus lea luohttámu dasa ahte Sámediggi meannuda áiid sámi álbmogii buoremussan.
Ipmil buressivdnidivččii Sámedikki doaimma ja daiguin sániiguin raban 7. Sámedikki. | https://www.gonagasviessu.no/tale.html?scope=35421&sek=74901&tid=118386 |
Hálddahusdiehtaga magisttar Juha Guttorm Anáris oaččui mannan vahkus Lappi kulturruhtaráju Mikko ja Sirkka Jokela foanddas 6 500 euro doarjaga nákkusgirjebargui.
Guttorm bargu gieđahallá sápmelaččaid kulturiešmearrideami ollašuvvama.
– Mu figgamuššan lea addit dáinna dutkamušain oppalaš gova das, mo vuođđolágas dorvvastuvvon kulturiešráđđen dahje -stivren lea ollašuvvan namalassii láhkaásaheamis dán fargga 20 jagi áigodagas. Dál oaivvildan vuođđoláhkaparagráfa ja lága sámedikkis. Láhkaásaheaddji jurddahan lei dat, ahte dát vuođđoláhkaparagráfa addá rámaid iešráđđemii ja das maŋŋá addojuvvon vuolit dási lágain ja njuolggadusain addojuvvo konkrehtalaš sisdoallu iešráđđemii dán sámediggelága lassin.
Guttorm barggai guhk√° s√°medikki h√°lddahushoavdan ja dovd√° danin s√°medikki historjj√° hui bures.
– Vuosttas dutkančuolbma mus lea namalassii dat, ahte mun vuos fikkan rahpat dán iešráđđema vuođu guoski láhkaásaheami ja erenoamážit daid mihttomeriid mat ledje dalle 1990-logu beallemuttus.
Guttorm guorahall√° mo l√°hka√°saheapmi lea doaibman
Go láhka sámedikkis hábmejuvvui de lei sáhka sápmelaččaid kulturiešráđđema birra.
Juha Guttorm dutk√° namalassii dan mo l√°hka√°saheapmi lea doaibman.
– Vai dat livčče sáhttán ovddidit, de lei dakkár instrumeanta, vearju, vuohki jurddašuvvon addojuvvot sámediggái vai dat sáhttá dahkat álgagiid riikkabeivviide. Dat livčče lean oalle nana vuoigatvuohta nu, ahte Suoma ráđđehusas ii livčče lean mangelagan váldi nuppástuhttit sisdoalu álgagiin iige das livčče lean maiddái mangelagan váldi vihkkehallat, ahte addágo dat álgaga riikkabeivviide vai ii.
– Álgga livčče galgan mannat njuolga riikkabeivviide. Lei jurddašuvvon ahte áiggi mielde Sámediggi bastá dienláhkai addit sisdoalu dán iešráđđemmii. Muhto dát vuođđoláhkaparagáfa sihkastuvvui eret. Mu mielas geavai loahpaloahpas nu, ahte dán kulturiešráđđemis, dan láhkaásaheamis bođii juolgebealle.
Juha Guttorm bargá dál Sámi Soster -searvvi doaimmajođiheaddjin. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/samedikki_ovddes_halddahushoavda_juha_guttorm_valmmastalla_nakkosgirjji_sami_iesmearrideamis/8019923 |
Ritnoaivi ja nieguid oaidni – The Frost-haired and the Dream-seer
Beaivváš Sámi Našunálateáhter – The National Sami Theatre
1 Áillohaš
2 Ritnoaivi (Báitte fal beaivi!) Frost-haired (Shine, Sun!)
3 Ofelaš II Pathfinder II
4 Ijaid, beivviid nai Nights, even Days
5 Eallima áhpi The Ocean of Life
6 Sámi eatnan duoddariid Plains of Sápmi
7 Johtá beaivi The Sun turns
8 Davás To the North
9 Biegga The Wind
10 Leage leage Please be …
11 Govadas The Shaman Drum
12 Vuoi, Biret-Máret, vuoi! Oh, Biret-Máret
13 Áldobiellut Reindeer Cow Bells | https://www.gavpi.org/cd-joik-og-sang-med-musikk/1165-ritnoaivi-ja-nieguid-oaidni-the-frost-haired-and-the-dream-seer-.html |
Latest news
- 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid
- Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana
- Sami Education Conference: New deadlines
- Min birrasat conference is open for registration
- Sami health conditions
- Oahppu ii deatte (education does not weigh down) podcast - new episode every week
- Sami cultural heritage's place in relation to global challenges
- Fall 2024 Study Programs
- State budget 2024: Allocation to the Sami university of applied sciences
Oahppu ii deatte - ođđa podkasta
Sámi allaskuvla lea almmuhan ođđa podkasta mas namma lea Oahppu ii deatte. Vuosttaš oassi almmuhuvvui dán vahkus ja prográmmajođiheaddji olles ráiddus lea Ellen Oddveig Hætta Gaup. Podkasta ságastallamat leat pedagogihkkafágii čadnon ja heive bures oahpaheddjiide, váhnemiidda ja earáide geat barget mánáiguin ja nuoraiguin.
- Dál skuvlajagi álggedettiin lea hui vuogas fállat ođđa podkastráiddu mii lea inspirašuvdnan guldaleddjiide, erenoamázit oahpaheddjiide ja sámi studeanttaide. Oahppu ii deatte ráiddus guoskahat máŋggalágan fáttáid ja šaddá miellagiddevaš oahppat sis geat servet dása, dadjá rektor Liv Inger Somby.
Maid ferte diehtit go sápmelažžii oahpaha matematihka?
Nubbi oassi ilbmá borgemánu 29.beaivvi. Dalle leaba studioguossin Ann Synnøve Steinfjell ja Ole Einar Hætta. Nuppi oasi fáddá lea gávdno go sierra sámi matematihkka ja mii dat livččii?
Girjjálašvuođa sajádat skuvllas ja sámi servodagas
Vuosttaš oasi studioguossi lei Sámi allaskuvlla girjjálašvuođaprofessor Harald Gaski. Girjjálašvuođaprofessor dieđusge oaivvilda ahte girjjálašvuohta lea dehálaš otná skuvllas, ja dás ságastallaba girjjálašvuođa ja máinnasteami mearkkašumi mánáid eallimis ja oahpus.
Ođđa oassi oktii vahkus
Juohke distaga almmuhuvvo ođđa oassi. Leat oktiibuot logi oasi ráiddus. Lea Forest People mii lea buvttadan podkasta Sámi allaskuvlla ovddas.
Gávdno dáin kanálain:
Spotify
Google Podcasts
Apple Podcasts | https://www.samas.no/en/node/5976?page=1 |
Latest news
- Studier med søknadsfrist 01.09.24
- Bo, spise og barn i barnehage mens du studerer
- Opptakskravene til lærerutdanninga er endret
- Studere til til høsten? Vi har forlenget søknadsfristen!
- Seks nye samiske veivisere
- Nye samiske veivisere offentliggjøres i Europas kulturhovedstad 2024
- Vil du omprioritere studieønsket ditt?
- Konsekvenser for Sámi allaskuvla når 27 ansatte er i streik
- Harald Gaski utnevnt til æresdoktor
Sámi skuvlahistorjákonferánsa 2016 / Sámi School History Conference 2016
Sámi allaskuvla lágida sámi skuvlahistorjjá konferánssa 15.-16.11.2016 Diehtosiiddas Guovdageainnus.
