text
stringlengths 163
1.05M
| url
stringlengths 16
927
|
|---|---|
Ođđasat
- Lovisa Mienna Sjöberg oažžu dutkanbálkkašumi
- Ođđa raporta: Mii lea sámi perspektiiva ođđa oahppoplánain?
- Ofelaččat ohcet eambbo bártniid! Ođđa ohcanáigemearri.
- Ođđa Dieđut-girji almmuhuvvon
- - Dán jagi mii ohcat olles guhtta ođđa sámi ofelačča!
- Ođđa girji sámi dáidaga ja duoji dili birra
- Sámi hálddašansuohkaniid sátnejođiheaddjit čoahkkanan Sámi allaskuvllas
- Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon
- Studeantačálus 2: "Movt don sáhtát váiban go leat dušše beaivvi stoahkan mánáiguin?"
Geasuheaddji digitálareaiddut oahpahusas
Sámi allaskuvla bovde miellagiddevaš dáhpáhussii Diehtosiiddas čakčamánu 11.beaivvis.
Lea oassin oahpaheaddji digitála gelbbolašvuođalokten-prošeavttas. Sisdoallun leat digitálareaiddut ja programmeren oahpahusas. Dát lea IKT senteret, Ovttas prošeavtta, Sámi allaskuvlla teknologiijaossodaga ja oahpaheaddjeoahpu ovttasbargu.
Dáhpáhus lea oaivvilduvvon buohkaide geat beroštit ođđa teknologiija ovddidit oahpahussii.
Lea nuvttá ja rabas buohkaide.
Prográmma 11.9.2017:
13-14 áššedovdilogaldallamat Sáhkaskáidi, IKT senteret
14-16 čájáhusat kodemis ja digitálareaidduin feaskáriin, Sámi allaskuvla, IKT senteret ja Ovttas
Dát dáhpáhus gullá Norgesuniversitet ruhtadan oahpaheaddji digitála gelbbolašvuođahuksenprošektii.
Bures boahtin studeanttat, gárvves oahpaheaddjit ja eará berošteaddjit. | https://www.samas.no/se/a/studenter/geasuheaddji-digitalareaiddut-oahpahusas?page=2 |
Helena Charlotta Westermarck (skábmamánu 20. b. 1857 Helsset, Ruošša keaisárriika – guovvamánu 6. b. 1938 Helsset, Suopma) lei suomaruoŧŧelaš govvadáiddár, girječálli ja nissonáššiid áŋgirdeaddji. Su viellja lei dovddus antropologa Edvard Westermarck.
Westermarck studerii Suoma dáiddasearvvi sárgunskuvllas Helssegis jagiid 1874–1877. Dan maŋŋá son studerii govvačehppiin Adolf von Becker jagi 1880 rádjái. Jagi 1880 Westermarck fárrii Frankriikka Parisii mas son studerii Académie Colarossis jagiid 1880–1881 ja fas 1884.[4]
Parisas Westermarck buohccái tuberkulosii iige sáhttán šat málet, vaikko dearvvašmuvaige. Dalle go son lei buozus, son čálligođii esseaid ja dáiddaárvvoštallamiid Finsk Tidskrift- áigečállagii. Maŋŋeleappos Westermarck čálii ain eanet nissoniid stáhtusa servodagas ja nissoniid historjjá birra. Son lei okta Uniovdna Nissonáššiidlihtu vuosttaš váikkuheddjiin, go lihttu vuođđuduvai jagi 1892. [5]
-
Mánát stobus, 1892
-
Abessiinnalaš , 1880
-
Sriikejeaddjit, 1883
-
Bretonalaš oapmedállu, 1884
-
Giddejuvvon borjjasfatnasat Gáivopárkkas, 1912
-
Generála Albert Westermarck
- Ur studieboken I–II, berättelser och utkast. 1890-1891. Noveallat ja esseat
- Nyländska folksagor berättade för ungdom af Helena Westermarck. 1897. Máinnasčoakkáldat.
- Tecken och minneskrift från adertonhundratalet (I fru Ulrikas hem). 1900. Romána.
- Ljud i natten. 1903. Romána.
- Vandrare. 1910. Romána.
- Adelaïde Ehrnrooth: Kvinnosprår i finländskt kulturliv. 1928. Biografiija.
- Mina levnadsminnen. 1941. Postumalaččat almmustuvvon muittašangirji.
- (unspecified title)
- https://www.wechanged.ugent.be/wechanged-database/
- Helena Westermarck
- Suomen kuvataiteilijat verkkomatrikkeli. Westermarck Helena Charlotta: Suomen Taiteilijaseura. Čujuhuvvon 13.04.2008. (suomagillii)
- Alarto, Anne – Kyrki, Irma – Saraste, Maija. Saran sisaret: Naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa 1800-luvulta 1900-luvun alkuun.: Oulu gávpotgirjerádju-eanagoddegirjerádju. Čujuhuvvon 13.94.2008. (suomagillii)
- Dahlberg, Julia: Konst och vetenskap: Intellektuell gemenskap i Helena Westermarcks brev till sin bror. Niin & näin 2/2016. (ruoŧagillii)
- Weckman, Harriet: Kynällä vai siveltimellä: Helena Westermarck 1857–1938. Otava, 2009. (suomagillii)
- Helena Westermarcka girjjit Suoma Álbmotgirjerádjosis (suomagillii) | http://se.wikipedia.org/wiki/Helena_Westermarck |
Nuppástusohcaneiseváldi ja nuppástusohcama meannudeamit leat sorjavaččat das, makkár áššái ozat nuppástusa.
Nuppástusohcaneiseválddit leat
- Buresbirgenguovllut, mat ordnejit dearvvašvuohtafuolahusa
- Guovlohálddahusa virgedoaimmahagat
- Sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi lohpe- ja gozihanvirgedoaimmahat Valvira
- Sosiáladorvvu nuppástusohcanlávdegoddi
- Hálddahusriekti ja alimus hálddahusriekti
- Dáhkádusriekti.
Buohccevahágii ohccojuvvo buhtadus Buohccedáhkádusguovddážis.
Riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolmmoš
Sáhtát guoddalit riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmui, jos eahpidat, ahte eiseváldi dehe virgeolmmoš ii leat doahttalan lága dehe deavdán geatnegasvuođaidis. Sáhtát dahkat guoddalusa maid, jos vávjját, ahte vuođđo- ja olmmošrievttit eai leat ollašuvvan áššáigullevaččat.
Vuoigatvuohtaáššeolmmoš ii sáhte rievdadit eiseválddi dahkan mearrádusa. Vuoigatvuohtaáššeolmmoš sáhttá goitge iežas čilgehusa vuođul addit ovdamearkka dihte cuigehusa dehe čuoččáldahttit ášši eiseválddi vuostá.
- Riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolmmoš bearráigeahččá, ahte duopmostuolut ja eará eiseválddit ja virgeolbmot doahttalit lága ja devdet geatnegasvuođaideaset. Bearráigeahču ollái gullet maid eará almmolaš barggu dikšut, ovdamearkka dihte dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmot.
- Riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmui sáhttá guoddalit ovdamearkka dihte dalle, jos vávjá eiseválddi mannan doaibmaválddis badjel, ášši gieđahallan lea ádjánan dehe eiseváldi lea meannudan áššeheamit.
- Guoddalusa ii sáhte dahkat badjel guokte jagi boares áššis dehe áššis, mas nuppástusohcan dehe duopmostuollogieđahallan lea gaskan. | https://www.eu-dearvvasvuodadiksun.fi/diede-iezat-vuoigatvuodaid/buohcci-riektedorvovuogit-ja-nuppastusohcan/ |
Latest news
- Cinema premiere
- We are at Tråante2017 in Trondheim
- ARCTIC COUNCIL CAFF 25 YEARS ANNIVERSARY SEMINAR
- Meet the new director
- Sámi School History Conference 2016
- Join the Master programme in Indigenous Journalism
- Sámi University of Applied Sciences offers PhD program in Sámi language and literature
- Journalists gathered on Inclusive Journalism
- Go on a north2north exchange, spring 2016!
Oahpaheaddjeoahput: Laura Njunnás
Laura Njunnás Eanodagas eret lea gárveme sámi oahpaheaddjeoahpu mastera Sámi allaskuvllas. Son rámida Norgga Sámedikki stipeandaortnegiid mat gusket sutnje maid gii lea Suoma bealde eret.
Čállán: Niels Ovllá Oskal Dunfjell
Laura bargá ollesáigge sámegieloahpaheaddjin Helssegis seammás go lea gárveme oahpaheaddjeoahpu 5.-10. ceahki mastera Sámi allaskuvllas. Dán kombinerema lea dahkan guokte maŋemus jagi go eai leat leamaš deaivvadanvahkkut Sámi allaskuvllas koronaáigodagas.
– Muhtomin lea dieđusge lossat ná dahkat, muhto ieš mun lean válljen. Lea han nu stuora dárbu sámi oahpaheddjiide, dadjá Laura.
- Dehálaš bargu!
Dárbu lea stuoris miehtá Sámi. Muhto nu lea maiddái gávpogiin lulde, gos orrot olu sápmelaččat. Laura dieđu mielde lea son áidna sámegieloahpaheaddji vuođđoskuvllas Helssegis.
– Sámi mánát dáppe leat leamaš sámegieloahpahusa haga olu jagiid. Dat lea vahát. Sii leat guhkkin eret Sámis, ja nu lea dat čuohcan sin identitehtaide ja giellamáhttui.
Laura háliida veahkehit sin, muhto maiddái hukset nana sámegieloahpahusa Helssegii.
Su oahppit lávejit navdit ahte son lea válljen oahpaheaddjegeainnu guhkes luomuid dihte. Guhkes luomuid mieđiha buorren beallin, muhto ii ággan dasa go oahpaheaddjeoahpu gazzá.
– Mu mielas lea njulgestaga dehálaš bargu! Lea nu stuora dárbu sámi oahpaheddjiide ahte illá dárbbašat ohcat bargguide. Mun oaččun dávjá bargofálaldagaid, lohká Laura.
Loaktán bures allaskuvllas
Ieš ii lean árvvoštallan oahpaheaddjebarggu sutnje geaidnun. Dakkár jurdagiid oaččui easkka go bođii fálaldat bargat suomagieloahpaheaddjin mánáidskuvllas Guovdageainnus.
– Mun in livčče oahpaheaddjeoahpu válljen muđui gal. Dan ahte bessen geahččalit barggu álggos, bijahii mu dan guvlui.
Son lei juo ovdalaččas fárren Guovdageidnui lohkat sámegiela bachelora Sámi allaskuvllas. Dan ahte lei bures loaktán allaskuvllas, dagai álkibun eambbo studeret doppe.
Sutnje gii nuorran juo fárrii ruovttus eret, lei dego boahtit ruoktot go Sámi allaskuvlii lávkii sisa.
– Sámi allaskuvla lea áidna sadji gos sámi oahpaheaddjeoahpu sáhtát gazzat. Doppe lea sámevuohta ja sámegiella nu oidnosis, dadjá Laura.
Ávžžuha ohcat
Son sávvá eandalii Suoma- ja Ruoŧabeale studeanttaid ohcat Sámi allaskuvlla oahpaheaddjeoahpuide. Norgga Sámedikkis leat stipeandaortnegat mat gusket sidjiide maid.
– Mis eai leat seamma ortnegat Suoma bealde. Norgga Sámedikki stipeandaortnet lea hui geasuheaddji mu mielas.
Lea vejolaš oažžut 25 000 ruvnno sturrosaš stipeandda juohke lohkanbaji ovddas. Oahpu maŋŋel gártá dat stuora submin. Stipeandaortnegiid birra sáhtát lohkat eambbo Sámedikki neahttasiidduin.
– Sihke Sámi allaskuvla ja studeantabiras doppe lea olu ovdánan. Doppe lea álki oahpásnuvvat eará guovllu sámiiguin. Ieš sáhtášin vel bargat doppe jus dakkár vejolašvuohta goassege boađášii. Mun duođai ávžžuhan ohcat! lohká Laura.
Loga eambbo sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 1-7 ceahki masteroahpu birra dás.
Loga eambbo sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5-10 ceahki masteroahpu birra dás. | https://www.samas.no/en/node/5483?page=7 |
Martin Henriksen (riegádan ođđajagimánu 5. b. 1979, Troandimis) lei Arbeidernes Ungdomsfylking (AUF) jođiheaddji áigodagas 2006-2010. Henriksen lei nuorravuođas Hardstads dohkálaš basketspábbaspillár, muhto čibbenordadeami geažil lei su bággu heaitit valáštallamis ja baicce álgit politihkalaš karriearain Bargiidbellodagas. Henriksen lea ovdalaččas studeren Romssas, muhto orru dál Oslos. AUF-jođiheaddjin lea Henriksen maiddái leamaš miellahttun Bargiidbellodaga guovddašstivrras. Otne doaibmá Henriksen Guolástusministtár Lisbeth Berg-Hansen ráđđeaddin Guolastus- ja riddodepartemeanttas.
- 1. várrelahttu Romssa ovddas Stuoradiggái 2009-2013
- AUF Jođiheaddji 2006-2010
- AUF Nubbinjođiheaddji 2004-2006
- Romssa fylkka AUF jođiheaddji Troms
- Hárštá AUF jođiheaddji
- Fylkkadikkeáirras Romssas 1999 rájes.
- Ungdom mot EU nubbinjođiheaddji
- Nei til EU stivrra várrelahttu
- Forum Arbeiderlag stivralahtti | https://se.wikipedia.org/wiki/Martin_Henriksen |
Váhčira johtinoktavuođat ja kárttat
Váhčira meahcceguovlu lea Avvilis Gápmasii manni váldogeainnu (váldogeaidnu 4, E75) nuorttabealde Anárjávrri duohken.
Johtinoktavuođat
Biillain
Váhčira meahcceguovlu lea Anára gielddas Anárjávrri nuorttabealde. Anárjávrri davábeale gátti mielde manná guovllugeaidnu nr 971 Gápmasis Njávdáma bokte Norgii (120 km). Geainnu guoras leat Bártteha, Čeavetjávrri ja Njávdáma gilit. Guovllu máttabeallai lea Avvilis Njellima gillái manni guovllugeaidnu nr 969. Geaidnu joatkašuvvá Njellimis Kessi guvlui ja muhttašuvvá Báhčaveaijoga šalddi maŋŋá meahccebiilageaidnun, mii nohká ovdalaš Geassejávrri (Kesjävri).
Almmolaš fievrruiguin
- Togain (vr.fi, suomagillii) beassá beaivválaččat Roavvenjárgii, gos lea joatkkaoktavuohta linnjabiillain Avvilii. Avvilis leat árgabeivviid linnjabiilaruvttot Njávdámii. Linnjábiillaid áigetávvalat (matkahuolto.fi, suomagillii). Njellimii ii beasa almmolaš fievrruiguin.
- Girdiin (finavia.fi, suomagillii) beassá beaivválaččat Helssegis Avvilii.
Meahccereaissu vuolginsajit
- Vánddardeami gánná álggahit omd. meahcceguovllu lahkosiid giliin: Njellimis, Čeavetjávrris dahje Njávdámis.
- Fanasvánddardeami gánnáha álggahit ee. Bártteha ja Njellima giliin. Goabbat sajis leat fanasluoitinsajit. Anárjávrri gáttiin leat moanat fanasluoitinsajit. Fanashámmanat leat Anáris, Veskonjárggas ja Njellimis.
Kárttat
Elektrovnnalaš kárttat
Eará kárttat
- Čeavetjávri - Njuorggán olgolihkadankárta, 1:100 000, Karttakeskus 2014.
- Anárjávri-Váhčira-Carbmoaivi čáhcejeahkki kárta, 1:25 000 ja 1:100 000, Calazo 2021
- Váhčira-Kessi-Øvre-Pasvik čáhcejeahkki kárta, 1:50 000, Karttakeskus 2020.
- Anára čujuhus- ja astoáiggekárta, 1:150 000, Sámi eanamihtidandoaimmahat 2019.
- Davvi-Suoma tuvrakárta (GT-kárta), 1:400 000, 2016.
- Eanadatkárttat W512, W514 ja W523, 1:50 000, Eanamihtidanlágádus 2008 - 2009.