Ulbmilin lea ovdanbuktit ja suokkardallat dutkama dálá dili ja boahttevuođa dutkandárbbuid.
Eanet dieđuid gávnnat konferánssa neahttasiiddus: http://samischoolhistoryconference2016.weebly.com/
Čuovo neahta bokte:
Distaga 15.11
Gaskavahhku 16.11
Sámi University of Applied Sciences organizes Sámi School History Conference November 15th-16th 2016 in Guovdageaidnu Norway.
The aim of the conference is to highlight and construct the research of today and the future research needs.
More information can be found at the conference web site: http://samischoolhistoryconference2016.weebly.com/
Join us online:
Oktavuohta / Contact
Pigga Keskitalo
Associate Professor
Vuosttašamanuensa
[email protected]
tel. +47 78 44 84 00
mobil. +358404197175 | https://www.samas.no/nb/node/3656 |
I've made a little film about this gorgeous little donkey foal that was born in July 2007 and belongs to my brother-in-law on Heir Ireland, West Cork, Ireland. The film is my first and was shot with a regular digital camera. Check it out on the "Video" page, top right hand corner.
Lean ráhkadan oanehis filmmáža dán máilmmi čáppaseamos ásenvárssá birra, mii riegádii suoidnemánus 2007 ja gullá mu máhkii Heir sullos, Oarje-Corkis, Irlánddas. Filma lea mu vuosttas ja govvejin dan dábálaš digitála kamerain. Geahča filmmáža "Video" siiddus bajit olgešravddas. | https://rauna.wordpress.com/2007/12/04/short-film-about-the-donkey-babyoanehis-filbma-asenmana-birra/ |
Mu namma lea Elle Rávdná Näkkäläjärvi, lean 19 jagi ja lean Guovdageainnus ja Leammis eret. Leammis, suomabeale, gulan boazodoallobearrašii, ja Guovdageainnus gulan dálonbearrašii. Lean bajásšaddan ja skuvllaid vázzán sámegielat birrasis, gos sámegiella lea eanetlogugiella.
Mun lean vázzán Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvllas. Nuppi jagi ledjen lonohallamis Amerihkás ja dalle, go ledjen nu guhkkin eret, dovden man dehálaš Sápmi duođas lea munnje. Mannan jagi lean leamaš soahteveagas, ja lean beassan vásihit movt lea orrut dakkár báikkis gos lean áidna sápmelaš. Iežan barggus, Juhls silbarávddis Guovdageainnus, lean muitalan gussiide min kultuvrra birra. Dat lea leamaš mielde movttiidahttime mu ohcat ofelažžan.
Liikon mátkkoštit ja deaivvadit olbmuiguin, ja illudan mátkkoštit miehtá Norgga. Mu mielas lea dehálaš ahte erenoamážiid mánát ja nuorat Norggas besset oahppat eambbo sápmelaččaid birra. Sámi kultuvra lea rikkis ja girjái ja mun háliidan leat mielde čájeheame dan. Doaivvun ahte mun maid boađán oahppat ollu ja oažžut somás vásáhusaid. Lean giitevaš go lean válljejuvvon sámi ofelažžan ja illudan álggahit Ofelaš-jagi.
Moadde jođánis gažaldaga
Mii du mielas lea deháleamos maid Norgga nuorat galggaše diehtit sámiid birra?
Mu mielas lea deháleamos ahte dihtet ahte sápmelaččat eai leat "dušše" gákti, juoigan ja boazodoallu. Lea rikkis ja girjás kultuvra ja olu maid lea gelddolaš oahppat.
Buoremus "icebreaker"?
Láve álo somá dakkár veahá heahpadis "icebreaker-stohkosiiguin". Dahje vaikko álggahit muitaleames iežas suohttaseamos vásáhusaid birra.
Maid leat don bargame 10 jagi geahčen?
10 jagi geahčen lean sávvamis beassan mátkkoštit olu, oaidnit máilmmi ja soaittán maid vaikko oahpaheaddjeoahpu gárven. Ii go son 10-jagi deaivvadeapmi ofelašjoavkkuin livčče maid somá?
Buoremus TV-ráidu?
Grey's Anatomy! Dan lean measta beare máŋgii oaidnán. Muđui lea The Handmaid´s Tale ja Good Trouble maid hui buorre.
Gii lea du sámi idola ja manne?
Mun liikon hui bures Sofia Jannokii, Mari Boinii ja Ella Mariei (Isák). Sis lea olu buorre musihkka, ja leat gievrras nissonat geat bealuštit áššiid mat leat dehálaččat sidjiide.
Guđe sámi beakkálmassii lea dus crusha?
Lea go lohpi dadjat nuorra Áillohaš? Mun jáhkán mun lean riegádan 50 jagi menddo maŋŋit, hehe. Muđui dajašin Sofia Jannok, go mun liikon su barggu artistan.
Masa illudat buot eanemusat ofelašjagis?
Mun illudan bargat ja oahpásnuvvat daid eará ofelaččaiguin, mátkkoštit ja oaidnit Norgga, muitalit sámi kultuvrra birra, ja ieš oahppat olu! Na, rievtti mielde illudan visot áššiide! | https://samiskeveivisere.no/se/veiviser/elle-ravdna-nakkalajarvi-3/ |
OG davvisámegiela lohkkiid jurdagat čavčča oahpuin. Pirita: Dál lea juovllamánnu ja mii leat leamaš mannan váhkus málestangurssas Goaskinnjárggas ja árvidehpet maid! Mii sámásteimmet measta olles mátkki. Dát lei dušše ovdamearka,…
SOG davvisámegiela lohkkiid jurdagat čavčča oahpuin. Pirita: Dál lea juovllamánnu ja mii leat leamaš mannan váhkus málestangurssas Goaskinnjárggas ja árvidehpet maid! Mii sámásteimmet measta olles mátkki. Dát lei dušše ovdamearka,… | https://sogsakk.wordpress.com/tag/vasahusat/ |
Ellos eatnu! Nu sáhttet neavttárat ja earát go leat mielde buvttadeamen Ellos eatnu nammasaš čájálmasa, jitnosit čurvet. Ellos eatnu čájálmasas lea álgočájálmas álgogeahčán guovvamánu, Álttás. Dal barget garrasit hábmet ja gárvet čájálmasa. Dieđusge lea vuolggasadji Guovdageainnu-Áltá joga dulvadanášši mii dáhpáhuvai dás 40 dassái.
Áltá-Guovdageainnu joga dulvadeapmi šattai politihkalaš riidoášši, mas sámi ja birasgáhtten beroštumit gaskkal 1968 ja 1982 vuosttildedje stuora čáhcefápmohuksemiid Finnmárkkus. Čájehuvvui maŋŋelaš ahte ášši oaččui stuora mearkkašumi norgga sámepolitihkalaš ovdáneapmái.
Mii dalle dáhpáhuvai, gii dagai maid, geat ledje mielde, mot dát váikkuhii? Dokudráma čájálmas Ellos eatnu ii dáidde buot vástidit, muhto dáidá bures čielggadit dehálaš osiid. Bagadalli lea Mette Brantzeg, gii dás vuolábealde čuččoda ovttas čájálmasa neavttáriiguin. Dás eanet dieđut čájálmasa birra. Álgočájálmas lea Álttás guovvamánu 4. B. 2022. | https://beaivvas.no/ellos-eatnu-2/ |
Gáivuona suohkandirektevra Trond Arne Hoe lea dieđihan son luohpá ámmáhis.
Trond Arne Hoe lea 2020 rájes leamašan Gaivuona suohkandirektevra, dál lea son dieđihan sátnejođiheaddjái Bernt Eirik Isaksen Lyngstad ahte luohpá.
– Mu mielas hui suddu go Hoe heaitá suohkandirektevran. Mus leamašan buorre ovttasbargu Trond Arniin. Ádden su mearrádusa ja čilgehusa, čállá Lyngstad preassadieđáhusastis. Hoe lea čilgen ahte mearrádus ii lean álki, muhto váldosivva lea beare olu bargu guhkit áiggi badjel.
Su maŋemuš bargobeaivi lea miessemánu 24. beaivvi 2024. Gaivuona suohkan ohcagoahtá dál ođđa suohkandirektevrra. | https://www.avvir.no/luohpa-ammahis/ |
Davvibađaeatnama musea skeŋke sámediŋggaid Sámemusea Siidii
- 16.01.2024
- Dieđáhus
Davvibađaeatnama musea skeŋke sámediŋggaid čoakkáldagas Sámemusea Siidii.
Sámemusea Siida lea riikkaviidosaš ovddasvástádusmusea, mii vurke sin čoakkáldagaide Suoma sámiid vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš kultuvrra. Davvibađaeatnama musea sámediŋggaid leat skáhppon museai ovddimustá 1900–1960-loguin, maŋimus diŋggat 1980-logus.
Skeŋkema vuosttaš oasi máhcaheapmi, masa gullet čoakkáldattekstiillat, dáhpáhuvvá Davvibađaeatnama musea čoakkáldatvisttiin maŋŋebárgga 16.1.2024.
– Dál orui leamen buorre boddu skeŋket sámediŋggaid ruovttoluotta sámeservošii, go Sámemusea Siidda ođđa čoakkáldat- ja čájáhusvisttit leat válbmašat, muitala kulturárbebargohoavda Pasi Kovalainen Davvibađaeatnama museas.
– Sámediŋggain ja daid máhcahemiin lea čiekŋalis mearkkašupmi sámeservošii. Skeŋken dievasmahttá mearkkašahtti olu Sámemusea Siidda diŋggačoakkáldaga boarráseamos oasi. Mii giitit Davvibađaeatnama musea dán kulturbarggus, dadjá museahoavda Taina Pieski.
Davvibađaeatnama musea čoakkáldagaide gullan sámediŋggaid čoakkáldat laktása olles Davvi-Suoma áidna ámmátlaččat dikšojuvvon musea álgomuddui. Diŋggaid čohkkii oululaš álbmotdiehtti, museadivššár Samuli Paulaharju (1875–1944). Čoakkáldat duššai measta oalát guktii museadáluid dollabuollimis jagiin 1929 ja 1940. Guktui buollimiid maŋŋá diŋggaid čohkke ođđasit Lappis.
Čoakkáldagas leat sullii 400 diŋgga ja das leat sámetekstiillat ja atnudiŋggat, ja maiddái bealljegoahti sihke máŋggat gerresat. Boarráseamos diŋggaid joavkkus leat earret eará vuostafoarbma Eanodagas jagis 1797 ja hárvenaš nađđadávggiid stohkat, main boarráseamos lea jagis 1730.
Čoakkáldatsirdin lea hui dehálaš sámeservošii, danin go ain stuorra oasi sámiid kulturárbbis lea museain sámeguovllu olggobealde.
Sámiid materiála kultuvra lea máŋggabealat sihke geavatlaš ja čáppat ja diŋggaide laktása mearehis olu immateriálalaš diehtu diŋgga duddjomis ja geavaheamis. Dát diehtu lea seilon buoremusat diŋggaid máttuin Sámis, sámiin ieža. Diŋggaid dutkama bokte sáhttit ealáskahttit sámeservoša boares duodjeárbevieruid ja -bargovugiid, materiálaid dovdama ja sánádaga, mat laktásit diŋggaid duddjomii ja geavaheapmái. Ealáskahttinproseassat leat searvvušlaččat, iešguđege sohkabuolvvaid ovddastahtti oahppama ja diehtodáiddu sirdima ja nie dat maiddái veahkeha sámiid materiála ja immateriála kultuvrra sirdáseami boahttevaš sohkabuolvvaide.
Maŋimus jahkelogiid áigge dahkkon sámečoakkáldagaid sirdimat Sámemusea Siidii lea konkrehtalaš čujuhus museaid gaskasaš eakti ovttasbarggus ja áddejumi lassáneamis kulturárbbi mearkkašumis sámeservošii.
Lassedieđut:
Pasi Kovalainen, kulturárbebargohoavda, tel. 044 7037151
Eija Konttijärvi, intendenta, tel. 044 7037184 ja Maisa Lukkari, amanueansa, tel. 044 7037183
Taina Pieski, museahoavda, tel. 050 5351574 ja Marjo-Riitta Rantamäki, amanueansa, tel. 040 571 5670 | https://siida.fi/davvisami/diedahusat/davvibadaeatnama-musea-skenke-samedinggaid-samemusea-siidii/ |
Válljema maŋŋá sámediggi mearridii fas váldit bottu, ságadoalli namuhii dan gáfestallanboddun.
Sámedikki čoahkkin álggii diibmu 10, ja dán rádjái leat válljen ságadoalli ja vuosttas várreságadoalli.
Válljema maŋŋá sámediggi mearridii fas váldit bottu, ságadoalli namuhii dan gáfestallanboddun.
Sámedikki čoahkkin álggii diibmu 10, ja dán rádjái leat válljen ságadoalli ja vuosttas várreságadoalli.
Vuoden 2025 talousarvioesityksessä valtio aikoo leikata saamelaiskäräjien itsehallintoon tarkoitetuista varoista yli puoli miljoonaa euroa.
Jagi 2025 bušeahtaárvalusas stáhta áigu čuohpastit Sámedikki kulturiešmearrideapmái oaivvilduvvon ruđain 568 000 euro.
Vuohču Sámi márkanat lágiduvvojit fas moatti jagi bottu maŋŋá. Prográmmas leat earret eará dujiid vuovdin, lagaš biebmu ja olu musihkka. | http://yle.fi/uutiset/sanila-aikios_samedikki_vuosttas_varresagadoalli/6627407#yle__contentAnchor |
Latest news
- Cinema premiere
- We are at Tråante2017 in Trondheim
- ARCTIC COUNCIL CAFF 25 YEARS ANNIVERSARY SEMINAR
- Meet the new director
- Sámi School History Conference 2016
- Join the Master programme in Indigenous Journalism
- Sámi University of Applied Sciences offers PhD program in Sámi language and literature
- Journalists gathered on Inclusive Journalism
- Go on a north2north exchange, spring 2016!
Evttohasat allaskuvlastivrii
Evttohasat allaskuvlastivrii oahppojahkái 2019/20
Čuovvovaččat lea evttohuvvon Sámi allaskuvlla stivrii studeanttaid ja gaskaboddosaš fágavirggehasaid ovddastit.