- Anárjávrri fanastallankárta, 1:50 000, Mearrajohtinlágádus 2011. | https://www.lundui.fi/vahcir/karttatjajohtinoktavuodat |
Alitbossu (Balaenoptera musculus) lea njiččehas mii eallá mearas. Alitbossu šaddá gitta 33 mehter guhku, ja deaddá gitta 200 tonna. Dat lea dáinna lágiin máilmmi stuorámus ealli mii dán áigge eallá ja mii lea dássážii goassige eallán.
Alitbossut leat gaskamearálaččat 26 mehter guhku. Lullebeallejorbbu alitbossut leat stuorábut go davvebeallejorbbu. Alitbossus leat goit golbma vuollešlája: B. m. musculu Davvi-Atlánttas ja Davvi-Jaskesábis, B. m. intermedia Lulli-Oseanias, ja B. m. brevicauda Indiaábis ja Lulli-Jaskesábis.
Alitbossut ellet buot máilmmi stuorra mearain. Dat vánddardit galbma ja liehmmus čáziid gaskkas. Dálvet dat orru subtrohpalaš mearain, ja geasset fas polára mearain. Alitbossu bissu dábálaččat ábis ja hárve boahtá mearragátti lahka.
Nugo eará bossut (Balaenoptera), alitbossu borrá oahtuid. | https://se.wikipedia.org/wiki/Alitbossu |
Ođđasat
- NAISA 2024
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašumi ovdanbuktán stuora dáiddačájáhusas
- Váikkuhusat Sámi allaskuvlii go 27 bargis lea bargoheaitta
- Harald Gaski nammaduvvon gudnedoavttirin
- Rabas virggit
- Lovisa Mienna Sjöberg válddii vuostá dutkanbálkkašumi Uppsalas
- Guovttegielatiskkadeapmi giđđat 2024
- Ohcciidlogut oahpaheaddjeoahpuide
- Ođđa raporta čájeha ahte lea dárbu sámi parallealla seammaárvosaš oahppoplánii matematihkas
Láidesteaddji nammaduvvon gudnedoavttirin.
Jan Henry Keskitalo, Sámi allaskuvlla láidesteaddji lea ikte nammaduvvon gudnedoavttirin allaárvosaš Winhec seremoniijas, Kanadas.
– Mii Sámi allaskuvllas leat hui ilus, ja čeavlái go doseanta emeritus sámi oahpahusas ja Sámi allaskuvlla láidesteaddji Jan Henry Keskitalo lea nammaduvvon WINU (World Indigenous Nations University) gudni doavttirin dadjá Sámi allaskuvlla ođđa rektor Gunvor Guttorm.
Váimmolaččat sávvat lihku sutnje nammademiin.
Keskitalo lei Sámi allaskuvlla vuosttas rektor, ja son lea áŋgiruššan sámi oahpahusain sihke Sámis ja eamiálbmot ja riikkaidgaskasaš dásis.
– Jan Henry Keskitalo lea bidjan ollu searaid WINHECII ja oažžut áigái WINU. Dát nammadeapmi čájeha ahte WINHECas leat árvvus atnán Keskitalo bargguid muitala Sámi allaskuvlla prorektor Line Kalak, gii lei mielde go Keskitalo nammaduvvui gudnedoaktáriin ikte.
Winhec ásahuvvui 2002:is ja lea organisašuvdna mii čohkke eamiálbmot allaoahpu ásahusaid.
Dáid beivviid dollet sii jahkásaš čoahkkima, dán háve Seven Generations oahppoinstituhtas Nanicost gávpogis, Fort Frances, Ontarios Kanadas.
Dieđut:
WINHEC:
- Ásahuvvui 2002.
- WINHEC višuvdna lea oktavuođaid hukset, ja nannet eamitálbmogiid kultuvrra ja servodaga - iešguđet riikkaid oahpahus systemaid bokte.
- Earret eará lea WINHECas akkrediteren ortnet maid oahpahusásahusat sáhttet ohcat, ja dat oažžu akrediterema gii ollašuhttá WINHECa gáibádusaid.
- Sámi allaskuvla lea fargga 10 jagi leamaš akrediterejuvvon allaoahpahus ásahus.
- Midjiide lea akrediteren kvalitehtaduođaštus, ja duođašta ahte Sámi allaskuvla lea maiddai eamiálbmot ásahus ja bargá eamitálbmotfilosofiija mielde.
WINU:
- Miehtá máilmme eamitálbmotfierpmádat allaoahpahus ásahusaide.
- Galgá gaskkustit dieđu, nannet eamiálbmogiid jođiheami, ja nannet daid iešguđet eamiálbmogiid oahpahus systemaid.
Jan Henry Keskitalo:
- Keskitalo nammaduvvui ikte WINU gudnedoavttirin.
- Keskitalo lea dahkkán nu erenoamáš barggu sámi oahpahussii. Son lei Sámi allaskuvlla vuosttaš rektor, ja lea maiddái leamaš earret eará jođiheaddji sámi oahpahusráđis, son lea leamaš University of the Arctic vuosttaš Vice President of Indigenous affairs, ja maiddái stivralahttu. Keskitalo lea maid nubbijođiheaddji WINUs, World Indigenous Nations University. Ja sus lea guovddáš rolla WINHECas, ja lea áŋgiruššan bargan doppe čađat. | https://www.samas.no/se/a/laidesteaddji-nammaduvvon-gudnedoavttirin?page=1 |
Latest news
- Timeplaner og oversikt over samlinger for høsten 2023
- Liv Inger Somby valgt som ny rektor
- Kronprinsparet besøker Samisk høyskole
- Sannhets- og forsoningskommisjonens høring
- Veiviserordningen har ny søknadsfrist
- Bli student i høst!
- SáMOS konferanse "Unna olbmožiid dihtii" - utvidet påmeldingsfrist
- Sámi allaskuvla kondolerer
- Verksteder og kurs for lærere våren 2023
Ruvdnaprinseassa boahtá Sámi allaskuvlii
Miessemánu 31. b. boahtá H.K.H. Ruvdnaprinseassa Mette-Marit Sámi allaskuvlii, Guovdageidnui. Dán oktavuođas ávžžuhit buohkaid coggat gávtti, nu ahte Diehtosiiddas oidnojit ollu gávttehasat.
Ruvdnaprinseassa šattai buohcci cuoŋománus go Ruvdnaprinsa finai Sámi allaskuvllas ja ii beassan dalle searvat guossástallamii. Dán geažil boahtá dál Sámi allaskuvlii guossái. Ulbmil mátkkis lea loktet gelbbolašvuođa ja ipmárdus sámi árbbi birra, ja fuomášuhttet ruvdnaprinsapára 50-jagi ávvudeami.
Vuostáiváldin dáhpáhuvvá boađáhagas dii. 10.00, ja dán dilálašvuhtii bovdet buot Diehtosiidda bargiid. | https://www.samas.no/nb/node/5909?page=5 |
Ohcan sámedikki válgalogahallamii lea álgán. Sámedikki válggat dollojuvvojit jagi geažes, čakča-golggotmánus 2015.
Jietnavuoigadahtton olbmot válggain leat buot dat sápmelaččat, geat leat merkejuvvon sámedikki válgalogahallamii. Válgalávdegoddi merke jagi 2015 válgalogahallamii daid sápmelaččaid, geat ledje jietnavuoigadahtton sámedikki válggain 2011.
Buot earát galget ohcat válgalogahallamii maŋimustá dán jagi maŋimus beaivvi. Bivdaga válgalogahallamii merkemis dahje das eretsihkkumis galgá bargat čálalaččat válgalávdegotti dán dárkkuhusa váras nannen ohcanskoviin ja sáddet válgalávdegoddái poastta fárus nu, ahte dat joavdá sámediggái maŋimustá 31.12.2014 diibmu 16.00.
Eambo dieđut sámedikki boahtte čavčča válggain leatSámedikki válgasiidduin. | http://yle.fi/uutiset/ohcan_samedikki_valgalogahallamii_lea_algan/7621817 |
Mannan vahkkoloahpa lágiduvvojedje Čakčariemut Guovdageainnus, ja dan oktavuođas ledje lávvordaga márkanat Arctic Lavvo ođđa vistti luhte.
Márkaniid oktavuođas lei Arctic Lavvo almmolaš rahpan ođđa visttis, ja vistti olggobeallái lei Guovdageainnu ealáhussearvi bovden sihke priváhta olbmuid ja fitnodagaid boahtit vuovdit dahje čájehit iežaset gálvvuid.
Arctic Lavvo lei ceggen gámmiid olggobeallái, márkaniin lei kafea, ja Ábas eaktodáhttoguovddáš lágidii ovttas Puls sko&klær bivttasčájáhusa.
Njunuš politihkkárat modeallan
Bivttasčájáhus dagai hirbmat eallasa ja geasuhii ollu gehččiid.
Čájáhussii serve earret eará Guovdageainnu suohkana njunušpolitihkkárat.
Guovddášbellodaga vuosttaševttohas Hans Ole Eira, Gurutbellodagas sihke vuosttaševttohas Isak Ole J. Hætta ja guđatevttohas Gunn Elisabeth Kristensen, ja Sosialisttalaš Gurutbellodaga vuosttaševttohas Marit Susanne Utsi ledje buohkat modeallat bivttasčájáhusas.
Mánát vuite Ávvira gilvvuid
Ávvir lágidii márkaniid oktavuođas quiza ja tevdnengilvvu, ja ledje oallugat geat serve gilvvuide.
Tevdnengilvvu vuittii Lise Marie Sara, ja quiza vuittii Berit Ine Elida Buljo.
Sii geat lávvordaga diŋgojedje ođđa abonnemeantta Ávviris leat mielde vuobádeamis giissá, ja vuorbádeapmi dahkko maŋŋelaš teknihkalaš sivad geažil go Ávvira neahttasiiddu máksinvuohki ii doaibman nu movt galggai. | https://www.avvir.no/bivttascajahus-dagai-eallasa-markaniin/ |
Olggosoaidnin
Juovlamánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 359. (gárgádusjagi 360.) beaivi. Jagis leat vel 6 beaivve.
- sámi kaleandar:
- dáža kaleandar:
- ruoŧŧelaš kaleandar:
- suopmelaš kaleandar:
- suomaruoŧŧelaš kaleandar:
- Suoma ortodoksalaš kaleandar: Immanuel
- 1694 – Maria II, Englándda, Irlándda ja Skotlándda dronnet
- 1878 – Nikolai Nekrasov, ruošša diktačálli
- 1937 – Maurice Ravel, fránskalaš šuokŋadahkki (Bolero) ja pianista
- 1984 – Sam Peckinpah, ealligovvebagadalli | https://se.wikipedia.org/wiki/Juovlam%C3%A1nu_25. |
Latest news
- Cinema premiere
- We are at Tråante2017 in Trondheim
- ARCTIC COUNCIL CAFF 25 YEARS ANNIVERSARY SEMINAR
- Meet the new director
- Sámi School History Conference 2016
- Join the Master programme in Indigenous Journalism
- Sámi University of Applied Sciences offers PhD program in Sámi language and literature
- Journalists gathered on Inclusive Journalism
- Go on a north2north exchange, spring 2016!
Musihkka ja juoigan dehálaš oassin oahpaheaddjeoahpuin
Dán vahku lágidii Sámi Musihkkaakademiija oahpahusa Sámi allaskuvlla oahpaheaddjeoahpuid studeanttaide. Dat lea oassin oahpaheaddjeoahpuid fágaid fáttáin nugo ovdamearkka dihtii sámegiela njálmmálaš árbevierut, juoigan ja sámi populearamusihkka.
- Diibmá lei vuosttaš geardde go allaskuvlla oahpaheaddjeoahpuid studeanttat besse searvat Sámi Musihkkaakademiija oahpahussii, ja studeanttat leat muitalan ahte dat lihkostuvai hui bures, dadjá prošeaktajođiheaddji Mai Britt Utsi.
Njálmmálaš árbevieruid dahkat ealasin
Sámi musihkkaakademiija oahpaheddjiin lea alla gelbbolašvuohta musihkas, ja das movt oahpaheaddjin sáhttá sámi njálmmálaš árbevieruid ealasin dahkat jietnageavahemiin, stohkosiid ja čuojanasaid vehkiin. Musihkka ja juoigan gehččo viidát doaban ja reaidun dasa mo sáhttá hervet ja dahkat árgabeaivvi somábun, ja musihkain oažžut buori vásahusa ja energiija.
Sámi musihkkaakademiijas lea sierra viessu mas lea studio, musihkkateknologalaš reaiddut ja sierralágan čuojanasat. Doavttirgrádastipendiáhtta Annukka Hirvasvuopio-Laiti lea prošeaktabargi ja lágida Sámi allaskuvlla beales sámi musihkkavahkku oahpahusa Ohcajogas ovttas akademiija oahpaheddjiiguin.
Ovttasbarggu árvvoštallat fargga
Sámi musihkkaakademiija prošeakta lea guovttejahkásaš ovttabargoprošeakta gaskkal Sámi allaskuvlla, Ohcejoga gieldda ja Sámi Oahpahusguovddáža Anáris. Mai Britt Utsi lea Sámi allaskuvlla beales prošeaktajođiheaddji oktasaš prošeavttas. Son oaidná ahte allaskuvlla studeanttaid buorit vásáhusat Sámi musihkkaakademiija oahpahusain leat mielde loktemin sin duostilvuođa geavahit luođi ja musihka boahttevaš oahpaheaddjiámmáhis.
- Sámi musihkkaakademiija prošeavtta ovttasbargoguoimmit áigot lagamus áiggiid deaivvadit ja árvvoštallet prošeavtta čađaheami, ja mo sáhtášii joatkit dán buori ovttasbarggu boahtteáiggis, dadjá Utsi. | https://www.samas.no/en/node/4645?page=7 |
Museapedagogalaš buktagat
Sámekultuvra geasuha sihke dálá sámenuoraid ja muđui kultuvrras berošteaddji olbmuid. Sámemusea bargun lea sirdit rivttes dieđuid sámekultuvrras. Museapedagogalaš bálvalusat ja oahpistanbálvalusat leat dehálaš diehtosirdinkanála.
Davvi-Lappi lea maiddái erenoamáš vuogas leairaskuvlabáiki: seammás sáhtát oahpásmuvvat sihke sámekultuvrii ja davvilundui. Moattediibmosaš leairaskuvlaprográmmaollisvuhtii gullet čájáhusoahpisteapmi sihke oanehis sámegiela ja kultuvrra oahppadiibmu. Dán bálvalusas berrojuvvo máksu.
Buresboahtin – Tervetuloa! Sámegielain ja kultuvrrain buđaldanbottoš
Prográmma sáhttá gii beare várret ja dat heive maiddái rávesolmmošjoavkkuide.
Sisdoallu:
Oahpisteaddji bagadallama mielde sáhttá oahpásmuvvat sámegávttiide ja leaikkastallanláhkai sámegillii auditorios. Dan maŋŋá joavku vuolgá oahpistuvvon "čájáhusreisui" Siidda váldočájáhusaide. Oppa prográmma bistá oktiibuot 1h 45 minuhta.
Loga eambbo.
Sámemusea čoakkáldat- ja diehtobálvalusat sihke neahttamateriálat addet viidáset gova sámekultuvrra máŋggahápmásašvuođas.