Studeanttaid áirrasin evttohuvvon:
· Elle-Helene N. Siri
· Elena A. Skum
· Máret Inger A. Anti
· Stigo Holm
Gaskaboddosaš fágavirggehasaid áirrasin evttohuvvon:
· Sierge Rasmus
· Berit-Ellen Juuso
Studeanttaid gaskkas válljejuvvojit guokte láhttu ja gaskaboddosaš fágabargiid gaskkas okta.
Válggat čađahuvvojit golggotmánu 10. beaivvi rádjái diibmu 16.00. Studeanttaide ja bargiide geain lea jienastanvuoigatvuohta sáddejuvvo elektrovnnalaš čujuhus man bokte sáhttá jienastit. Muđui lea maid vejolaš jienastit ovdakantuvrras.
Loga Sámi allaskuvlla válganjuolggadusaid dás.
Jus leat gažaldagat, sáddes áinnas e-boastta válgastivrii: [email protected] | https://www.samas.no/en/node/4591?page=7 |
s leat jo 100 jagi niegadan árktalaš ruovdegeainnus Davvi-Suomas Jiekŋameara riddui. Vaikko ruovdemáđđi ii leat vel šaddan duohtan, eallá niehku ain dán beaivve.
Suopmelaš-norgalaš bargojoavku oaččui čielggadanbarggus Jiekŋameara ruovdegeainnus gárvvisin guokte jagi dassái. Dan maŋŋá áššis leat ráđđádallan máŋggalágan doaibmiiguin, muitala bargojoavkku lahttu ja Anára gieldda ealáhushoavda Janne Seurujärvi.
– Mii leat ovddidan ášši iešguđetlágan forumain. Jearaldat lea dieđus dan mađe stuorra prošeavttas, ahte maiddái stáhtat galget movttiidit das, fuomášahttá Seurujärvi.
Suomas guorahallet Jiekŋameara ja Sokli ruovdemáđiid ovttastahttima
Suopmelaš-norgalaš bargojoavku evttoha raporttastis, ahte juná jođášii Roavvenjárggas Soađegili bokte Norgga Girkonjárgii.
Dat ii goittotge leat áidna plána, beavddi alde leat maŋimuš jagiid leamaš máŋggalágan molssaeavttut. Dál go Davvi-Supmii plánejit Suoma stuorámus ruvkke, Sokli, leat Suomas smiehttagoahttán, sáhtášiigo baicce dán guoktá, Jiekŋameara ruovdegeainnu ja ođđa ruvkke johtolatoktavuođaid, ovttastahttit.
– Johtolat- ja diehtojuohkinministeriijas smihttet dál boahtteáiggi ruovdegeaidnoprošeavttaid ja fievrredandárbbuid. Mun jáhkán dán leat okta sivva dasa, manin Sokli ruovdemáđis eai leat vel loahpalaččat mearridan. Sii leat ain guorahallamin ášši, árvala bargojoavkku lahttu Janne Seurujärvi.
Davvisuopmelaš riikkabeaiáirras Eeva-Maria Maijala (guovddášbellodat) ii goittotge guottit ovttastahttinjurdaga.
– Mun in ovttastahtášii ruvkke oktavuođaid Jiekŋameara ruovdegeidnui, daningo Ruošša lea nu árvitmeahttun dán dilis, dadjá Maijala.
"Suopma dárbbaša Jiekŋameara ruovdegeainnu"
Dán dilis dehálamos gažaldat ii bargojoavkku lahttu Janne Seurujärvi mielas leat dat, gokko juná johtá. Dehálamos su mielas lea, ahte Suopma juohke dáhpáhusas váldá čuovvovaš lávkki dán prošeavttas.
– Mii illudit, jos prošeakta ovdána ja geahččalit buot vejolaš vugiiguin veahkehit dan barggus. Mun ávžžuhan Suoma leat roahkkat ja ovdánit dál áššiin. Dan dát riika dárbbaša, loahpaha Seurujärvi.
Davvi-Lappi gielddaidovttastumi buvttadan video Jiekŋameara ruovdegeainnus sáhttá geahččat earret earáYoutube-neahttabálvalusas. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/niehku_jiekameara_ruovdegeainnus_ealla_ain__davvigielddat_maidnot_ruovdegeainnu_fiinna_videoin/7541048 |
Ohcejoga stáhta čázádagaid guolástuslobiid vuovdin álggii vuossárgga. Olgobáikegottálaččat ožžo maid dál oastit lobiid Deanu oalgejogaide: Ohcejohkii, Veahčatjohkii ja Guohppelašjohkii.
Báikkálaš olbmot ja olgobáikegottálaččat gárte gilvalit dán háve seamma lobiin. Geavujoga lobiid ožžo oastit dušše báikegottálaččat.
Guolástuslobit eai guhká boarásmuvvan go lohpevuovdin álggii. Meahciráđđehus rabai gávppi iđđes 9 áigge ja sullii diimmus stuorámus oassi lobiin ledje jo vuvdon.
Báikkálaš olbmot leat garrasit árvvoštallan ođđa guolástuslága dagahan nuppástusaid Ohcejogas. Stáhta čázádagaid lassin báikegottálaččat leat sáhttán oaggut guolástusgottiid čáziin sihke Deanu báikkálaš lobiin. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/deanu_oalgejogaid_guolastuslobiid_vuvde_diimmus_measta_lohppii/9690582 |
Oaivvildit ráđđehus ferte bissehit bieggafápmofitnodaga
Máŋga Stuorradikki bellodaga oaivvildit ahte ráđđehus ferte bissehit olgoriikka bieggafápmofitnodaga, mii áiggošii Mátta-Fovsii cegget bieggaturbiinnaid.
Sveicca Fu-Gen, mii eaiggáduššá Nordic Wind, lea dat mii háliidivččii dál Åarjel-Fovsen sïjte guohtuneatnamiidda.
– Hukset ođđa bieggafámu dan botta go boazosámit vurdet masson eatnamiid buhtaduvvot eará eatnamiin ii oro mangeláhkai heivemin, dadjá Rukses bellodaga Sofie Marhaug, guhte lea nubbijođiheaddjin Stuorradikki energiija- ja luonddulávdegottis.
Dát dáhpáhuvvá oktanaga stáhta bargguin ahte gávdnat lassi guohtuneatnamiid dán orohahkii. Dát guohtuneatnamat galget geavahuvvot dassážii go Storheia bieggaturbiinnat ja dohko ráhkaduvvon geainnut jávkaduvvojit go konsešuvdnaáigodat nohká.
Álgoálggus lei guovtti fitnodagas áigumuš Fovsii hukset, muhto mannan vahkus čielggai ahte nubbi fitnodat, Aneo, geassáda.
– Mii vuordit ahte Nordic Wind dahká seamma mearrádusa, dadjá Guovddášbellodaga stuorradiggeáirras ja energiija- ja luonddu lávdegotti lahttu, Lars Haltbrekken.
Rukses-bellodat ja Guovddášbellodat oaivvildeaba ahte energiijaministtar Terje Aasland (Bb) galgá gieđahallat dán dili, mii dál lea čuožžilan. | https://www.nrk.no/sapmi/fosen-dommen-1.16310799 |
Ođđasat
- Studeantačálus 2: "Movt don sáhtát váiban go leat dušše beaivvi stoahkan mánáiguin?"