Sámemusea neahttačájáhusat:
Anarâš – Anáraččat
Sää'mjie'llem – Nuortalaččat
Stálu ja gufihttariid máilbmi – "Gufihtarweb"
Eatnanšaddu
Lassedieđut:
Amanuensa Áile Aikio, tel. +358 (0)40 640 2604, aile.aikio(at)samimuseum.fi | https://web.archive.org/web/20171214152816/http:/www.siida.fi/sisdoallu/manaide-ja-studeanttaide/museapedagogalas-buktagat |
Eai buot rádjerasttildanjohtolagat leat vel rahppojuvvon, ja johtin eahkedis ja ihkku leat ain máŋggasiidda gildojuvvon, min dieđu mielde. Dán vahkus leat sihke Norgga ja Suoma eiseválddit čavgen testennjuolggadusaid rájá alde. Sámi Siida sávvá ahte Deanuleagi sámenissoniid breava Norgga Gonagassii livččii ávkin dán dilis ja maiddái boahttevuođas. Giitit Sire ja Katja Ravnna geat doalvvuiga breava Gonagasa šlohttii 11.6.2021! Geahča unna filmmaža: https://youtu.be/dkNh_NHqglc
Breavasteaset nissonat bivdet veahki Norgga Gonagasas, danin go Gonagas Harald lea ovdal cealkán ahte Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga territoria ala, sápmelaččaid ja dážaid. Vuolláičállit dadjet ahte dál orru leamen nu ahte Gonagasa sárdni lea vajálduvvan. Sámi eatnamat leat njealji riikkas, muhto garra rádjehehttehusaid dihtii eai leat sápmelaččat beassan iežaset eatnamiidda, eaige leat sáhttán lagas olbmuiguin ja fulkkiiguin oaidnalit. Deanuleagis leamašan váttis ovddidit sámi kultuvrra ja ealáhusaid, danin go dákkár ovddideapmi dávjá dáhpáhuvvá riikkarájá rastá. Deanuleahkái gullevaš gielddain leamašan unnán njoammundáhpáhusat, ja nu leamašan rádjehehttehusat dárbbašmeahttun garrasat. Servodateallin, ealáhusat ja sogat leat gillán ja ain gillájit. Dát buktá stuorra ja dárbbašmeahttun váikkuhusaid.
Norgga eiseválddit eai leat heivehallan koronanjuolggadusaid báikkálaš dillái, eaige Suoma ja Norgga eiseválddit leat ovttas bargan dán áššis. Norgga koronakommišuvdna ii leat gieđahallan sápmelaččaid dili. Deanuleagi sámenissonat leat fuolas dan dilis mii dál lea, muhto maiddái das mo sáhttá geavvat jos bohtet ođđa njoammumat, pandemiijat dahje eará heahtedilit.
Breavasteaset bivdet Norgga Gonagasa hállat sápmelaččaid bealis, nu ahte sápmelaččaid vuoigatvuohta beassat eatnamiiddáseaset dohkkehuvvo ja nu ahte dárbbašmeahttun rádjehehttehusat nohket. | https://samisiida.wordpress.com/2021/06/24/reive-norgga-gonagassii/#more-932 |
Čuođit miellačájeheaddjit leat lápmašuvvan Davvi-Dakota oljostuimmiin, go guovllus doaibmi fávttat leat geavahan ganjalgáša ja njuoskadan galbmačáziin miellačájeheaddjiid Standing Rock Sioux -reserváhtas, muitala The Guardian.
The Guardian -aviisa dieđuid mielde miellačájeheaddjit leat vuos váldon gitta ja dan maŋŋá njuoskadan sin galbmačáziin. Dáhpáhusaid áigge báikki alde lea leamašan 3 gráđa buolaš.
Gummeluođain báhčán olbmuid
Miellačájeheaddjiid mielde fávttat leat maiddái báhčán olbmuid gummeluođain ja čáhcevárjaleaddjit leat hávváduvvan.
Standing Rockas doaibmi dearvvašvuođa- ja dálkkodanráđđi Standing Rock Medic & Healer Council lea čállán iežas Facebook -siidui, ahte dilli guovllus lea hirbmat fuolastuhtti.
– Dalkkadansuorggi áššedovdin, mii leat hui fuolas dan duođalaš riskkas, ahte muhtin sáhttá galbmot jámaš dakkár dilis, čállá Standing Rock Medic & Healer Council.
The Guardian -aviissa dieđuid mielde oktiibuot 167 olbmo leat lápmašuvvan báikki alde ja 7 olbmo leat dolvon buohccevissui.
Veahkaválddálašvuođat fávttaid ja čáhcevárjaleaddjiid gaskkas
Amerihkálaš eamiálbmogat leat vuostálastan oljobohcci huksema olles čavčča. Miellačájáhusaid leat doallan Standing Rock Sioux -reserváhtas Davvi-Dakota oassestáhtas.
Nu gohčoduvvon Dakota Access Pipeline -oljobohcci lea meroštallon máksit 3,3 miljárdda euro ja galggašii rasttildit oktiibuot njeallje oassestáhta.
Amerihkálaš eamiálbmogat leat vuostálastan oljobohcci huksema olles čavčča. Miellačájáhusaid leat doallan Standing Rock Sioux -reserváhtas Davvi-Dakotas USA:s. Oljobohcci galggašii mannat sin guovllu čađa. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/galbmacahci_niskai_buollasis__badjel_150_aktivistta_lapmasuvvan_davvi-dakotas/9306742 |
Ođđa oahppofálaldat sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpus
Govas leat sámi allaskuvlla studeanttat. Govven: Ánne Kátjá Gaup/Johtti Productions
Dán čavčča fállá Sámi allaskuvla ođđa sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpu mii lágiduvvo eará ládje go dábálaččat. Dábálaččat bistá oahppu golbma jagi, muhto dál lea guhkiduvvon golmma ja bealle jahkái.
- Dát oahppu galgá buorebut vuhtiiváldit vejolaš studeanttaid dárbbuid ja fátmmastit ohcciid iešguđet guovlluin, agiin, sihke sin geat leat bargguin dahje geat bohtet njuolga joatkkaskuvllas, muitala prográmmajođiheaddji Marikaisa Laiti.
Oahpus leat 180 oahppočuoggá juhkkojuvvon čieža lohkanbadjái. Guđa lohkanbajis leat 25 oahppočuoggá ja ovtta lohkanbajis leat 30 oahppočuoggá. Oahpus lea heivehuvvon prográmmaplána mii galgá čađahuvvot geabbilit. Oahpahus lágiduvvo deaivvademiin ja neahta badjel.
- Studeanttat galget sáhttit bargat ja oahpu gazzat oktanaga, orrut ruovttubáikkiin ja boahtit Guovdageidnui deaivvademiide. Dat lea earenoamáš fálaldat maiddái sidjiide geat barget juo mánáidgárddiin, muhto geain váilu bachelorgráda mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpus, muitala Marikaisa.
Jus ekonomalaččat lea vejolaš allaskuvlla bealis, de juohke lohkanbaji lávdaduvvo okta deaivvadeapmi guovlluide gos studeanttat orrot, oktiibuot 6 - 7 lávdaduvvon deaivvadeami golmma ja bealle jagis.
Ávžžuha ohcat
Anne Ingebjørg Svingeng Eriksen, guhte lea bargan guhkit áiggi allaskuvlaoahpaheaddjin mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpus muitala ahte Sámi allaskuvla lea badjel 30 jagi huksen ja nannen sámi pedagogihkkafágaid. Son gal duođai ávžžuha ohcat ohppui.
- Lea áidna oahppu gos duođai ge lea sámi vuolggasadji ja sámi servodagas lea dárbu oahppan mánáidgárdeoahpaheddjiide. Mii diehtit ahte min studeanttat ožžot bargofálaldagaid go leat geargan oahpuin, sihke mánáidgárddiin ja eará bargobáikkiin. Oahppu addá olu iešguđetlágan bargovejolašvuođaid, muitala Anne Ingebjørg.
Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu lea profešuvdnaoahppu, mii gealbuda studeantta doaimmahit mánáidgárdeoahpaheaddjeprofešuvnna máŋggabealat ja rievdi servodagas, otná ja boahtteáiggi ođđaáigásaš mánáidgárddiin. Oahpus lea seamma árvu go mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpuin Norgga, Suoma ja Ruoŧa bealde.
- Oahppu deattuha sámi pedagogalaš jurddašeami ja sámi mánáidgárddiid. Earret eará leat árbevirolaš barggut oassin oahpus ja oahpahusbeaivvit sáhttet leat iešguđetláganat. Oahpahus seammás fuomášuhttá studeanttaid mo sámi vugiin bargat ja oahpásmuvvá iežas boahttevaš profešuvdnii. Studeanttat ohppet maiddái servodaga máŋggabealatvuođa ja máŋggagielat ja -kultuvrralaš perspektiivvas, loahpaha Anne Ingebjørg.
Sámi allaskuvlla prográmmaoahput mat álget čakčat 2023
Sámi allaskuvlla oahpuide lea vejolaš ohcat 01.02.2023 rájes. Oktiibuot álget Sámi allaskuvllas guhtta guhkitáigge oahpu sihke bachelorgráda, mastergráda ja doavttirgráda dásis. | https://www.samas.no/en/node/5758?page=8 |
Ođđasat
- Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái
- Ylva Jannok Nutti oažžu Várdduo dieđalaš bálkkašumi 2023
- Oza giđa 2024 oahpuide
- Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa
- Sámi logut muitalit 15 raporta lea almmuhuvvon
- Barggat go vai lea go dus beroštupmi bargat dulkan?
- 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid
- Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana
- Sámi oahpahuskonferánsa: guhkidan dieđihanáigemeriid
Anja Somby virgáduvvon sámi buohccidivššároahpu prošeaktajođiheaddjin
Sámi allaskuvla lea virgádan Anja Somby sámi buohccidivššároahpu prošeaktajođiheaddjin. Sus šaddá guovddáš rolla oahpu ásaheamis ja illuda bargat iežas váibmoáššin.
- Illudan juo hui sakka bargat sámi buohccedivššároahpuin. Mun lean juo smiehttagoahtán bargguid birra. Dat han lea leamaš mu váibmoáššin guhka. Sihkkarit dan rájes go ieš gergen buohccidivššároahpuin, Somby muitala.
Somby válddii buohccidivššároahpu Sámi allaskuvllas man dalá Finnmárkku allaskuvlla lágidii. Oahppu lei dalle geahččalanprošeakta man Biret Bongo jođihii áigodagas 1998-2001. Dál galgá Somby ieš leat guovddážin mielde álggahit vuosttaš bistevaš sámi buohccidivššároahpu.
- Sámi buohccidivššároahppu lea hirbmat mávssolaš. Giella lea dieđusge dehálaš, muhto leat ollu eará ge oasit mat gáibidit fuomášumi. Lea hui miellagiddevaš go kultuvra ja árbevierut gávnnadit ođđa dieđuiguin, dutkamiin ja ođđamállet teknologiijain aiddo fal buohčadivššársuorggis, Somby áŋgirit čilge.
Lassin buohccidivššárohppui lea Sombys maid mastergráda psyhkalaš dearvvašvuođas.
Oahppu álgá 2021s
Goahtejođiheaddji Marit Meløy lea duhtavaš go Somby lea váldán vuosttá virggi.
- Dearvvašvuohta lea Sámi allaskuvlii ođđa ja dehálaš suorgi, ja leange hui duhtavaš go oažžut nana čeahpes fágaolbmo virgái, Meløy lohká.
Sámi buohccidivššároahppu lea ovttasbargu gaskal Sámi allaskuvlla ja Romssa Universitehta. Oahppu galgá plána mielde álggahuvvot ođđajagis 2021s ja lea ollu maid ferte ráhkkanit ovdal dan. Sámi allaskuvla lea verddeásahus ja oahppu lágiduvvoge doppe. Dasa lassin galgá Sámi allaskuvla fállát oahppoosiid sámi servodat- ja kulturmáhtus. Tromssa universitehtas ges lea oahpu obbalaš fágalaš ovddasvástádus. | https://www.samas.no/se/a/anja-somby-virgaduvvon-sami-buohccidivssaroahpu-proseaktajodiheaddjin?page=4 |
Pride-leavga libarda Guovdageainnus – Sápmi Pride -panela streamejuvvo
Sápmi Pride -leavga libarda Guovdageainnu Thon-hotealla šiljus mearkan das, ahte historjjá goalmmát Sápmi Pride -dáhpáhus lea álgán. Bearjadaga panelaságastallan Sámi homoseksuálaid birra streamejuvvo.
Pirita Näkkäläjärvi,
Martta Alajärvi
Historjj√° goalmm√°t S√°pmi Pride l√°giduvvo d√°n vahkoloahpa Guovdageainnus.
NRK S√°pmi s√°dde njuolggoneahttas√°ttan panelas√°gastallama bearjadaga.
NRK streame panela
Panela bajilčála lea Mo sáhttá min servodat láhččit buoret dili Sámi bonjuide? ja dat álgá diibmu 20.00 Norgga áigge.
Ságastallamin leat Norgga Sámedikki presideanta Aili Keskitalo, stuorradiggeáirras Helga Pedersen, Guovdageainnu suohkana sátnejođiheaddji Johan Vasara ja neavttár Svein Henriksen.
Stream s√°ddejuvvo NRK S√°mi siidduin.
Čuovo sosiála medias
Sápmi Pride bistá sotnabeaivve rádjai ja prográmmas leat earret eará ráidovázzin Guovdageainnu márkanis ja ođđa bonjusámi organisašuvnna vuođđudančoahkkin sihke iešguđetlágan kulturdoalut.
Yle Sápmi čuovvu Sápmi Pride -dahpáhusa sosiála mediain fáddágilkoriin #ylepride.
Yle S√°mi Snapchat-konto g√°vdno namain ylesapmi.
NRK Sápmi: Kommentára: Bassi čállagis várra sáhttá maiddái doarjaga ohcat bonju sámiid | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/pride-leavga_libarda_guovdageainnus__sapmi_pride_-panela_streamejuvvo/9124070 |
Dovddus dáiddár nammaduvvui iežas barggu ovddas.
Gonagas Harald nammadii dáiddára, Hans Ragnar Mathisena, Gonagaslaš bassi Ovllá ortnega 1. klássa riddárin.
Nammadeami oažžu iežas dáiddabarggu ja eamiálbmogiid vuoigatvuođabarggu ovddas, čállá Gonagasviessu preassadieđáhusas.
Hans Ragnar Mathisen oažžu čikŋasymbola gihtii Romssa dáiddasearvvis borgemánu 31. beaivvi.
(©NTB) | https://www.avvir.no/gonagas-nammadan-hans-ragnar-mathisena-gonagaslas-bassi-ovlla-ortnegii/ |
DIEHTOSIIDA
BUOLLINSUODJALUS
BARGO- JA OAHPPOBIRRÁSIS
JUS DIEHTOSIIDDAS BUOLLÁ
- de lea dehálaš:
Sihkkaraste ahte earát geat leat visttis ožžot dieđu.
Gávnna geainnu olggos.
Dieđit buollindieđihanguovddáža heahtenummárii: 110
Atte dárkilis čujuhusa.
Geahččal jáddadit jus lea vejolaš, muhto ale bija iežat ja earáid
heakka heahtái.
• Gávnna lagamus buollindieđihanboalu ja deaddil
• Alárbma álgá njurgut ja skájana bokte boahtá diehtu:
«Dáppe buollá, mannet olggos!»
• Dieđit earáide jitnosit «Dáppe buollá!»
• Gávnna lagamus geainnu olggos.
Heaissaid ii galgga atnit.
• Dieđit buollindieđihanguovddáža heahtenummárii : 110
• Muital gos don riŋget ja atte dárkilis čujuhusa:
Guovdageaidnu
Hánnoluohkka 45
Diehtosiida
• Vuordde telefovdnageažis jus buollindieđihanguovddáš
dárbbaha eanet dieđuid
• Buollindieđihanguovddážis lea sámi dulkabálvalus
• Gidde uvssaid ja lásiid jus vejolaš
• Geahččal jáddadit dola buollinšláŋŋain dehe čáskadanapparáhtain jus lea
vejolaš, muhto ale bija iežat ja earáid heakka heahtái.
Muitte: suovva lea hui mirkkolaš.
BUOLLINČÁSKADANREAIDDUT DIEHTOSIIDDAS
Buot almmolaš visttiin galget leat buollinčáskadanreaiddut. Diehtosiiddas leat šláŋŋat ja
čáskadanapparáhtat.
Čáskadanreaiddut galget leat álkit olámuttus ja Diehtosiidda geavaheaddjit leat
geatnegahtton diehtit gos reaidduid gávdná ja movt daid geavaha.
- Dieđátgo don gos lagamus buollinčáskadanreaidu gávdno?
- Dieđátgo movt dan geavaha?
Jus it dieđe, bivdde buollinsuodjalusáittardeaddjis oahpisteami
DIEHTOSIIDDA BUOLLINBAGADUS
Oahpásnuva Diehtosiidda buollinbagadussii, vai
ovdagihtii dieđát gos buollinčáskadanreaiddut
ja heahtegeainnut gávdnojit ja movt galggat láhttet
jus buollin čuožžila
BIILAPARKEREN
Biilaparkerenšilju lea bajábealde Diehtosiidda
DIEHTOSIIDDA OLGGOBEALLAI
II LEAT LOHPI PARKERET
Sihkarvuođa dihte ii leat lohpi parkeret
Diehtosiidda olggobeallái.
Gielddus ii guoskka gálvo- ja fuolahusbiillaide
iige doaimmashehttejuvvon geavaheddjiide.
Doaimmashehttejuvvon geavaheddjiide lea
olggobealde váldouvssa várrejuvvon
oanehisáigái-parkerensadji, ja guhkit áigái
fas nuorttabealde Diehtosiidda.
Duođaštuskoarta galgá leat oidnosis biilaláses.
EASTADIT BUOLLIMA
Diehtosiidda geavaheaddjit leat geatnegahtton
oahpásnuvvat buollinbagadussii ja vistti geavahit
riekta vai eastada buollima
• Diehtosiiddas ii leat lohpi gintaliid boaldit
• Dušše dohkkehuvvon elektrihkalaš rusttegiid lea lohpi geavahit
• Diehtosiiddas ii lea lohpi borgguhit
• Kantiinna Árrangáttis ferte várrogasat lahttet rabas dola lahka
MUITTE:
Ale goassege bija biergasiid ja diŋggaid uvssaid ja báhtarangeainnuid ovdii,
amas hehttet báhtaranvejolašvuođa
JUS BUOLLÁ
110
DIEHTOSIIDA
2023
Buollinsuodjalus:
Niillas-Jovnna Länsman, Statsbygg Tel. (+47) 98 62 14 95
Lasse Wigelius, Sámi allaskuvla Tel: (+47) 90 54 66 81 | https://samas.no/sites/default/files/buollinsuodjalus_bargo-ja_oahppobaikkis_2024.pdf |
Ohcanáigemearri allaskuvladirektevravirgái lea guhkiduvvon
Allaskuvladirektevravirggi árvaluslávdegoddi lea mearridan guhkidit ohcanáigemeari direktevravirgái geassemánu 25. beaivái. Go ohcanáigemearri dievai, de lei boahtán okta ohcci guhte deavdá virggi gelbbolašvuođagáibádusaid, ja árvaluslávdegoddi oaidná dárbbu guhkidit ohcanáigemeari vai olahit eambbo vejolaš kandidáhtaide.
- Árvaluslávdegoddi dáhtošii eambbo ohcciid vai sihkkarastit sihke buori proseassa ja ahte gávdnat rivttes kandidáhta. Mii leat hirbmat duđavaččat ohcciin maid leat ožžon, muhto seammás háliidit iskat leat go olahan buot vejolaš kandidáhtaide ovdal go loahpahit proseassa, dadjá rektor Laila Susanne Vars gii maid lea árvaluslávdegotti jođiheaddji. | https://www.samas.no/en/node/5180?page=8 |
Ođđasat
- Oahput maidda sáhttá ohcat 01.09.24 rádjai
- Oza sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu masterii
- Orrut, boradit ja mánáid fuoláhit go leat studeanta
- Sisabeassangáibádusat oahpaheaddjeoahpuide leat ložžejuvvon
- It leat vel ohcan oahpposaji čakčii? Mii leat guhkidan ohcanáigemeari!
- Guhtta ođđa sámi ofelačča
- Áiggošit go lonuhit vuoruheami oahpposaji ohcamis?
- Oahppojagi loahpaheapmi
- IndigMEC2 konferánsii lea dieđiheapmi rabas
Váldde Boazodoalooahpu vuođđokurssa
Boazodoallooahppu Vuođđukursa - Metoda.
Boahtte vahkku 20.10.2014 álgá Boazodoallooahppu Vuođđukursa - Metoda.
Dus lea ain vejolašvuohta álgit dasa. Jus dus beroštupmi de ávzzuhit ohcat.
Váldde oktavuođa Biret Elliin (Berit-Ellen-J.Eira (@) samiskhs.no) dahje riŋges sutnje tlf nr. +4778448506
Loga eanet oahpu birra dás: | https://www.samas.no/se/a/valdde-boazodoalooahpu-vuoddokurssa |
Bálkkašumi oaččuiga davvisámegiela oahpaheaddji Máret Sárá ja máttasámegiela oahpaheaddji Lajla Mattson Magga.
Bálkkašumi árvu lea 12 500 euro ja dat juhkkojuvvo juohke nuppi jagi.
Bálkkašumi oaččuiga davvisámegiela oahpaheaddji Máret Sárá ja máttasámegiela oahpaheaddji Lajla Mattson Magga.
Bálkkašumi árvu lea 12 500 euro ja dat juhkkojuvvo juohke nuppi jagi.
Ođđa fierpmi huksen dagaha báikkálaš telefonboatkkaid DNA ja Telia mátketelefonbálvalusain ovdamearkka dihte Anárjávrri davábealde ja Ohcejotnjálmmis.
Yle Sápmi guldalahtii sierralágan sámemusihka suopmelaččaide. Ritma lea sidjiide dehálut go giella dahje musihkastiila. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/gollegiella-balkkasupmi_geigejuvvui_guovtti_olbmui/6624817 |
Ođđasat
- Muitosánit ávvuoahpheaddji Edel Hætta Eriksen eretvádjoleami oktavuođas
- Studeanttaviesu almmolaš rahpan
- Sámi allaskuvlla almmolaš rahpandoalut
- Etnešguovttos: Konsearta kantiinnas 16.08.23
- Ođđa rektorin oahpásmuvvat
- Ollu oahput ja alla ohcciidlogut Sámi allaskuvllas
- Ođđa vejolašvuohta ohcat čavčča oahpuide
- Sámi allaskuvlla ođđa stivra
- Plánegoahtán almmuhit dán jagaš "Sámi logut muitalit" raportta
Sámi buohccidivššároahppu ohcanládje
Háliidat go šaddat buohccidivššárin earenoamáš gelbbolašvuođain sámegielas ja sámi kultuvrras? Dál lea fas vejolaš ohcat Sámi buohccidivššárohppui. Ohcanáigemearri lea golggotmánu 16.b. 2022. Lea UiT - Norgga árktalaš universitehta mas lea fágalaš ovddasvástádus ohppui, ja danne galgá ge ohcamuš mannat universitehta ohcanwebii.
- Dát oahpu heive dutnje jus háliidat buohccidivššár oahpu váldit sámegillii, mii lea okta dain earenomášvuođain oahpus. Logaldalliin lea sámi duogáš mii addá lunddolaš ipmárdusa sámi- ja eamiálbmotkultuvrralaš beliide. Mis lea maid oadjebas biras das go buohkat leat sámegielagat ja oahpahus lea sámi birrasis, Guovdageainnus. Dáppe šaddá maid buoret čuovvuleapmi ja lágat oktavuohta gaskal oahpaheddjiid ja studeanttaid, go luohkká ii leat beare stuoris, muitala oahppokoordináhtor June Brita Eira.
Sámi buohccidivššároahppu addá dutnje dábálaš buohccidivššároahpu, seammásgo oaččut liige máhtu sámi servodatdilálašvuođain ja sámi kultuvrras vai sáhtát buoremusat dustet sámi pasieanttaid.
Mannan háve ledje olu ohccit
Sámi buohccidivššár oahpu álggahuvvui ođđajagimánu 2021 buori ohcciidloguiguin. Ohppui ledje ohccán 66 olbmo ja 13 olbmo ožžo fálaldaga álgi ohppui.
- Ohcciidlogut dieđusge muitalit ahte lea stuora beroštupmi ohppui ja báikkálaš oahppofálaldahkii lea dárbu. Muđui lea maid sámi buohccidivššáriidda stuora dárbu servvodagas ja dat dieđusge mearkkaša ahte lea buorit bargovejolašvuođat maŋŋel go leat gárven oahpu, muitala Eira.
Oahppu lea ovttasbargu gaskal Norgga árktalaš universitehtain ja Sámi allaskuvllain. Oahppoálgin lea ođđajagimánus 2023:is, ja oahpahus lágiduvvo báikkálaš čoagganemiiguin Sámi allaskuvllas, Guovdageainnus. Ohcanáigemearri lea golggotmánu 16. Beaivvi.
Váldde oktavuođa
Jus lea jearaldagat oahpu birra, de váldde oktavuođa June Brita Eirain.
E-boasta: [email protected]
Tlf. nr.: 414 69 715 | https://www.samas.no/se/a/sami-buohccidivssaroahppu-ohcanladje-0?page=6 |
Latest news
- Call for papers: Indigenous Journalism and Self-Determination Conference 2021
- Students' access to Diehtosiida
- New covid-19 measures
- SHoT 2021
- The application deadline for exchange is approaching
- Information regarding term start in January 2021
- The application deadline has been extended
- Mandatory e-learning course in infection prevention
- Sámi University of Applied Sciences well prepared to keep the campus safe
Ođđa direktevra Sámi allaskuvlii
Sámi allaskuvlastivra doalai ikte stivračoahkkima mas mearridedje virgádit Johan Ailo Kalstad ođđa allaskuvladirektevran.
Sámi allaskuvla stivrrajođiheaddji ja rektor lea ilus go stivra dál virgádan Johan Ailo Kalstada direktevran.
– Mun sávan ahte Kalstad váldá vuosttá virggi dadjá Guttorm.
Direktevravirgi Sámi allaskuvllas lea jahkemearrevirgi 6 jahkái, 11.1.2017 – 10.1.2023. | https://www.samas.no/en/node/3561?page=4 |
Fellesforbundet, Parat ja Yrkestrafikkforbundet (YTF) leat soahpan Virkein dán jagi bálkášiehtadusas grossisttaid várás. Streaika livčče mielddisbuktán guoros ilduid buvddain.
Gávcci diimmu badjeláiggis šiehtadedje oasálaččat duorastatiđida ođđa grossistašiehtadusa bálkášiehtadallamiin.
– Mii leat ilus go leat ovttaoaivilis, ja dan bokte hehttet dakkár streaikka mii livččii čuohcan ollu geavaheddjiide miehtá riikka. Min miellahttodoaimmat devdet riikka buvddaid borramušain ja eará gálvvuiguin mat leat dehálaččat olbmuide, dadjá Virke doaimmahusdirektevra Bernt G. Apeland.
Grossistašiehtadallan gusto rádjobargiide, gálvobuvttadeapmái ja fievrredanfitnodagaide. | https://www.avvir.no/ovttaoaivilis-grossistasiehtadallamiin-garvet-guoros-ilduid/ |
Moai Ánne Kátjáin leimme Ruoŧa beal Gárasavvonis gaskavahku báddeme ovtta reportáša. Dát reportáša soaitá oidnot NRK neahttasiidduin boahtte váhku. Ikte letne čuohppan filmma, ja mun lean otne maid čuohppame. Lea somá geahččaladdat ja hárjehallat čuohppanprográmmain. Otne lean "akto" dáppe NRK Sámi kantuvrras Guovdageainnus. Ánne Kátjá lea mannán Gironii bargomátkái. Tanja fas Kárášjogas gárvvisteame iežas TV ášši.
På
onsdag var jeg og Ánne Kátjá på reportasjetur i Karesuando i Sverige. Reportasjen kommer kanskje ut på NRKs nettsider i neste uke. I går har vi redigert
filmene, og jeg holder på med redigering i dag også. Det er spennende å prøve
seg frem med redigeringsprogrammet vi bruker. I dag er jeg "alene" på
jobb her på NRK Sápmis kontor i Kautokeino. Ánne Kátjá er på jobbtur i Kiruna. Tanja er i Karasjok og gjør ferdig sin TV reportasje.
- Ellen Mariann | http://praktikanter.blogspot.com/2015/11/viimmat-bearjadat.html |
ksi alempana.
Čoahkkaneimmet 20.3.2016 Lähteentie Pirttii Mii rs:iin ja Roavvenjárggas orru sámiiguin gumpostallat ja ságastallat árgabeaivvis gávpogis. Goahkát Eino Nuorgam ja Marketta Vuolab leigga buktán Ohcejogas Baišduottara bálgosis ávdnasiid gumposiidda, márffiide ja eará herskuide. Lähteentie Pirttis olbmuid vurddii njálgga hádja, mii buvttii máŋgasiidda mánnávuođa millii. Árbevirolaš boazomállásat leat okta vuohki, mo sámi árbevirolaš máhttut joatkašuvvet maid gávpogis.
Olbmuid geasuhii gumposiid lassin maid vejolašvuohta deaivvat oahppásiid. Ságaid molsuma maŋŋá juohkáseimmet guovtte jovkui ságastallat, mo sámevuohta oidno gávpotárgabeaivvis. Mielde ledje eará ahkásaš olbmuid vávvás áhkkui. Nuoramus oassálasti ođii beaivenahkáriid ságastallama áigge.
Ságastallamis bohte ovdán máŋggalágan árgabeaivásáhusat. Mánnábearrašat deattuhedje, man dehálaš doarjja sámegielat bálvalusat leat mánáid giellamáhttui. Ságastaladettiin fuomášeimmet, ahte sámegielat árabajásgeassin lea leamaš Roavvenjárggas jo guhká, jos lea hoksán ohcat dikšobáikki oahpes sámi bearašbeaivvedivššáris. Sámegielat árabajásgeassinbálvalusat eai leatge nu ođđa ášši Roavvenjárggas!
Mánnábearrašiid bálvalusaid lassin ságastalaimet boares olbmuid bálvalusain. Máŋgga ságastalli eallilan vánhemat orrot sámeguovllus ja geavahit Roavvenjárggas Lappi guovddášbuohcceviesu bálvalusaid. Olbmot ledje fuolas erenomážit das, mo muittohuvvan boarrásat birget ja nuppe dáfus dat, mo sámegielat buohcci sáhttá gulahallat go lea buohcceviesus dahje doahppehallá. Ságastallan bohciidii maid Roavvenjárgga sápmelaččaid iežaset boahttevuođas: máŋgasat leat orron Roavvenjárggas stuorámus oassi eallimis eaige sii pláne fárret eret oahpes gávpogis go ahki lassána. Makkár bálvalusaide dalle lea dárbu ja man gillii?
Jotkkiimet ságastallama boradanbeavddis. Njálgga borramuša ja miellagiddevaš ságastallama lassin okta eahkeda deháleamos ášši lei čoahkkanit oktii gávpoteallima hoahpuid gaskkas. Lei somá čoahkkanit oktii reaškit ovttas. Giitu oassálasttiide somás eahkedis! Giđđat mii ordnet ságastallandilálašvuođaid maid eará gávpogiin.
Kumpuksia ja keskustelua Rovaniemellä
Kokoonnuimme 20.3.2016 Lähteentien pirtille Mii ry:n ja Rovaniemen saamelaisten kanssa perinneruuan äärelle keskustelemaan arjesta kaupungissa. Kokit Eino Nuorgam ja Marketta Vuolab toivat Utsjoelta Paistunturin paliskunnasta raaka-aineet kumpuksiin, makkaroihin ja muihin herkkuihin. Tulijoita oli vastassa herkullinen tuoksu, joka toi monelle lapsuuden muistot mieleen. Perinteiset pororuuat ovat yksi tapa, jolla saamelaiset perinnetaidot jatkuvat kaupungissakin.
Ihmisiä houkutteli paikalle paitsi perinneruoka, myös mahdollisuus nähdä tuttuja. Kuulumisten vaihdon jälkeen jakaannuimme kahteen ryhmään keskustelemaan, miten saamelaisuus näkyy kaupunkilaisarjessa. Ikähaitari oli vauvasta áhkkuun, nuorin osallistuja nukkui päiväunet keskustelun aikana.
Keskusteluissa nousi esiin monenlaisia arjen kokemuksia. Lapsiperheet korostivat, miten tärkeä tuki saamenkieliset palvelut ovat lasten saamen kielelle. Jutellessa huomasimme, että saamenkielistä varhaiskasvatusta on ollut saatavilla jo pidempään, jos on hoksannut hakea hoitopaikkaa tietämältään saamenkieliseltä perhepäivähoitajalta. Saamenkieliset varhaiskasvatuspalvelut eivät olekaan niin uusi asia Rovaniemellä!