- Studeantačálus: Don it leat beare boaris mánáidgárddis bargat
- Doarjja Sámi allaskuvlla joatkkaoahpuide
- Oza čavčča oahpuide!
- Nanu dulkaáŋgiruššan sámegielain Sámi allaskuvllas
- Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahppu addá ođđa bargovejolašvuođaid
- Ovttastallan ja siiddat otnábeai servodagas
- Lihkku beivviin!
- Sámi allaskuvllas lea girjás ja miellagiddevaš prográmma Sámi vahkkus
Máŋgasat háliidit mielde ofelašprográmmii
"Mii leat hui ilus ja maiddái veaháš gelddolaččat, dadjá Risten Länsman Sámi allaskuvllas guhte bargá ofelašdoaimmain".
Ohcanáigemearri beassat mielde ofelašprográmmii nogai mannan ija ja Sámi allaskuvla guhte jođiha ofelašdoaimma, dieđiha ahte leat olles 13 sámi nuora miehtá sámi guhte leat sádden ohcama.
- Mii leat vásihan ahte lea alla dássi ohcciiguin ja jagis jahkái leat vásihan ovttalágan luksus váttisvuođa daningo mii eat sáhte válljet eanetgo 4 nuora ofelašprográmmii dadjá Länsman. Mii ohcat sámi nuoraid miehtá sámi ja maiddái earálágan kulturduogážiin.
Dán jagáš njeallje ofelačča Anne Berit Pulk, Jon-Christer Mudenia, Sara Marja Utsi ja Yvonne Marie Miniggio gerget farga doaimmas ja addet dan viidásit 4 ođđa sámi nurrii.
Ofelašalmmuheapmi dáhpáhuvvá Márkomeanu festiválaš bearjadaga 24. Beaivvi suoidnemánus.
Gulahallanolmmoš:
Risten Länsman Mobil: 950 52 984 E-mail: ristenrl | https://www.samas.no/se/a/sami-ofelaccat/ovdasiidu/manggasat-haliidit-mielde-ofelasprogrammii?page=3 |
Prinsa William, Cambridge herttot, Strathearna greavva ja báron Carrickfergus (William Arthur Philip Louis, riegádii geassemánu 21. b. 1982) lea brihttalaš prinsa ja gullo brihttalaš gonagasbearrašis. Son lea Gonagas Charlesa ja Prinseassa Diana boarráseamos bárdni ja vuosttaš árbbolaš Stuorra-Británnia truvdnui. Náitalan Kate Middletoniin Westiministera St. Petergirkus cuoŋománu 29. b. 2011. | https://se.wikipedia.org/wiki/William_(Cambridge_herttot) |
Boađe, searvva don ge!-girjái leat čohkkejuvvon iešguđetlágán gelddolaš ja somás lihkadandoaimmat ja lihkadanmuitalusat maid lea álki mánáidgárddis lágidit, muhto maiddái ruovttuin.
Psykomotorihkka lea girjji guovddážis. Galgá leat somá lihkadit, sihke smávibuidda ja stuorábuidda.
Ovdaskuvlaoahpaheaddji ja lihkadanpedagoga Stephanie Mertins sávvá dáinna girjjiin inspireret pedagogaid, assisteanttaid ja váhnemiid eanet lihkadit mánáidguin árgabeaivvis. | https://www.davvi.no/index.php?cat=news-archive&id=45&lang=se |
Ođđasat
- Oza sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu masterii
- Orrut, boradit ja mánáid fuoláhit go leat studeanta
- Sisabeassangáibádusat oahpaheaddjeoahpuide leat ložžejuvvon
- It leat vel ohcan oahpposaji čakčii? Mii leat guhkidan ohcanáigemeari!
- Guhtta ođđa sámi ofelačča
- Áiggošit go lonuhit vuoruheami oahpposaji ohcamis?
- Oahppojagi loahpaheapmi
- IndigMEC2 konferánsii lea dieđiheapmi rabas
- NAISA 2024
Ođđa vejolašvuohta ohcat čavčča oanehisáiggeoahpuide
Sámi allaskuvlla studeanttat. Govven: Johtti Productions/Ánne Kátjá Gaup
Sámi allaskuvla lea guhkidan ohcanáigemeari oahpuin main leat ain rabas oahpposajit. Jus it háhppehan ohcat čavčča oahppofálaldagaide ovdal cuoŋománu 15. Beaivvi, de lea dus dál vejolašvuohta.
Oahpuin main leat rabas oahpposajit:
Guhkit áiggi oahppoprográmmat (30 oahppočuoggá):
- Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 1. Ohcanáigemearri: 31.07.2023
- Osku ja eallináddejupmi Sámis. Ohcanáigemearri: 15.08.2023
Oahppoovttadagat - oanehit áiggi fágat bachelordásis:
- SÁM 102 Davvisámegiela morfologiija ja cealkkaoahppa. Ohcanáigemearri: 31.07.2023
- SÁM 108 Davvisámi fonetihkka, fonologiija ja čállinvuogit. Ohcanáigemearri: 31.07.2023
- SÁM 111 Sámi girjjálašvuođa vuođđokursa. Ohcanáigemearri: 31.07.2023
- SÁM 241 - Láidehus sámi báikenammadutkamii. Ohcanáigemearri: 31.07.2023
- Girječállioahppu 1 - Lyrihkka ja teáhterteavsttat. Ohcanáigemearri: 31.07.2023
- Girječállioahppu 2 - Prosa ja muitalusat. Ohcanáigemearri: 31.07.2023
- OKT 101 Eamiálbmotfilosofiija. Ohcanáigemearri: 15.08.2023
- OKT 102 Dieđalaš čállin ja guorahallan. Ohcanáigemearri: 15.08.2023
- PED 170 Lärare i en mångfaldig skola och ett mångfaldigt samhälle. Ohcanáigemearri: 1.09.2023
- PED 1001 Introduction to Indigenous perspectives on special education. Ohcanáigemearri: 1.09.2023
- JUR 103 – Sámi riekteipmárdusat. Ohcanáigemearri: 30.07.2023
- Osku ja eallináddejupmi Sámis 1.Ohcanáigemearri 15.08.2023
- Sámi kultur- ja servodatdiehtu 1. Ohcanáigemearri: 15.08.2023
Oahppoovttadagat - oanehit áiggi fágat mat eai leat bachelordásis
- SAAL 1ÅAR Sørsamisk i praktiske situasjoner – Introduksjon del 1. Ohcanáigemearri 31.07.2023
Ohcanvuogádat: Báikkálaš ohcanvuogádat/Søknadsweb
Sisabeassangáibádusat
Gáibádussan beassat studeantan Sámi allaskuvlii lea oppalaš lohkangelbbolašvuohta ja sámegiella. Jus dus ii leat oppalaš lohkangelbbolašvuohta, de sáhtát ohcat reálagelbbolašvuođa vuođul. Sámi allaskuvlla vuođđooahpuin ja eanaš eará oahppofálaldagain gáibiduvvo dihto dási sámegielmáhttu. Muhtin oahppofálaldagain sáhttet erenoamáš gáibádusat. Dát čilgejuvvojit sierra iešguđet oahppofálaldagas.