Lapsiperheiden palveluiden lisäksi ihmisiä puhuimme ikäihmisten palveluista. Monen keskustelijan iäkkäät vanhemmat asuvat saamelaisalueella, mutta käyttävät Rovaniemellä Lapin keskussairaalan palveluita. Huolta herätti erityisesti saamenkielisten muistisairaiden pärjäämisestä ja toisaalta se, miten saamenkielinen potilas voi ilmaista itseään erilaisten toimenpiteiden yhteydessä tai vakavien sairaskohtauksen sattuessa. Keskusteluissa heräsi myös kysymys keskustelijoiden omasta tulevaisuudesta: moni on ehtinyt asua Rovaniemellä suurimman osan elämästään eivätkä suunnittele muuttavansa pois tutusta kaupungista vanhoilla päivillään. Millaisia palveluita silloin tarvitaan ja millä kielellä?
Keskusteluja ja kuulumisten vaihtoa jatkoimme ruokapöydässä. Hyvän ruuan ja mielenkiintoisen keskustelun lisäksi yksi illan tärkeimmistä anneista oli kokoontuminen yhteen kaupungin kiireiden keskellä. Oli mukava kokoontua yhteen nauramaan saameksi. Kiitos kaikille mukavasta illasta! Kevään aikana järjestämme keskustelutilaisuudet myös muissa kaupungeissa.
Govat/Kuvat Tarja Porsang | https://sarahankeblog.wordpress.com/2016/04/01/gumposat-ja-sagastallan-roavvenjarggas-kumpuksia-ja-keskustelua-rovaniemella/ |
Nils-Aslak Valkeapää lei sihke čálli, juoigi, govvadáiddár ja neavttár. Son lávii dadjat ahte lea veadjemeahttun dadjat mii boahtá millii vuos; lea go dikta, luohti dahje govva. Áillohaččas ledje dáiddačájáhusat sihke Japanis ja Kiinnás. Su málemiin ledje dávjá ovddeš sámi ipmilat motiivan, ja bliántatevnnegiin gis lottit, olbmot ja bohccot. Áillohaš lei maiddá čeahpes fotográfa, mii duođaštuvvo su girjjiin.
(Harald Gaski 2014) | https://www.lassagammi.no/govvadaiddar.315481.se.html |
Ávvudedje Prinseassa válddálašvuođabeaivvi
Duorastaga bovdii ráđđehus feastamállásiidda oktan kultuvrralaš guoimmuhemiin Deichman girjerádjosis Bjørvikas. – Ollu giitu dán finna ávudeami ovddas, logai Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra gii juogadii dán vásáhusa nuoraiguin miehtá riikka.
Prinseassa válddálašvuođabeaivi lei ođđajagimánu 21. beaivvi, muhto ávvudeapmi maŋiduvvui dán vahku duorastahkii ja bearjadahkii rohttudávdda geažil. Ávvumállásat Oslo váldogirjerádjosis lei Norgga ráđđehusa skeaŋka sutnje.
Nuorat válde vuostá
Torshovkorpset čuojahii go guossit boahtigohte Anne-Cath. Vestly šiljui olggobealde girjerádjosa. Dát musihkkajoavku lea árvideames máilmmi boarraseamos ja stuorámus dákkáraš joavkkuid searvvis, ja dát lea joavku mánáide ja nuoraide geain leat erenoamáš dárbbut, oahppanhástalusat dahje muđui muhtun lágán doaimmashehttejupmi.
Prinseassa Ingrid Alexandra ovttas stáhtaministtariin jođus ráđđehusa feastamállásiidda. Govven: Simen Løvberg Sund, Gonagaslaš hoavva
Loahpas bođii Prinseassa Ingrid Alexandra ovttas Gonagasbárain ja muđui Ruvdnaprinsabearrašiin. Stáhtaministtar Jonas Gahr Støre, stáhtaráđđi Trygve Slagsvold Vedum ja Oslo sátnejođiheaddji Marianne Borgen sávve sidjiide buresboahtima.
Torshovkorpset čuojaha Anne-Cath. Vestly šiljus olggobealde Deichman girjerádjosa Bjørvikas. Govven: Sara Svanemyr
Olggobealde uskkádaga deaivvadii Prinseassa Ingrid Alexandra 25 nuoraiguin geat ovddastedje buot filkkaid Norggas – buohkat ledje vásedin bovdejuvvon doaluide ja dát nuorat leat áŋgirat valaštallamis, kultureallimis, servodatáššiin, politihkas ja organisašuvdnaeallimis. Maria Gunilla Påve Wilks (22) Snoasas eret ja Håvard Bergseng Rødsand (18) Viesterállasis eret dearvvaheigga Prinsesassa ja sávaiga sutnje buresboahtima ja celkkiiga lihkkusávaldagaid beaivái.
Ruvdnaprinsabárra boahtiba Deichmanai, Bjørvikas gos sudno nieidda válddálašvuođabeaivvi ávvudeapmi lei. Govven: Sara Svanemyr, Gonagaslaš hoavva
Nuorra artisttat ja dáiddárat hervejedje ávvudeami. Go manne girjerádjosa sisa, de lávlo nuoramus nieiddažat Det Norske Jentekor-lávlunkoaras čáppa lávlaga Gonagasbárrii ja doallogoddái. Ja go manne mállásiidda 5. gearddis, de guoimmuhii artista Amanda Delara Nikman, Delara, «Nå er det oss» ja neavttár Ina Svenningdal logai teavstta «Hei, Endelig hei», man Dag Tyne lea čállán. Das álgu lea ná:
Hei, Endelig hei.
Endelig er vi sammen. Endelig er det oss.
Endelig kan vi feire deg, vår egen prinsesse.
Endelig kan vi dele en stund med deg, med gjester fra hele landet.
Dele en stund med de som har reist langt, og vi som har reist kort.
De som bor ved vannet og de som bor til fjells.
De som ligger i køyeseng og de som ligger i blomstereng.
En samling med mennesker og forskjellige historier,
pent stablet sammen i en hylle her på Deichman …
Maŋemus musihkkalaš guoimmuheapmi ovdal mállásiid, lei lávlla «No. 4 - Lite og stort» man Det Norske Jentekor lávllui.
– Historjjálaš beavi
– Lihkku beivviin! Dása leat illudan! Mii ávvudit sihke dábálaš riegádanbeaivvi, ja seammás maiddái historjjálaš beaivvi min našuvdnii, logai stáhtaministtar Jonas Gahr Støre sártnis man doalai Prinseassa Ingrid Alexandrai feastamállásiin.
– Don riegádit vuosttaš nissonolmmožin gii lea truvdnoárbbolaš min gonagasriika historjjás. Dál leat deavdán 18 jagi ja leat olahan válddálašvuođaagi. Dat leat historjjálaš, logai stáhtaministtar.
Stáhtaministtar Jonas Gahr Støre doalai sártni Prinseassa Ingrid Alexandrai. Govven: Simen Løvberg Sund, Gonagaslaš hoavva
Støre logai ahte Prinseassa olaha válddálašvuođaagi áiggis mii lea ráfeheapme, muhto ahte son gu0ddá árbbi mii lea árvvolaš ja mávssolaš.
– Ráfeheames diliin lea min nášuvdna dovddidan gonagasviesuin mii čájeha mot lea dusttet dálááiggi. Gonagasviessu lea ipmirdan makkár rolla sis lea – dat čohkke ja fátmmasta. Ja das leat bistevaš, nanu árvvut maid seaguha fiinna, rašes attáldagain- namalassii ahte nagoda ođasmahttit iežas ja heivehit doaimma dálá áigái, logai Støre.
Prinseassa Ingrid Alexandra geahčesta ádjá guvlui dan botta go stáhtaministtar doallá sártni. Govven: Lise Åserud / NTB
Son attii Prinseassii rávvaga: Dus lea dat erenoamáš, eahpedábálaš dilli- ahte galggat šaddat Norgga Dronnet. De lea buorre gáhttet áibbas dábálaš osiid eallimis vai nagoda buot eahpedábáláš osiid jierpmálaččat hálddašit.
– Galggat leat nu mot leat. Dovdda riikka. Dovdda olbmuid geat dáppe orrot. Min eallimiid. Min nieguid. Balu maid dovdat. Nie don čanat báttiid mat ovttastit gonagasviesu ja álbmoga, boahttevaš buolvvaide, logai Støre.
Doalai giittossártni
Maŋŋel vuosttaš oasi mállásiin, doalai Prinseassa Ingrid Alexandra ieš sártni gos giitalii buot gussiid ja sin geat ledje ráhkkanan dán eahkedii vai šattai fiinna vásáhussan buohkaide geat oasálaste. Erenoamážit giittii stáhtaministtara, stuorradiggepresideantta ja alimusriektejustitiariusa geat válde su vuostá ja oahpistedje Prinseassa go galledii dán golbma stáhtaválddi beaivvi ovdal go devddii 18 jagi ođđajaigmánus.
– Dát galledeamit ledje duođai muituhussan dasa man lihkolaččat mii leat dáppe Norggas. Lea muittuhussan min demokratiijai ja min oadjebas stivrenvuogádahkii. Dnt leat mii norgalaččat huksen áiggiid čađa ja dan galgat beaivválaččat ain ovdánáhttit ja várjalit, logai Prinseassa.
Prinseassa Ingrid Alexandra doallá sártni ráđđehusa feastadoaluin. Govven: Håkon Mosvold Larsen / NTB
Prinseassa Ingrid Alexandra logai maiddái ahte dovdá iežas lihkolaččan go lea bajasšaddan dakkár riikas gos lea luohttámuš olbmuid gaskkas.
Gonagasa beavddis
Ledje badjelaš 200 guossi feastamállásiin ja guossit bohte buot servodatsurggiin iešguđetge beroštumiiguin ja eallinoainnuin.
Prinseassa Ingrid Alexandra čohkkai Majestahta Gonagasa beavddis, ovttas stuorradiggepresideanttain Masud Gharahkhani, stáhtaministtar Jonas Gahr Støre, No Isolation-gründer Karen Dolvai, ovddeš stáhtaministtar Gro Harlem Brundtland, paraalpinista Jesper Saltvik Pedersen ja artista Marie Ulven Ringheim, Girl in Red.
Mállásiid oktavuođas lei kultuvrralaš guoimmuheapmi artista Eva Weel Skram, girječálli Lars Saabye Christensen, Akershus johttiteáhtera ja artista Hkeem bokte.
Prinseassa válddálašvuođabeaivvi ávvudeapmi joatká bearjadaga. Majestehta Gonagas ja Majestehta Dronnet bovdeba gallamállásiidda Šloahtas ja guossit bohtet Norgga almmolašvuođas, Eurohpa gonagasviesuin bearraša ja ustibiid lassin.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus. | https://www.gonagasviessu.no/nyhet.html?sek=74887&tid=212538 |
Lean evttohassan sámediggeválggain nummiriin 20. Olen ehdolla saamelaiskäräjävaaleissa numerolla 20.
Yle Sámi válgavideo | Yle Sápmin vaalivideoni @ Yle Areena
Yle Sámi válgamášen | Yle Sápmin vaalikone @ Yle Sápmi
Sámediggi sámiide: Sámediggi sámeálbmoga gieđain, sámegielaid buorrin, sámi eallima doarjjan!
Saamelaiskäräjät saamelaisille: Saamelaiskäräjät saamen kansan käsissä, saamen kielten hyväksi, saamelaisen elämän tukena!
Sámi Parliament for the Sámi: Sámi Parliament in the hands of the Sámi people, for the good of the Sámi languages, supporting the Sámi way of life!
Mun lean Čiskke-Ánne Máreha Biret, Iisku-Máhte Biret, Pirita Näkkäläjärvi. Lean eret Anáris ja mu eatnigiella lea davvisámegiella. Mun lean ekonoma sihke media ja gulahallama magisttar. Lean bargan guhká fitnodatmáilmmis erenoamažit fitnodatgávppiiguin. Jagiid 2012—2016 bargen Yle Sámi hoavdan. Lean čállimin iežan musihkasuorggi nákkosgirjji Sibelius-Akademiijas sámi luođi birra.
Mun vulgen mielde politihkkii jagis 2011 daningo sisabahkken Sámediggái buollái fas ja olggobealde olbmot álge fas figgat Sámediggái. Mun hálidan sihkkarastit, ahte Sámediggi bissu sámeálbmoga gieđain. Válgabajis 2020—2023 mus lei gudni čohkkát Timosa doaibmagottis, mii hábmii sámediggeláhkaevttohusa. Dat lea mu dehalamos politihkalaš bargu dán rádjai, ja lean giitevaš doaibmagoddevásáhusas.
Politihkka lea mu dehalamos astoáigedoaibma. Lassin liikon vuojadit, buđaldit iežan siessalguoktáin, mátkkoštit ja gođđit ullobáiddiid.
Olen Pirita Näkkäläjärvi, kotoisin Inarista ja äidinkieleni on pohjoissaame. Olen ekonomi sekä median ja viestinnän maisteri. Olen työskennellyt pitkään yritysmaailmassa erityisesti yrityskauppojen parissa. Vuosina 2012—2016 toimin Yle Sápmin päällikkönä. Olen tekemässä musiikin alan väitöskirjaani Sibelius-Akatemiassa saamelaisen joiun kulttuurisesta omimisesta.
Lähdin mukaan politiikkaan vuonna 2011, koska paine Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa kohtaan oli jälleen kasvussa ja ulkopuoliset alkoivat taas pyrkiä Saamelaiskäräjille. Minä haluan pitää huolen siitä, että Saamelaiskäräjät pysyy saamen kansan käsissä. Vaalikaudella 2020—2023 minulla oli kunnia istua Timosen toimikunnassa, joka luonnosteli saamelaiskäräjälakiesityksen. Se on minun tärkein poliittinen toimeni tähän mennessä, ja olen kiitollinen toimikuntakokemuksesta.
Politiikka on tärkein harrastukseni. Lisäksi tykkään uida, viettää aikaa veljentyttärieni kanssa, matkustaa ja neuloa villapaitoja.
I am Pirita Näkkäläjärvi from Inari and my mother tongue is Northern Sámi. I hold MSc in Economics and MSc in Media & Communications. I have worked long in the business world with mergers & acquisitions. In 2012—2016 I worked as the editor-in-chief of Sámi-language content at Yle, the Finnish Broadcasting Company. I am working on my Music doctoral dissertation at Sibelius Academy researching cultural appropriation of Sámi yoik.
I entered politics in 2011, as pressure towards the Sámi Parliament electoral roll grew and more and more outsiders tried to enter the Sámi Parliament. I want to ensure that the Sámi Parliament remains in the hands of the Sámi people. In the election period 2020—2023 I had the honour of serving in the drafting commission for the amendment of the Sámi Parliament Act. This is my most important political achievement so far, and I am grateful for the experience.
Politics is my most important hobby. I also like swimming, spending time with my nieces, travelling and knitting woolen jumpers. | https://piritanakkalajarvi.com/category/sami-politics/ |
● Usko ja elämä. Guovdageainnu sápmelaččaid vuoiŋŋalaš eallima birra, Lars Levi Laestadius moriheami ja lestadianismma álgoáiggi birra ovdal 1852. Lars Hætta & Anders Bær, jorgalan: Pekka Sammallahti, Ohcejohka, Girjegiisá, 1993. (Álgoálgoasáš girji Muitalusat 1958.) Gávdnomis Finna.
Nuoraid čáppagirjjálašvuođa girjjiid leat jorgalan suomagillii ee. dain girječálliin Kerttu Vuolab, Kirste Paltto, Siri Broch Johansen, Ann-Helén Laestadius, Niilo Aikio.
Mánáid muitalusaid, máidnasiid, divttaid ja govvagirjjiid leat muhtin verdde jorgalan suomagillii omd. girječálliin dego Kirste Palttos, Veikko Holmbergis, Rauna Paadar-Leivos, Harald Gaskis ja Elina Helander-Renwallis.
● Rauni Magga Lukkari lea jorgalan sámegillii Riina Katajavuori ja Edith Södergran divttaid, Jovnna-Ánde Vest lea jorgalan sámegillii Timo K. Mukka románaid ja Rosa Liksoma noveallačoakkáldaga Ovtta ija bissehat, Yhden yön pysäkki. | http://www.virtualafierbmi.fi/dollagattis/pages/page06.html |
Iešguđetlágan guollemállásat
Davvi-Romssa iešguđetlágan guolleborramušaid ráhkadanneavva.