Oppalaš lohkangelbbolašvuođa gáibádusat gávdnojit Samordna opptak siiddus.
Mii lea reálagelbbolašvuohta?
Reálagelbbolašvuohta lea gelbbolašvuohta maid leat háhkan ovdamearkka dihte fidnohárjehallamis, bálkákeahttas barggus, organisašuvdnadoaimmain, kurssain dahje eará oahppoduogážis. Ohcci bargo – ja oahppoduogáš árvvoštallojuvvo dan oahppofálaldaga gáibádusa ektui masa ohcá.
Gáibádussan lea:
- ahte ohcci galgá deavdán 25 jagi dahje deavdá 25 jagi dan oahppojagi go álgá ohppui, ja
- ahte ohccis lea unnimusat vihtta jagáš bargo/oahppovásáhus.
Reálagelbbolašvuođagáibádusat gávdnojit Sámi allaskuvlla sisaváldinnjuolggádusain.
Sádde duođaštusaid
Muitte laktit duođaštusa ahte deavddát sisabeassangáibádusaid nu jođánit go vejolaš maŋŋel go ohcan lea registrerejuvvon.
Jearaldagat?
Jus dus leat gažaldagat sisabeassangáibádusaid ektui, de váldde áinnas oktavuođa oahppohálddahusain e-boasta bokte: [email protected] | https://www.samas.no/se/a/odda-vejolasvuohta-ohcat-cavcca-oanehisaiggeoahpuide |
Guovdageainnu ja Kárášjoga kárta 1842 Váldojuvvon: Rode, F.
Guovdageaidnu mearkkaša ahte lea guovdu geainnu. Guovdageaidnu lea sihke Norgga beale Álttá, Suoma beale Muoná ja Ruoŧa beale Gárasavvona gaskkamuttus. Guovdageainnus vulge maiddái dálvegeainnut Návutnii, Ivgui ja Ráisii.
Guovdageainnu servodaga ásaheapmi ámmátolbmuiguin ja gávppiin mas lei idjadallanbáiki, ferte navdojuvvot leamaš norgalaš eiseválddiid viggamuššan ovttastahttit duottarguovllu Norgii. Okta ágga lei Ruošša/Suoma rádjedilálašvuohta, nubbi fas oskku lihkadus, namalassii læstadianisma mii ii lean duššefal Guovdageainnus.
1800-logu gaskkamuttuin ledje Guovdageainnus muhtun moadde viesu ja sullii vihttalogi buvrri. Buvrrit ledje áitin ja vurkkohahkan sápmelaččaide geat orro Guovdageainnus dušše gaskkohagaid, ovdamearkka dihte digge- ja márkanáiggiid oktavuođas. Daiguin olu áittiiguin nevttii báiki stuorábun go duođai lei. 1830-jagiin ledje báikkis 8-9 dálubearraša geat orro bieđgguid, ja almmolaš visttit ledje girku, báhpagárdin ja skuvla.
Girku Govva: Norgga Sámemišuvdna
Guovdageainnu girku maid duiskkalaččat bolde 2. máilmmesoađi, lei huksejuvvon 1701:s. Ovdal dan atne girkun dan vistti mii maŋŋel šattai báhpagárdimin. Girku huksejedje ruoŧŧelaččat ja Guovdageainnus lei 1701 ja 1755 gaskka fástaássi ruoŧŧelaš báhppa. Go guovlu šattai Norgga vuollái, de šattai dat oassin Čuđegietti báhpasuohkanis 1852 rádjái. Go Guovdageaidnu oaččui iežas fásta báhpa, de lei dat eanet olámuttus olbmuide geat čiekŋalit guorahalle oskku, go dalle go báhppa lei báikkis dušše moadde vahkku hávális dálvet.
1852:s ásse Guovdageainnus dálusámi bearrašat, gávpeolmmái Ruth bearrašiinnis ja bálvváinisguin, leansmánni Bucht ja suohkanbáhppa Hvoslef eamidiinnis ja biiggáin. Dálvet ledje johttisápmelaččain dálveguohtumat guovllus ja sii gulle dalle Guovdageainnu girkui. Lea meroštuvvon ahte Kárášjoga ja Guovdageainnu suohkanis ledje sullii 500-1000 olbmo 1830-logus, ja dat lei viidodaga dáfus dalle Norgga stuorámus suohkan
Stáhkká Govva: Norgga Sámemišuvdna
Carl Johan Ruth oaččui 1844:s lobi jođihit idjadallanbáikki ja gávppi Guovdageainnus. Lei vuosttaš háve go dakkár doaibmalohpi addui Guovdageainnus. Ovdal ledje ovdamearkka dihte Álttá gávpeolbmát sádden gávpereaŋggaideaset Guovdageidnui márkanbeivviid áiggi. Carl Johan Ruth lei ieš leamaš gávpereaŋgan ovdal go ásahii iežas gávppi. Son lei náitalan Hansine Ruthain geas lei Holmboe nieidavuođagoargun. Sudnos ledje guokte máná ja goalmmát riegádii Álttás 1853 geasi. Juovlamánu 1851 rájes lei Bucht orron sudno luhtte, ja maiddái báhppa Stockfleth guhte lei boahtán Guovdageidnui jaskkodahttit oskku movii. Ođđa báhppa Hvoslef eamidiinnis oruiga maiddái doppe 1852:s ovdal go beasaiga fárret ođastuvvon báhpagárdimii. Ruth galgá leamaš bures birgen gávpeolmmájin.
Lars Johan Bucht lei leamaš leansmánnin Ruoŧas, muhto lei dubmehallan hárehisvuođa dihte bálvalusas ja gárgidan. Buchta bearaš bázii Ruŧŧii. Ovddeš leansmánnit ledje leamaš báikki dálusápmelaččat, muhto maŋemus leansmánni lei báhppa Stockfleth bálkestan virggis 1851:s go son lei gohccán olbmuide gullevaš. Bucht galggai dušše doaibmat Guovdageainnu leansmánnin gaskaboddosaččat.
Boares skuvla ja báhpagárdin Govva: Sophus Tromholt, UB Bergen
Fredrik Waldemar Hvoslef (1852-1906) nammaduvvui báhppan ođđa báhppagottis skábmamánu 1851:s, ja doalai vuohččan sártni girkus 2. beassášbeaivvi 1852:s. Son lei oahppan sámegiela ovddeš suohkanbáhpa Stockflethas, muhto luhkkár Clemet Gundersen dárkkistii sártniid ovdal go báhppa daid doalai. Hvoslef lei náitalan Alette Kathrine Frostain. Son lei lahka riegádahttima skábmamánus 1852:s, ja riegádahtii bártni; Jens guhte jámii mánnosažžan ođđajagimánu 15.b. 1853. Hvoslef lei suohkanbáhppan Guovdageainnus 1857 rádjái go nammaduvvui jođiheaddjin Tromssa oahpaheaddjeseminárii. Maŋŋel doaimmai son gávpoga bismmaguovlobáhppan ja bisman, muhto loahpahii doaimmas Bergenhus bismmagotti bisman. | https://web.archive.org/web/20200927111333/http:/arkivverket.no/kautokeino-opproret/sa/kautokeino_samfunnet.html |
Petter Jori Andaras Morottaja (r. suoidnemánu 11. 1982 Anáras) lea anáraš, gii lea čállán girjjiid anárašgillii. Son almmustahtii vuosttas girjjis 17-jahkásaččán. Son lea evttohassan Sámedikki válggain 2007 ja son lea mielde Anarâškielâ servi-searvvis. Morottaja doaimmaha Kierâš-nammasaš anárašgiel neahttaáviissa, man olggosaddi lea anárašgiela searvi ja mii almmustuvvá oktii vahkkus.
- Suábi maainâs (Soappi máinnas) 1999. Martti Rikkonena govat. Vuosttas anárašgielat nuoraid fantasiijaromána.
- Riävskánieidâ (Rievssatnieida) 2000. Martti Rikkonena govat. Mánáidromána.
Girjjiid lea buvttádan Anarâškielâ servi ry. | http://se.wikipedia.org/wiki/Petter_Morottaja |
Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggá sosiála media repertuára fal stuorru, daningo min gávdná dál maid Facebookkas! Čuovvugoađe nappo siidduid www.facebook.com/rajayhteyspiste ja muital siidduin maid iežat olbmáide.
Twitter-kontumet ládje gaskkustit siidduineamet dieđu dearvvašvuohtabálvalusaid geavahusas olgoriikkain sihke juohkit Rajisa áigeguovdilis ságaid. Facebook-siidduideamet bakte sáhtát ovdamearkka dihte oažžut geažidemiid olgoriikkaid buohccedikšumis luopmomátkkiid dehe guhkitge olgoriikka mátkkiid áigge, dieđu dálkasiid doalvumis olgoriikkaide sihke dieđu das, mot olgoriikkain ožžojuvvon dikšumis lea vejolaš oažžut buhtadusaid.
Dáid lassin beaivádit Facebookkai maid Rajisa áigeguovdilis dovdamušaid ovdamearkka dihte juovlakealeanddara hámis sihke fállat guovllastemiid mátkemeassuid ordnemiidda, mat ordnejuvvojit ođđajagimánu. Ain duollet dálle Facebook-siidduin leat maid fállun vuorbádeamit, mat láktásit fáttáide.
Buresboahtin čuovvut, liikot ja kommenteret almmuhusaideamet! | https://www.eu-dearvvasvuodadiksun.fi/aigeguovdil/rajis-lea-dal-facebookkas/ |
Latest news
- Stor satsning på tolking i samiske språk på Sámi allaskuvla
- Videreutdanning for alle landets barnehagelærere om samisk språk og kultur
- Nå kan du søke på høstens studier
- Sámi allaskuvla igang med å etablere samisk AI Lab
- Ylva Jannok Nutti får Várdduos vetenskapliga pris 2023
- Søk studier til våren 2024
- Utvid din kompetanse innen samisk språk
- Statsbudsjettet: Styrker samisk høyere utdanning
- Samiske tall forteller 15 er publisert
Dieđit ovdanbuktin evttohusa Sámi oahpahuskonferánsii
Sámi allaskuvla ja Norgga Sámediggi lágidit gaskariikkalaš Sámi oahpahuskonferánssa 05-07.10.21 Diehtosiiddas, Guovdageainnus. Mii bovdet oahpaheddjiid ja mánáidgárddebargiid sáddet evttohusaid maid sáhttet ovdanbuktit konferánssas. Áigemearri sáddet ovdanbuktin evttohusa lea čakčamánu 5. beaivve.
Konferánssa ulbmilin lea beassat lonohallat eamiálbmogiid oahpahanvásáhusaid ja buktit oidnosii sámi mánáidgárddiid, skuvllaid, ja alitoahpahusa, ja maiddái internationála eamiálbmotoahpahusa, vásáhusaid ja muitalusaid.
Konferánsa fáttát:
- Mánáid ja nuoraid árgabeaivi oahpahusas
- Árgabeaivvegiella
- Luondu oahppama vuolggasadjin
- Eamiálbmogiid máhtuid ja gielaid nanosmahttin ja ealáskahttin
- Eamiálbmogiid bajásgeassima ja oahpahusa dekoloniseren
Ovdanbuktin evttohusa dieđiheapmi
Ovdanbuktin evttohusat sáhttet leat buotlágan fáttáin mat nu láktasit namuhuvvon fáttáid bajábealde dán teavstta. Don sáhtát sáddet evttohusa čuovvovaš ovdanbuktin vugiide:
- Oanehis ovdanbuktin smávva joavkkuide. Das bistá ovdanbuktin gaskal 5 minuhtta ja 10 minuhtta.
- 20 minuhtta logaldallan váldokonferánsalanjas. Logaldallamis lea vel lassin 10 minuhtta áigi jearaldagaide ja ságastallamii, oktiibuot 30 minuhtta.
Sádde evttohusa Ylva Jannok Nutti e-boasta čujuhussii [email protected]. Bija nama fáddái ja golbma dahje njeallje cealkaga man birra áiggut ovdanbuktit.
Konferánsagielat
Konferánsagielat leat sámegiella, eŋgelasgiella ja davviriikalašgielat. Mii sávvat ahte sámegielat logaldallit geavahit sámegiela. Logaldallamat váldokonferánsalanjas dulkojuvvojit.
Dáppe gávnnat prográmma. | https://www.samas.no/nb/node/5253?page=2 |
Olggosoaidnin
Geavaheaddji 174.214.48.68 rievdadusat
suoidnemánnu 19 b. 2024
- 17.30suoidnemánnu 19 b. 2024 dii. 17.30 +15 Wikipedia:Ovddasvástadusfriddjavuohta Constructive Critisism Gilkorat: Máhcahuvvon Rievdaduvvon mobiillain Redigering fra mobilapp Android-appredigering
- 17.26suoidnemánnu 19 b. 2024 dii. 17.26 +1 108 Windows 11 Just checking Gilkorat: Máhcahuvvon Rievdaduvvon mobiillain Redigering fra mobilapp Android-appredigering
- 15.20suoidnemánnu 19 b. 2024 dii. 15.20 +135 Windows 11 →Gálddut: Start a new Page Gilkorat: Máhcahuvvon Rievdaduvvon mobiillain Redigering fra mobilapp Android-appredigering | https://se.wikipedia.org/wiki/Erenoam%C3%A1%C5%A1:Rievdadusat/174.214.48.68 |
Teáhter fállá dal muitalusaid ja fearániid girjelohkamiid ja smávit teáhterčájálmasaid videohámi bokte. Neavttárat Mary Sarre, Iŋgor Ántte Áilu Gaup, Egil Keskitalo, Marte Fjellheim Sarre ja Eila Ballovara Varsi lohket ja nektet.
Dás leat fearánat ja muitalusat gullamis, ja oaidnimis, video bokte. Ja maiddái smávit teáhterčájálmasa. Leat neavttárat Marte Fjellheim Sarre, Egil Keskitalo, Eila Ballovara Varsi, Mary Sarre ja Iŋgor Ántte Áilu Gaup geat logadit girjjiid ja nektet ja máidnot. Dás lea fal gávdnamis juoga buot ahkásaččaide. Leat davvisámegillii.