Meađđenguhppár, dorskečoavji, Gáivuonas
Čoavji ráhppojuvvo ja bassojuvvo edetčázis. Čoavjái deavddát ráidnejuvvon guollevuoivasa ja vuššojuvvo.
Lávkečoavji
Vuoivvas
Lávki
Sálttit, bihpporat
Čoavjji ráhppojuvvo ja bassojuvvo edetčázis. Čoavjái deavddát ráidnejuvvon vuoivasa, lávkki ja máistagiid, ja dasto vuoššat.
Dorskečoavji, Meiland
Čoavji
Vuoivvas
Lávki
Sálttit
Bihpporat
Roavvát millejuvvon nisojáffut
Veaháš rogaid
Ráidne ja rája čovjjiid ja jorggo daid. Ráhkat dáiggi mas lea vuoivvas, lávki, sálttit, bihpporat ja jáfut. Deavdde seaguhusa čovjjiide, ja čana čuolmma. Čugges čoali sákkiin amas eai beđđo go daid vuoššat.
Sáltejuvvon guolli rohkajáfomális, Gáivuotna
Guolli
Millejuvvon rohkajáfut
Buđeitat
Mális ii adnon mielki, muhto čáhci ja millejuvvon rohkajáfut. Daid vuoššat njárbes málisin. Guossohuvvo sáltejuvvon guliin ja buđeittaiguin.
Sálteguollegáhkku, Skiervá
Sálteguolli
Buđeitat
Nisojáfut
Buoidi
Goikebiergu
Bihpporat ja sálttit
Sálteguollefiléa bidjo čáhcái láivut, millejuvvo oktii buđeittain ja seaguhuvvo nisojáfuin ja bihpporiiguin. Millejuvvo dassážii go dáigi bissu čoahkis ja hábmet guollegáhkuid. Buoiddi dahje goikebierggu sáhttá seaguhit gáhkuide. Vuošša gáhkuid čázis mas lea hui veaháš sálti. Vuošša gállaruohttasa ja suddat vuoja.
Bacalao, Gáivuotna
Buđeitat
Guolli
Lávki
Nisojáfut
Sálttit ja bihpporat
Makaroni
suovasspiinnebuoidi cáhppojuvvon bihtáide
Márffit smávvejuvvon bihtáide
Garat buđeittaid ja cába buđetvajahasaide. Čuohpa guoli časkáide (válde čuoma eret). Guollebealli lea buot buoremus. Bija veaháš čázi gásterolii, ja bija guolečaskáid, buđeita- ja lávkevajahasaid vuoruid mielde. Botkal nisujáfuid oktan sálttiin ja bihpporin gerddiid gaskii. Duolddat čábbát gaskal 20 ja 25 minuhta. Jorát gásterola duollet dalle vai ii darván bodnái.
Vuošša makaroni. Cába suovasspiinnebuoiddi bihtáide, ja duolddat buoiddi hui veaháš vai sálti láivu. Njorre čázi eret. Báiste suovasspiinnebuoiddi ovttas márfebihtáiguin. Seagut makaroni. Guossohuvvo buđeittaiguin.
Goikeguollerudda, Gárgu
Goikeguolli
Rušpi
Gállaruohtas
Lávki
Buđeittat
Sálttit ja bihpporat
Divtte goikeguoli leat čázis ija badjel. Smávve heivvolaš časkáide, ja seagut buot osiid oktanaga. Duolddat siivvožiid dassážii go ruotnasat leat giksan.
Boahkkeguolli, Návuonbahta
Varas gilot ja juksu.
Váldde guollekássa, ja bordde debbuid ja guliid vuoruid mielde dassážii go kássa lea dievvan. Divtte kássa leat ullerájis dassážii go guolli das suvru heivvolaččat. Dán ferte dahkat giđabeallái, go dalle lea mearačáhci liegganišgoahtán.
Dorski debbogokčasa vuolde, Ráisa
Dát lea hui boares ja earenoamáš vuohki. Dorskemálljar luddejuvvo ja galgá leat jándora sálttis. Dasto fiervvás roggat rokki, ja bidjat guoli dohko ja bidjat debbogokčasa nala. Doppe galgá guolli leat njealje jándora. Dalle lea guolli bures suvron ja lea šaddan earenoamáš smáhkka. Muhtumat áinnas liikojit dákkár guollái, earát gal eai dan daga.
Kilde: Heftet «Mat og tradisjoner i Nord-Troms», 1997 | http://nordligefolk.no/hjem-2/mat-og-oppskrifter-2/fisk-oppskrifter/diverse-fiskeretter/?lang=sa |
Ođđasat
- Oahppá sámi bajásgeassinvuogi
- SáMOS konferánsa "Unna olbmožiid dihtii" - guhkiduvvon dieđihanáigemearri
- Muitosánit gudneduojár Jon Ole Andersena eretvádjoleami oktavuođas
- Háliidedje oahpásnuvvat Sámi allaskuvllain
- Kuhmunen mielde rámmaplánalávdegottis
- Oza čavčča oahpuide!
- Sámi allaskuvla váldá oasi morrašis
- Rabasbeaivi 2023
- Unique on-line courses on special education
Oahppojagi loahpaheapmi
Sámi allaskuvllas ledje odne oahppojagi loahpahandoalut. Lei allaárvosaš seremoniija Sáhkaskáiddis gos studeanttat geat leat geargan grádaoahpuiguin ožžo skeaŋkkaža ja diploma, ja oahpuid koordináhtorat muitaledje maid studeanttat leat bargan studeantaáigodagas.
Rektor Liv Inger Somby dajai sártnistis studeanttaide ee.:
- Studeanttat leat dál olahan dan vuosttaš ceahki, bachelordási, ja maiddái masterdási. Mun dieđán ahte máŋggas dis háliidehpet viidáset lohkat – maŋŋelaš! Dii lehpet bures boahtin min lusa, studeret viidáset ja mii hábmet dađis oahppofálaldagaid mat leat dehálaččat min servodahkii. Man lihkku sámi gielddaide, sámi ásahusaide go din ožžot bargin! Muitet ahte dii lehpet Sámi allaskuvlla deháleamos ambassadevrrat!
Rektor giitii maiddái fágabargiid go leat nu dárkilat ja čehpet láidestan studeanttaid dassái go gerget.
- Dát lea illu beaivin fágabargiide ja goappaš gođiide, Sámi oahpaheaddjeoahpuid goahtái ja Giella-, duodje- ja servodatdiehtaga goahtái. | https://www.samas.no/se/a/oahppojagi-loahpaheapmi?page=9 |
Ozongeardi, ozonageardi dahje otsonageardi lea geardi eatnanspáppa atmosfearas mas lea alla ozonkonsentrašuvdna. Áinnas stratosfeara vuolit gearddis lea alla ozondoallu, sullii 15-30 km eatnangierraga bajábealde. Ozongeardi absorbere beaivváža UV-suonjardeami, erenoamážit suonjardeapmi vuollel 300 nm (nanomehter). Dainna lágiin ozona suddje šattuid, elliid ja olbmuid suonjardanvahágiid vuostá.
Ozonabiđgejeaddji gássaid (erenoamážit freonaid) emišuvnnat lea asehuhttán ozongearddi. Dáinna lágiin lea stuorit riska buohccát liikeborrasii davvi- ja lullipola lahkosiin.
Freonat leat gildojuvvon eanas máilmmi riikkain dán áigge, earret moadde ovddidanriikkain. Dáinna lágiin ozonageardi doaivvu mielde vehážiid mielde čavddásmuvvá. Dutkiid árvalusaid mielde normála ozondoallu sáhttá leat badjel čuođi jagi duohken. | https://se.wikipedia.org/wiki/Ozongeardi |
Dat dahká 450 000 ruvnno 2024:s, ja čuovvuluvvo oktiibuot 900 000 ruvnnuin 2025-bušeahtas.
– Sámi museat šaddet hui deaŧalaččat Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raportta čuovvoleamis, erenoamážit dáruiduhttinhistorjjá gaskkustanbarggus. Dát lea vuosttaš veahkki mii lokte sin kapasitehta, dadjá sámediggeráđđi Runar Myrnes Balto (NSR), geas lea ovddasvástádus bušeahtas.
Sámi museat leat guhká ožžon unnán ruhtadeami, go buohtastahttá sullasaš dáčča museaiguin. Duogáš lea ahte sámi museaid leat vajálduhttán go museasuorggi leat našuvnnalaččat lokten, danne go sámi museat ožžot doaibmadoarjaga Sámedikkis.
– Mun lean hui ilus go mii dál oažžut áigái vuosttaš loktema sámi museaide, vaikko mii ain vuordit ráđđehusa sámi kulturloktema. Sámi museain lea deaŧalaš doaibma sámi servodagas. Ollu báikkiin leat museat maiddái deaŧaleamos sámi deaivvadanbáikkit. Danin mii dál vuoruhit dán, dadjá Maja Kristine Jåma (NSR), sámediggeráđđi geas lea ovddasvástádus kultuvrii.
450 000 ruvnno fásta lassáneami lassin juolluduvvojit museaide máŋga ovttagearddejuolludeami. Árran julevsámi guovddáš oažžu 300 000 ruvnno bargui Hans Ragnar Mathisen dáiddačoakkáldagain. Saemien Sijte oažžu 700 000 ruvnno váldočájáhusa gárvvisteapmái. Várdobáiki oažžu 100 000 ruvnnu iežas čájáhussii "Hillá - min muitalusak". RiddoDuottarMuseat (RDM) oažžu 550 000 ruvnno ráhkkanahttit ja plánet ođđa museavistti Kárášjohkii.
– RDM ja Deanu ja Várjjat Museasiida leat ovttastumit main goappašagain leat máŋga musea, ja danne dain lea stuorát dárbu go dain eará museain. Daid duohta nannen čuovvuluvvo boahttevaš jagiid, erenoamážit dan dihte go galget huksejuvvot ođđa musealanjat sihke Kárášjoga museai ja Saviomuseai Mátta-Várjjagis, dadjá Jåma. | https://sametinget.no/oddasat/musealokten-samedikki-2024-reviderejuvvon-buseahtas.32298.aspx |
Ođđasat
- Sámi álbmotbeaivvi oktavuođas lágideamit olles vahkku
- Ođđa oahppofálaldat sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpus
- 2022 Gollegiella bálkkašupmi Ole Henrik Maggai
- Mátkemuitalus sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu Kanáda mátkki birra
- Oahpa sámi muitalusaid ovdanbuktit oanehis filbman
- Bargobájit ja kurssat oahpaheddjiide giđđat 2023
- Guhkiduvvon ohcanáigemearri 2023 giđa oahpuin
- Čohkkeje boazosápmelaččaid Sámi allaskuvlii
- Ođđa dutkanprošeakta: Movt vásihit boazosámi nuorat rasismma
Dulkkaid autoriserenvuogádat
Ođđajagimánu 2022 fápmuibiddjo ođđa dulkaláhka, mas ee. daddjo ahte almmolaš ásahusat galget geavahit dohkkehuvvon dulkkaid. Norggas gávdno nationála registtar mas boahtá ovdan geat leat dohkkehuvvon dulkkat, ja das oaidná earret eará ahte leat dušše golbma stáhtaautoriserejuvvon dulkka davvisámegielas, ja ii oktage julev- ja lullisámegielas. Lea IMDI (Integrerings- og mangfoldsdirektoratet) mii hálddaša registara.
- Sámi allaskuvla lea čoahkkinastan IMDI:in čielggadan dihte heive go otná autoriserenvuogádat sámegielaide ja makkár rolla Sámi allaskuvllas sáhttá leat sámegielat dulkkaid autoriseren- ja guovttegielatvuođageahččaleami hárrái, muitala Giela-, duoji- ja servodatdiehtagiid goahtejođiheaddji Anne Britt Klemetsen Hætta.
OsloMet ja Sámi allaskuvla ovttasbarget sámi dulkaoahpu ásahemiin
Čoahkkimis lei maid sáhka sámi dulkaoahpu birra. Dál lea OsloMet mii fállá almmolaš dulka bacheloroahpu. OsloMet lea ovttas Sámi allaskuvllain guorahallame vejolašvuođa ásahit dulkaoahpu Sámi allaskuvlii.
- Dulkaohppui gullet maid dulkonehtalaš ja dulkonteknihkalaš fáttat. Lea ásahuvvon bargojoavku mii galgá buktit sin evttohusaid álggogeahčen 2022, dadjá Klemetsen Hætta.
Dárbu liige ruhtadeapmái
Ođđa dulkaláhka ja giellaláhka Norggas bohtet fápmui 01.01.22 rájes ja bidjet garra gáibádusaid dulkomii almmolaš ásahusain.
- Sámi allaskuvla lea Máhttodepartementii ovddidan dárbbu dákkár oahpu ásahit, ja dárbbašit liige ruhtadeami dasa, dadjá goahtejođiheaddji. | https://www.samas.no/se/a/dulkkaid-autoriserenvuogadat?page=10 |
Olggosoaidnin
Ođđajagimánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 14. beaivi. Jagis leat vel 351 beaivve (gárgádusjagis 352).
- sámi kaleandar: Sáhkár
- suopmelaš kaleandar: Sakari, Saku
- suomaruoŧŧelaš kaleandar: Zacharias
- Suoma ortodoksalaš kaleandar: Aalto, Aatos, Benjamin, Niina
- 1818 – Zacharias (Sakari) Topelius, girječálli, doaimmaheaddji ja Helssega universitehta rektor.
- 1961 – Inger-Mari Aikio-Arianaick (diktačálli) | https://se.wikipedia.org/wiki/O%C4%91%C4%91ajagim%C3%A1nu_14. |
Ođđasat
- Sámi álbmotbeaivvi oktavuođas lágideamit olles vahkku
- Ođđa oahppofálaldat sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpus
- 2022 Gollegiella bálkkašupmi Ole Henrik Maggai
- Mátkemuitalus sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu Kanáda mátkki birra
- Oahpa sámi muitalusaid ovdanbuktit oanehis filbman
- Bargobájit ja kurssat oahpaheddjiide giđđat 2023
- Guhkiduvvon ohcanáigemearri 2023 giđa oahpuin
- Čohkkeje boazosápmelaččaid Sámi allaskuvlii
- Ođđa dutkanprošeakta: Movt vásihit boazosámi nuorat rasismma
Muitosánit ávvuoahpheaddji Edel Hætta Eriksen eretvádjoleami oktavuođas
Mannan vahkus gulaimet ahte Sámi allaskuvlla ávvuoahpaheaddji Edel Hætta Eriksen lea eretvádjolan. Son olahii alla agi, šattai 101 jagi boaris. Min jurdagat leat Edela lagamuččaid luhtte dál.
Giitevašvuođain muittašit dan barggu maid Edel lea bidjan earenoamážit sámegiela ja sámi oahpahusa ovddideapmái. Sámi skuvlahistorjjás lea Edel guovddáš olmmoš, go son lea eallinagi beroštan buoridit vuođđooahpahusa sámi mánáide ja nuoraide. Muđui lea son áŋgirit bargan ovdánahttit sihke sámi kultuvrra ja servodatdili.
Edel válljii hui nuorran juo váldit oahpaheaddjeoahpu. Son barggai oskkáldasat oahpaheaddjin sámi servodagas sullii 30 jagi. Maŋŋel oahpaheaddji- ja rektorbarggu vuođđoskuvllas, de bargagođii son direktevran Sámi oahpahusráđis. Edel huksii 1970 ja -80 jagiin Sámi oahpahusráđi dehálaš sámi ásahussan, gos oahpponeavvoovdánahttin ja oahppoplánabarggut sihke mánáid-, nuoraid- ja joatkkaskuvlii ledje guovddážis. Odne leat eará sámi ásahusat mat fuolahit dieid bargguid maid Edel lea leamaš mielde álggaheame.
Sámi allaskuvla nammadii Edela gudnestudeantan 1990:s. 19 jagi maŋŋil, go son lei juo 87 jagi boaris, de jearai son allaskuvllas man guhká bat son galgá gudnestudeantan. Sámi allaskuvlla stivra nammadii dasto su ávvuoahpaheaddjin borgemánu 22. beaivvi 2009:s. Edelis lei earenoamáš beroštupmi sámi oahpaheaddjeoahpuid ovdánahttimis ja lei sihke logaldallin min lágidemiin ja almmolaš stivrrain lei son min skuvlla buorre ambassadevra.