Mary Sarre
Egil Keskitalo
Eila Ballovara Varsi
Eila Ballovara Varsi
Eila Ballovara Varsi
Marte Fjellheim Sarre
Iŋgor Ánte Áilu Gaup
Iŋgor Ánte Áilu Gaup
Mary Sarre
Egil Keskitalo
Eila Ballovara Varsi
Marte Fjellheim Sarre
Mary Sarre
Iŋgor Ántte Áilu Gaup
Egil Keskitalo
Smávit čájálmasat mánáid | https://beaivvas.no/girjelohkamat-ja-muitalusat/ |
Vuođđoláhkaváljagoddi lea ožžon vahku lasseáiggi ođđa sámediggelága guoski smiehttamuša dahkamii. Áššis muitala Lapin kansa.
Váljagotti ságadoalli Johanna Ojala-Niemelä (SDB) muitala aviisii, ahte váljagoddi figgá oažžut smiehttamušas gárvvisin boahtte vahku áigge vai dat geargá vel riikkabeivviid gieđahallamii. Dat lea dehálaš namalassii danin, go riikkabeaivvit jienasta áššis váljagotti smiehttamuša vuođul.
Smiehttamušat galggašedje leat riikkabeivviin vuossárgga 20. guovvamánu, jus daiguin áigot geargat dán válgabaji áigge. Váljagoddi goittotge almmuhii juo ikte, ahte dat čoahkkimastá maŋŋebárgga.
Vuođđoláhkaváljagoddi bivddii ikte duorastaga vástaga riekteministeriijas láhkaevttohussii. Ministeriija vástagis soitet boahtit juogalágán nuppástusat láhkaevttohussii.
Ojala-Niemelä muitala Lapin kansa -aviisii, ahte ministeriija vástta váikkuha olu dasa, makkár vejolašvuođat lágas leat ovdánit.
Áššiin lea hoahppu, go riikkabeaivvit báhcá njukčamánu álggus válgaboddui.
Lasi d√°n f√°tt√°s:
- Vuođđoláhkaváljagoddi bivdá sámediggeláhkaevttohusas vástaga riekteministeriijas ja joatká gieđahallama lasseáiggis
- Vuođđoláhkaváljagoddi mearrida duorastaga, mo ovdánit sámediggeláhkaevttohusain – ságadoalli sávvá riikkabeivviid dohkkehit dárbbu mielde lassiáiggi
- Marin: Ii leat sihkkar, ahte lihkosmuvvágo sámediggelága dohkkeheapmi dán giđa áigg | https://yle.fi/a/74-20018435 |
Ođđasat
- Buohccidivššároahppu: ovttasbargošiehtadus UiT:in sajis
- Min birrasat konferánsii dieđiheapmi
- Sámiid dearvvašvuođadilálašvuohta
- Oahppu ii deatte podkast - ođđa oassi juohke vahku
- Sámi kulturárbbi sajádat globála hástalusain
- Prográmmaoahput 2024 čavčča
- Stádabušeahtta 2024: Sámi allaskuvlii ruhtadeapmi
- Mis leat ain rabas oahpposajit - geahčes dás makkár oahpuide sáhtát ohcat
- Oahppu ii deatte - ođđa podkasta
Etablering av samisk kompetansesenter for lærerutdanningene
Sámi allaskuvla gjennomfører et forprosjekt for etablering av et nasjonalt kompetansesenter for samisk innhold i lærerutdanningene. Sámi allaskuvla skal på bakgrunn av forprosjektet utarbeide en etableringssøknad til Kunnskapsdepartementet. Forprosjektet gjennomføres i samarbeid med en faglig referansegruppe med medlemmer fra UiT og Nord Universitet og skal utarbeide et forslag til innhold, organisering, mandat og modell for samarbeid om kompetansesenteret.
Kartlegging av status og behov med spørreundersøkelse
I henhold til forskrifter for rammeplan og felleskapitlet i nasjonale retningslinjer for lærerutdanningene (vedtatt av UHR- lærerutdanninger 17.10. 2018), skal norske lærerutdanninger formidle kunnskap om det samiske urfolkets historie, kultur, samfunnsliv og rettigheter. Forprosjektet ønsker å kartlegge status og behov for kompetanseutvikling i dette fagfeltet og gjennomfører en spørreundersøkelse i den hensikt.
Sámi allaskuvla ønsker å få et bredt grunnlag i forprosjektet, og ber om at undersøkelsen besvares av flest mulige ansvarlige for og/eller som har en rolle i lærerutdanningen/-e på institusjonen. Vi ber om at denne undersøkelsen sendes til instituttledelsen, studieledere, studieprogramledere, fagansvarlige, praksisansvarlige og/eller forelesere.
Svarfrist 05.01.2020
For eventuelle spørsmål om forprosjektet eller undersøkelsen ta gjerne kontakt med:
- Rektor Laila Susanne Vars , [email protected] Tlf +47 78 44 84 77/+47 45 39 77 00
- Instituttleder Nils Johan Heatta, [email protected] tlf. +47 78 44 84 43/ +47 90 12 16 26
- Prosjektleder Anne Berit Bæhr , [email protected] , tlf. +47 48 30 83 77
SÁMEGILLII:
Ásahit sámi gealboguovddáža oahpaheaddjeoahpuide
Sámi allaskuvla čađaha ovdaprošeavtta mas áigumuššan lea oahpaheaddjeoahpuid sámi sisdoalu várás ásahit našunála gealboguovddáža. Sámi allaskuvla sádde ovdaprošeavtta vuođul ásahanohcama Máhttodepartementtii. Ovdaprošeakta čađahuvvo ovttas fágalaš referánsajoavkkuin mas leat miellahtut Árktalaš universitehtas/UIT ja Nuorta universitehtas. Ovdaprošeakta galgá evttohit sisdoalu, organiserema, mandáhta ja ovttasbargomodealla gealboguovddážii.
Kártet otná dili ja dárbbuid jearahallaniskkademiin
Oahpaheaddjeoahpuid rámmaplána láhkaásahusaid ja oktasaš oasis oahpaheaddjeoahpuid nášunala njuolggadusaid (dohkkehuvvon UHR- lærerutdanninger 17.10. 2018) vuođul, galget buot norgga oahpaheaddjeoahput gaskkustit dieđuid sámiid historjjá, kultuvrra, servodaga ja rivttiid birra. Ovdaprošeakta áigu dáinna iskkademiin kártet stáhtusa ja dárbbu gelbbolašvuođahuksemii norgga oahpaheaddjeoahppoásahusain, dáin fágasurggiin.
Sámi allaskuvla háliida viiddis vuođu ovdaprošektii, ja bivdá ahte dát iskkadeapmi sáddejuvvo sidjiide geain lea ovddasvástádus dahje juogalágan rolla oahpaheaddjeoahpuin. Sávvat ahte dát iskkadeapmi juogaduvvo instituhttajođiheddjiide, oahppojođiheddjiide, oahppoporgrámmajođiheddjiide, fágaovddasvástideddjiide, hárjehallanovddasvástideddjide ja/dahje logaldalliide oahpaheaddjeoahpuin.
Vástidanáigemearri: 05.01.2020
Jus jearaldagat ovdaprošeavtta dahje iskkadeami birra, váldde oktavuođa: | https://www.samas.no/se/a/etablering-av-samisk-kompetansesenter-laererutdanningene?page=5 |
Subsets and Splits