Edel lea eallenagistis leamaš sámi servodaga áŋggirdeaddji gii lea viššalit váldán oasi searvebargguin. Son lea guhká maiddái politihkas leamaš mielde ja nu lei bastil iežas oaiviliiguin movt ovddidit sámi servodaga go deaivvadii eiseválddiiguin. Su váibmoáššit leat leamaš skuvla, giella ja mo nannet sámi ásahusaid. Lei oalle agis juo go ain lei suohkanstivrii várrelahttun ja muđui lei viššal boahtit báikkálaš servviid čoahkkimiidda nu guhká go ledje fámut ja veajut.
Sámi servodat lea Edela giitán ealedettiin. Son lea olahan máŋggaid gudnebálkkašumiid su áŋgiruššama ovddas ja dat lea leamašan vuogas vuohki go mii iežamet jođiheddjiid ja servodaga ovddideddjiid čábbát giitit. Su buorit attáldagat mo hukset sámi áššiide ipmárdusa olggobealde sámi servodaga lea min árbi maid mii galggašeimmet bures fievrridit viidáseappot Edela miela mielde.
Giitu Edel, min árjjálaš ávvuoahpaheaddjái, go dus lei nu garra jáhkku ahte lea vuođđooahpahus sámi oahppoplánaiguin, sámi oahpaheaddjeoahppu ja sámi oahpponeavvut masa atnet návccaid vai nannet sámi servodaga boahtteáiggi.
Vuoiŋŋat ráfis! | https://www.samas.no/se/a/muitosanit-avvuoahpheaddji-edel-haetta-eriksen-eretvadjoleami-oktavuodas?page=10 |
Ođđasat
- Ruvdnaprinsa ságastalai studeanttaiguin
- Liv Inger Somby lea Sámi allaskuvlla ođđa rektor
- Ná ozat Samordna opptak bokte
- Ruvdnaprinsapárra finada Sámi allaskuvllas
- Girječállioahppu 1 ja 2
- Háliidii sámi birrasa
- Elektruvnnalaš rektorválggat gitta 14.04.23 rádjái
- Oza čavčča oahpuide!
- Sámi pedagogihka ovdáneapmi
Ođđa girji sámi dáidaga ja duoji dili birra
Antologiija "Searvedoaibma: Art and Social Communities in Sápmi" vuolggasadji lea paradoksas, mii laktása sámi dáidaga ja kultuvrra sajádahkii. Maŋimuš jagiid sámi dáidda ja duodji leat ožžon ođđa oinnolašvuođa riikkaidgaskasaččat, ja máŋggat sámi dáiddárat ja duojárat leat ovdanbuktán bargguideaset árvvus adnojuvvon čájáhusain ja institušuvnnain. Goittotge eavttut bargat sámi dáiddárin Sámis eai leat rievdan seammá láhkai. Sámi dáiddainstitušuvnnat leat ain unnán, sámi dáiddamusea váilu ain, davviriikalaš álbmotstáhtaid ekonomalaš doarjjaráhkadusat eai leat vuogáiduvvan rájiid rasttildeaddji sámi dáiddasuorgái, ja sámi dáidaga kuráhtorovdáneapmái váikkuha menddo dávjá dat ahte ii leat sámegiellamáhttu iige máhttu árbevieruin ja bargovugiin.
Mathias Danbolt, Britt Kramvig ja Christina Hætta leat doaimmahan girjji Sámi allaskuvlla Dieđut-ráiddus. Girji sisttisdoallá čállosiid eanaš sámi dutkiin, kuráhtoriin ja dáiddáriin, geat suokkardallet eavttuid bargat sámi dáidagiin ja dujiin áigodagas, masa lea mihtilmas duohtavuođa- ja soabadanproseassat ja aktivisttalaš vuostálastin sihke koloniijaválddi ja Davviriikkaid álbmotstáhtaid geavadagaid ja politihka vuostá. Girjji čállosat gieđahallet viidát iešguđet fáttáid, mat leat guovddážis sámi dáidaga ja servošiid geaidnoruossas dán áigge, queer sámi deaivvadanbáikkiid mearkkašumis performánssa ja dánsuma vejolašvuođaide ja soabadanproseassaide. Ovttas čállosat bohciidahttet gažaldagaid sámiid iešmearridanrievtti mearkkašumis sámi dáidaga ja kultuvrra ja ovdaneapmai – ja dat laktásit nannosit dáistaleapmái eanan- ja čáhcevuoigatvuođain.
MIELDE:
ELISABETH STUBBERUD, TUULA SHARMA VASSVIK, GUNVOR GUTTORM, IŊGA ELISA PÅVE IDIVUOMA, SAMUEL VALKEAPÄÄ, ERIKA DE VIVO, CHRISTINA HÆTTA, GRY FORS SPEIN, ASLAK HEIKA HÆTTA BJØRN, JENNI LAITI, PETRA LAITI, NIILLAS HOLMBERG, BRITT KRAMVIG, JA MATHIAS DANBOLT | https://www.samas.no/se/a/odda-girji-sami-daidaga-ja-duoji-dili-birra?page=8 |
Ođđasat
- Lovisa Mienna Sjöberg oažžu dutkanbálkkašumi
- Ođđa raporta: Mii lea sámi perspektiiva ođđa oahppoplánain?
- Ofelaččat ohcet eambbo bártniid! Ođđa ohcanáigemearri.
- Ođđa Dieđut-girji almmuhuvvon
- - Dán jagi mii ohcat olles guhtta ođđa sámi ofelačča!
- Ođđa girji sámi dáidaga ja duoji dili birra
- Sámi hálddašansuohkaniid sátnejođiheaddjit čoahkkanan Sámi allaskuvllas
- Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon
- Studeantačálus 2: "Movt don sáhtát váiban go leat dušše beaivvi stoahkan mánáiguin?"
Studeantaregistreren
Registrere iežat čakčalohkanbajis ovdal 1. beaivvi čakčamánus ja giđđalohkanbajis ovdal 15. beaivvi guovvamánus
Studentwebas sáhtát iežat dieđihit oahpahussii ja eksámenii buot oahppoovttadagain maid čađahat čuovvovaš lohkanbajis. Dán dagat go leat máksán lohkanbadjedivada ja go dárkkistat ahte buot oahput/oahppoovttadagat leat du progrešuvdna-/oahpahusplánas (utdanningsplan).
Go dohkkehat progrešuvdna-/oahpahusplána (utdanningsplan), de automáhtalaččat dieđihuvvot oahpahussii ja eksámenii. Dárkkis ahte du progrešuvdna-/oahpahusplána ii leat guoros! Muitte maid dárkkistit ahte ruovttučujuhus ja čujuhus oahppobáikkis lea riekta.
Jus leat ođđa studeanta, de fertet vuordit dassá lohkanbadjedivada máksingiro boahtá boasttas ovdal sáhtát registreret.
Studentwebii beasat iežat riegádannummariin ja pin-kodain mii čuožžu lohkanbadjedivada máksingiros.
FUOM! Studeanttat geat eai leat Norgga ássit, fertejit váldit oktavuođa Sámi allaskuvlla oahppohálddahusaid oažžun dihte beassannummara ja pin-koda.
Ovdal registrerejuvvot, fertet guokte lávkki lávket:
1
Mávsse lohkanbadjedivada
Ođđa studeanttaide sáddejuvvo giro. Máksindieđuid gávnnat maid studentwebas.
2
Logge sisa studentwebai
Mana progrešuvdna-/oahpahusplána nuppi oassái (utdanningsplan del 2) ja dárkkis ahte buot oahput/oahppoovttadagat maid čađahat dán lohkanbajis leat mielde. Jus eai leat, lasit oahppoovttadagaid.
Dohkket progrešuvdna-/oahpahusplána. Dárkkis ahte leat dieđihuvvon oahpahussii ja eksámenii. Muitte maid dárkkistit čujuhusaid.
Loatnakássii manná automáhtalaččat diehtu go leat registrerejuvvon.
Go dáid lávkkiid leat lávkon, de sáhtát diŋgot studeantakoartta (go vuosttaš geardde leat studeanta Sámi allaskuvllas) dahje mearkka mii duođašta ahte leat máksán lohkanbadjedivada.
Ávžžuhit studeanttaid lohkat ja oahpasmuvvat registrerema oassái Sámi allaskuvlla kvalitehtagiehtagirjjis. | https://www.samas.no/se/node/62?page=2 |
áhtát ohcat beassat mielde TT-ortnegii miehtá jagi. Ohcamuš meannuduvvo njeallje vahkku siste. Koarta addojuvvo dakkaviđe go ohcamuš lea meannuduvvon ja dohkkehuvvon.
Suohkan dohkkeha ortnega geavaheddjiid, doavtterduođaštusa, ohcamušskovi ja mearriduvvon vuoruhaneavttuid mielde.
Geavaheaddjis lea álo ovddasvástádus dieđihit suohkanii jus čuožžilit rievdamat main lea mearkkašupmi geavaheaddjedohkkehusa ektui.
Movt atnit koartta?
TT-koarta lea máksinkoarta mas lea magnehtasáhcu. Koarta lea persovnnalaš ja dan sáhttá dušše eaiggát atnit. TT-koarta gusto dan áigodaga masa leat ožžon geavaheaddjedohkkehusa. Galgá atnit dan ovtta ja seamma koartta olles áigodaga.
Juohke jahkemolsumis manná koartta submi nullii ja devdojuvvo ođđasis juolluduvvon supmiin. Olmmoš ii oaččo juolluduvvot unnit supmi nuppi jagi vaikko ii anáše ge TT-koartta dahje unnán atná dan.
Galgá ain atnit dan boares koartta go geavaheaddjedohkkehus ođastuvvo. Ođđa submi devdojuvvo de automáhtalaččat kortii.
Fuomáš ahte koarta giddejuvvo jus buot ruhta adnojuvvo. Dat rahppojuvvo fas automáhtalaččat boahtte juolludeamis. Koarta ii gusto jus mátkkoštanriekti lea nohkan. Don oaččut de ovdagihtii dieđu ahte mátkkoštanriekti nohká vai lea vejolašvuohta ođđasis ohcat. De anát seammalágan ohcanskovi go maid ođđa ohccit atnet.
Dieđut leat vižžojuvvon Romssa ja Finnmárkku fylkasuohkana ruovttusiiddus. | http://www.kafjord.kommune.no/cppage.582724.se.html |
Rwanda dahjege Rwanda dásseváldi lea riika Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat davvin Uganda, nuortin Tanzánia, lullin Burundi ja oarjin Kongo demokráhtalaš dásseváldi. Rwanda oaivegávpot lea Kigali.
Vuođđolága 8 § mielde Rwanda virggálaš gielat leat kinyarwandagiella, eaŋgalsgiella ja fránskkagiella. Dasa lassin kinyarwandagiella lea vuođđolága mielde riikkagiella. Jagis 2017 swahilagiella dohkkejuvvui virggálaš giellan. Swahilagiela dohkkeheami maŋŋel giella-aktivisttat sihtet, ahte maiddái Rwanda seavagiella lasihuvvošii vuođđoláhkii virggálaš giellan.
Rwanda álbmotgoddin lea jagis 1994 Rwandas dáhpáhuvvan joavkogoddin, mas máŋggat ekstremahutujoavkkut, earet eará Interahamwe (dahje Interhamwe), godde čuođi beaivve áigge sullii 800 000 tutsi ja mášolaš hutu. | https://se.wikipedia.org/wiki/Rwanda |
"...Die lea dál vejolašvuohta ja nu leai moala, ja Jirijoonas Kanth dat nivkalii dan moalai. Vihttalogi minuvtta ja golbmalot sekundda čiekčan, de Sápmi bijai moala..."
Nie de muitalii komment√°htor S√°mi vuosttas spealus Conifa World Cuppas Abhasia vuost√°.
Jirijoonas Innu Kanth stuora indu, earret spábbačiekčama, lea mátkkoštit ja juste nu son oaidná dán vejolašvuođa, go dal lea beassán čiekčat Conifa World Cuppas Staares (ru. Östersund) ja vuosttaš geardde lea leamašan mielde sámi riikkajoavkkus.
– Lean rámis mu máttuin ja mu árbbis mu varas. Mun livččen sávan ahte áddjarohkki livčče beassán oaidnit mu čiekčamin. Mun čievččan mu máttuid, áddjarohki ja dieđusge olles bearraša ovddas.
Bajásšaddan stuorra bearrašis
Innu Kanth lea eret Vantaas, Lulli-Suomas ja lea bajáśšaddan stuora bearrašis. Juoga mii lea váikkuhan su eallimii.
– Mus leat guokte unnaoappá ja guokte vielja. Lean bajásšaddan oalle sosiála birrasis. Go eadni láibbui, de galggai leat jođán jos áiggui herskostallat, son čaibma.
27-jahkásažžan hálddaša vihtta giela ja lea dal lohkame oahpaheaddjin. Čakčii fas vuolgá ođđa mátkái, go galgá jahkebeali orrut Madridis, sihke spábbačiekčama ja spánskagiela dihte.
"Lean √°lo r√°mis, go beasan muitalit, ahte mus lea s√°mi varra"
Kanth álggii 5-jahkásažžan čiekčat spáppa ja leat stipeandda bokte speallan beannot jagi amerihkalaš colleges. Beassat mielde sámi jovkui goittotge mearkkaša olu sutnje.
– Mun lean hui rámis. Olbmot jerret álo go deivet mu, ahte gos lean eret, go mus leat čáhppes vuovttat inge leat olggosoaidnit dego skandinávat. Olbmot jáhkket mun lean eret Ruoššas, Kosovos, Spánias, Turkiijas, gos beare. Muhto mun lean álo rámis, go beasan muitalit, ahte mus lea sámi varra. | http://yle.fi/uutiset/sami_buoremus_ciekci_eallin_lea_reiset_ja_ciekcat/7311564 |
Latest news
- Official Opening of the Student House
- Official Opening of a New Academic Year
- Concert in the canteen 16.08!
- Get to know our new principal
- Tuition fees for international students
- School sessions and gatherings autumn 2023
- Become a student at Sámi University of Applied Sciences this fall!
- Unique on-line courses on special education
- Landscape Practices-conference in Kautokeino is open for registration
Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái
Dutkanráđđi lea nammadan Norgga ovddasteddjiid The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái. Ovddasteaddjiguovttos leaba Sámi allaskuvlla vuosttašamanueanssa Laila Susanne Vars ja UiT Norgga árktalaš universitehta professor Torjer Andreas Olsen.
Vars lea riikaidgaskasaš eamiálbmotriekte- ja olmmošvuoigatvuođaid áššedovdi. Son lea earret eará leamaš Sámi allaskuvlla rektor, Sámedikki várrepresideanta ja leamaš nammaduvvon ON eamiálbmotriekte áššedovdin. Olsen lea instituhttajođiheaddji UiT Norgga árktalaš universitehta Sámi dutkamiid guovddážis. Su barggut guoskkahit earret eará sámi ja eamiálbmot sisdoalu oahpahusas ja skuvllain, sohkabealli ja fápmu dutkamis ja osku davviguovlluid konteavsttas. | https://www.samas.no/en/node/6095?page=2 |
Málbmaohcan Geavu luonddumeahcis Ohcejogas boktá garra árvvoštallama eiseválddiid gaskkas. Lappi ealáhus-, johtalus- ja birasguovddáš atná lágaheapmin Tukesa mearrádusa, mii addá irlánddalaš diamántaohcanfitnodahkii ovdavuoigatvuođa málbmaohcamii maid Geavu siste.
EJB-guovddáš gáibida Davvi-Suoma hálddahusrievtti gomihit várrenmearrádusa dan oasil, go dat guoská Geanu luonddumeahci.
Ruvkeeiseváldi Tukes dohkkehii gieskat irlánddalaš Karelian Diamond Resources-fitnodaga guovlovárrema diamánttaid ohcamii Ohcejohkii. Várrema viidodat lea ovcci njealjahaskilomehtera.
Oassi várrenmearrádusas gokčá Geavu luonddumeahci ja ovdamearkka dihtii Stuorra Bálddotjávrri guovllu. | http://yle.fi/uutiset/ejb-guovddas_diamanttaid_ohcan_geavus_ii_leat_lobalas/7275562 |
Latest news
- Statsbudsjettet 2024: Tildeling til Samisk høgskole
- Offisiell åpning av studenthuset
- Offisiell åpning av det nye studieåret
- Bli kjent med vår nye rektor
- Ny mulighet for å søke på høstens studier
- Lanseringen av årets "Samiske tall forteller" rapportserie er under planlegging
- Sámi allaskuvla fikk besøk av KIF-komitéen
- Nytt forskningsprosjekt søker unge deltakere med tilknytning til reindrift
- Ny mulighet til å søke på høstens studier
SA stivračoahkkin
Sámi allaskuvla doallá čoahkkima 27.-28.5.2015 St. Petersburgas
Áššelistu/Saksliste:
S - 18/15 Dohkkehit čoahkkingohččuma ja áššelisttu / Godkjenne møteinnkallelse og saksliste.
S - 19/15 Diehtoáššit / Orienteringssaker
S - 20/15 Referáhtat / Referater
S - 21/15 Rehketdoallu 1. tertiála 2015 / Regnskapet for 1. Tertial 2015
S - 22/15 Bušeahttarevideren 2015 / Budsjettrevidering 2015
S - 23/15 Sámi allaskuvlla mediastrategiija / Samisk høgskoles mediestrategi.
S - 24/15 Nammadit bálkášiehtadallanlávdegotti / Oppnevning av lønnsforhandlingsutvalg
S - 25/15 Sámi allaskuvlla doavttirgrádastipendiáhttanjuolggadusaid ođasmahttin. /
Fornying av reglement for doktorgradstipendiat ved Samisk høgskole
S - 26/15 Sámi allaskuvlla bachelor láhkaásahusa ođasmahttin /
Fornying av Samisk høgskoles bachelor forskrifter
S - 27/15 Emeritus- ortnega ásaheapmi Sámi allaskuvllas / Etablering av emeritus-ordning ved Samisk høgskole
S - 28/15 Prográmmaoahput 2016 – 2017 / Programstudier 2016 – 2017
S - 29/15 Sámi allaskuvlla dekánaid bargoortnet / Arbeidsinstruks for dekaner ved Samisk høgskole
S - 30/15 Allaskuvlastivrra doaimma áigodagas 2011-2015 evalueren / Evaluering av høgskolestyrets virksomhet i perioden 2011 – 2015
S- 31/15 Prošeavttat Sámi allaskuvllas / Prosjekter ved Samisk høgskole
S - 32/15 Ovttasbargostrategiija giella-, oahpahus-, ealáhus- ja gelbbolašvuođaguovddážiiguin /
Strategi for samarbeid med språk-, utdannings-, nærings- og kompetansesentre
S - 33/15 Evt. | https://www.samas.no/nb/node/826?page=4 |
Latest news
- School sessions and gatherings autumn 2022
- 6 good reasons to study at Sami University of applied sciences
- Cooperation agreement signed
- Call for abstracts: Landscape Practices Conference
- New student ambassadors for Sámi University of Applied Sciences in Russia
- Inga Juuso – Tribute concert: Free tickets for students at Sámi University of Applied Sciences
- Welcome to register to the online part of the Sámi Education Conference 2021
- Start of studies autumn 2021
- The application deadline for autumn semester studies 2021 has been extended!
Miljovdnabealli ofelaččaid neahttasiidohuksemii
Stuorra dárbu dieđihit sámiid birra
Ofelašdoaibma Sámi allaskuvllas oažžu liigejuolludeami dán jagi Gieldda- ja ođasmahttindepartemeanttas hábmet ođđa neahttasiiddu. 500.000 ruvnnu neahttasiidui mii galgá heivehuvvot nuoraide ja das galget leat dieđut sámi kultuvrras, historjjás ja servvodagas. Ofelašdoaibma lea dán jagi sádden prošeakta ohcamuša man ulbmilin lea ásahit ođđa neahttasiiddu mii galgá geavahuvvot ofelaččaid skuvllagalledemiin. Ofelaččat ožžot dávjá skuvllaid galledettiin ollu gažaldagaid ja skuvllat ohcalit dieđuid sámi áššiid birra.
– Mii leat vásihan ahte lea stuora dárbu dieđuid gaskkustit Sámi servodaga birra ja iežamet historjjá ja mo lea leat nuorra sápmelažžan odne. Dan barggu dahket ge min čeahpes ofelaččat hui bures. Ja ođđa neahttasiidduin jáhkán min olahit vel viidát ja sihkkarastit buoret dieđu Sámi áššiid birra mii lea heivehuvvon nuoraide, dadjá Sámi allaskuvlla rektor Gunvor Guttorm. | https://www.samas.no/en/node/3909?page=3 |
Latest news
- Housing, dining and kindergarten when you are student
- Haven't applied for studies yet for the coming autumn? We have extended the application deadline!
- New book on the conditions for Sámi art and duodji in Sápmi and the importance of self-determination
- Apply for studies at Sámi University of Applied Sciences this fall!
- Ylva Jannok Nutti får Várdduos vetenskapliga pris 2023
- Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa
- Samiske tall forteller 15 er publisert
- Apply for spring studies 2024
- Jobber du som tolk eller har du interesse i å jobbe som tolk?
February 27. beaivi 2015
Lullisámegiela álgooahppu 1
Aajege Sámi giella- ja gelbbolašvuođaguovddáš lágida álgooahpu 1:ža Rørosas giđđat 2015, masa ii gáibiduvvo lullisámegiellamáhttu ovdalaččas. Oahppu álgá miessemánus, ja bistá 5 vahku.
Loga eambbo oahpu birra ja movt dasa ozat dás | https://www.samas.no/en/node/715 |
Dás mun orun, Lujávrris, unná sámebáikkis illá stuorit go Guovdageaidnu dahje Kárašjohka. Fargga vuolggán ruoktot. 18 b. dán mánu. Meastá guokte vahku geahčen.
Dáid govaid lea govven mu buorre olmmái ja govvejeaddji Andrey Bezlepkin. Dá lea linka su facebook profilii.
Muhto vuos geahčá govaid! Fuom! Ii son atná photoshopa nu ollu. Ja daid govaid govven jo dábálaš govvenaparahtain, iige digitála. Vuosttáš govas oidno Lujávri - jávri.
Seidjávrri oidno.
Lujávrri city - Bures boahtin!
Lujávris leat guokte oasi viesuid. Vuosttáš lea nu go dán govas. Ja nubbi oassi - dekkár blokkaviesut, nu go leat Oslos. | http://sapmelash.blogspot.com/2010/12/ruoktomiella.html |
jte lea lullisámi musea ja kulturguovddáš Snoasas Davvi-Trøndelága fylkkas. Saemien Sijte stivra lea «Stiftelsen Saemien sijte», ja stivrra jođiheaddji lea Rune Fjellheim.
Saemien Sijte áigu maid ráhkadit giellaguovddáža. Saemien sijte almmuha jahkegirjji Åarjel-saemieh. | https://se.wikipedia.org/wiki/Saemien_Sijte |
Politihkat
Deháleamos min vásttolašvuođa stivren politihkkamet leat Vásttolašvuođapolitihkka ja Biraspolitihkka. Dat leat olles konseartna guoskevaš strategalaš linnjemat, maid Meahciráđđehusa stivra nanne.
Politihkain meroštallat Meahciráđđehusa vástosurggiid ja ovttadagaid oktasaš doaibmama guovlluid, oktavuođa strategiijai ja dan ollašuhttimii, váldomihttomeriid, guovddáš prinsihpaid, váldorollaid ja ovddasvástádusaid ja raporterenmeannudemiid.
Vásttolašvuođapolitihkka
Vásttolašvuođapolitihkka buvttaduvvui oassin vásttolašvuođaprográmmas ja dat dohkkehuvvui Meahciráđđehusa stivrras jagi 2019.
Váldomihttomearit
Vásttolašvuohta lea oassin buot min doaimmaideamet. Dat lea integrerejuvvon min strategiijai sihke jođiheapmái, doibmii ja ovddideapmái.
Vásttolašvuohta oaivvilda mis mihttomearálaš barggu ja ovddideami ovttas suvdilut, vásttolut, dásseárvvolit ja ovttaveardáseabbo boahttevuođa beales.
Stáhta eana- ja čáhceguovlluide čuhcet máŋggalágan ávkkástallandárbbut, main lea ekologalaš, kultuvrralaš, sosiála ja ekonomalaš váikkuhusat. Figgat doaimmasteamet heivehit suvdilit ja vásttolaččat oktii dáid dárbbuid dainna lágiin, ahte dat leat ávkin olbmuide, servodahkii ja lundui buoremus vejolaš lági mielde.
Doaibmat vásttolaš organisašuvdna ja váldit vuhtii doaibmamet váikkuhusaid buot sajiin, gosa dat čuhcet.
Leat aktiivvalaš servodatlaš váikkuheaddji ja ovddidat vásttolaš doaimma ovttas min áššehasaiguin, guimmiiguin ja čanusjoavkkuiguin.
Guovddáš prinsihpat
Jođiheapmi, olbmot, servodat ja biras lea vásttolašvuođaprográmmamet deaddočuoggát
Meahciráđđehusa vásttolašvuođabarggu stivrejit vásttolašvuođapolitihkka, vásttolašvuođaprográmma ja doaibmavuohkeráva (Code of Conduct), main leat govviduvvon guovddáš vásttolašvuođa prinsihpat, rávvagat ja mihttomearit. Movttiidahttit min čanusjoavkkuidváldit vuhtii ja gudnejahttit min doaibmavuohkerávvaga. Gáibidat min doaimmaheaddjiin čatnašumi doaibmavuohkerávvaga eavttuide, dego olmmoš- ja bargovuoigatvuođa- ja birasgeatnegasvuođaide (Supplier Code of Conduct).
Doaibmamet vuođđun leat riikkaidgaskasaččat dovddastuvvon vásttolašvuođarávvagat ja vuođđojurdagat, dego ON:id Suvdilis Ovdáneami doaibmaprográmma (Agenda 20230) sihke ON:id fitnodagaid ja olmmošvuoigatvuođaid guoskevaš láidejeaddji prinsihpat. Čanusjoavkkuideamet ožžojuvvon oainnuid vuođul buvttaduvvon deaŧalašvuođaanalysa dahká vásttolašvuođaprográmmamet váibmosa.
Jođihat ja doaibmat ehtalaččat. Gudnejahttit olmmošvuoigatvuođaid. Sihkkarastit vuoiggalaš ja dássebealát doaimma ja meannudeami. Eat dohkket olggušteami, givssideami dahje heađušteami.
Váldit vuhtii dálkkádatváikkuhusaid, dálkkádatrievdamii vuogáiduvvama, luonddu máŋggahámatvuođa sihke suvdilis ekonomiija ja barggolašvuođa buot doaimmain.
Buvttadat stáhtii ekonomalaš ja servodatlaš árvvu. Ekonomalaš árvu boahtá stáhtii boahtán sisaboađu máksimis ja fitnodatdoaimma opmodaga guhkes áigegaskka buvttadanvejolašvuođaid ovddideamis. Servodatlaš árvu šaddá almmolaš hálddahusdoaimmaid doaimma, fitnodatdoaimma ja fitnodatdoaimmas vuhtii váldojuvvon almmolaš servodatlaš geatnegasvuođaid oktasašváikkuhusas. Meahciráđđehusa doaimmas lea fuomášahtti váikkuhus guovlluekonomiijai ovttasbargofitnodagaid ja báikkálaš áššehasgaskavuođaid bokte.
Earuhat vásttolašvuođa dáfus deaŧaleamos surggiid min doaimmas ja daidda gullevaš riskkaid, maid hálddašat oassin min riskkaidhálddašanvuogádagas. Bearráigeahččat vásttolašvuođa čuovvuma ja ollašuvvama ja álgit dárbbu mielde doaimmaide, mat divvot dili.
Váldorollat ja -ovddasvástádusat
Meahciráđđehusa stivra vástida vásttolašvuođa jođiheami ordnemis ja integreremis oassin strategiijai. Stivra dohkkeha Meahciráđđehusa vásttolašvuođapolitihka.
Váldohoavda vástida vásttolašvuođa jođiheamis ja ollašuhttimis Meahciráđđehusas.
Meahciráđđehusa jođihanjoavku ásaha oktasaš strategalaš vásttolašvuođamihttomeriid ja vástida daid ollašuhttimis iežaset vástosurggiin.
Gulahallanhoavda vástida vásttolašvuođaproseassas.
Vásttolašvuođajoavku doaibmá gulahallanhoavda áššedovdidoarjjan vásttolašvuođabarggus. Joavku vástida vásttolašvuođa koordineremis, ovddideamis ja gulahallamis Meahciráđđehusas. Joavkkus leat vástosurggiid nammadan áššedovdit.
Juohke Meahciráđđehusa bargi vástida das, ahte vásttolašvuohta ollašuvvá su barggus.
Vástosuorggit sihkkarastet, ahte meahciráđđehusa vásttolašvuođaprinsihpat oidnojit doaimmas áššehasaiguin, guimmiiguin, doaimmaheaddjiiguin ja eará čanusjoavkkuiguin
Vásttolašvuođapolitihkka árvvoštallojuvvo ainjuo strategiijabajiid gaskkaid ođđasit ja beaiváduvvo dárbbu mielde. Vásttolašvuohta ovddiduvvo ovttas áššehasaiguin, gummiiguin ja čanusjoavkkuiguin.
Raporterenmeannudeapmi
Čoaggit jahkásaččat dieđu vásttolašvuođamihttomeriid ja daidda gullevaš mihttomeriid ollašuhttimis. Vástosuorggit raporterejit bohtosis jeavddalaččat sihke iežaset jođihanjoavkkuin ja Meahciráđđehusa jođihanjoavkkus ja stivrras.
Almmustahttit bohtosiid min jahke- ja vásttolašvuođamuitalusas, Almmolaš servodatlaš geatnegasvuođat -raporttas ja dieđihat dain aktiivvalaččat.
Biraspolitihkka
Biraspolitihkka beaiváduvvui Meahciráđđehusa stivrra mearrádusain juovlamánus 2019.
Váldomihttomearit
Ávkkástallat, dikšut ja suodjalat min hálddus lean stáhta eana- ja čáhceopmodaga. Doaibmat suvdilit, hárjehat fitnodatdoaimma servodatlaš geatnegasvuođaid rámmaid siste ja dikšut Meahciráđđehussii mearriduvvon almmolaš hálddahusdoaimmaid.
Árvvuideamet ja strategiijamet mielde oktiiheivehat stáhta eatnamiidda čuohcán vuordámušaid vásttolaččat ja vuorrováikkuhusain. Doaibmamet boađusin lea stáhta eatnamiid buoremus suvdilis ávki oppa servodahkii. Biologalaš máŋggahámatvuođa seailluheapmi ja dálkkádatviissis doaibma leat min strategiijalaš mihttomearit.
Meahciráđđehus čuovvu doaimmastis ISO 14001 standárdda mielde sertifiserejuvvon birasvuogádaga ja dát biraspolitihkka vuođđuduvvá dan standárdda gáibádusaide.
Biraspolitihkka gokčá oppa Meahciráđđehusa doaimma.
Guovddáš mihttomearit
Doaibmamet ovddideami vuođđun leat Meahciráđđehusa oktasaš árvvut, strategiija ja vásttolašvuohta, mii sisttisdoallá juohkehačča persovnnalaš ovddasvástádusa birasáššiid bistevaš buorideamis. Oktasaš mihttomearrámet lea ekologalaš, ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš suvdilisvuođa oktiiheiveheapmi. Čuovvut birasáššiid ja –treanddaid ovdáneami, ja figgat leat bálggesčuolli suvdilis ovdáneamis.
Njuolggadusaid čuovvun lea Meahciráđđehusa buot doaimma vuolggačuokkis ja ásaha doibmii unnimusdási. Ovddidat Suoma riikkaidgaskasaš birassoahpamušaid ollašuvvama (suomagillii). Vásttolašvuohta lea guovddáš oassi min doaimmas ja ovddideamis. Doaibmavuohkeráva ja doaimmaheaddjiid doaibmavuohkeráva konkretiserejit bargoveaga ja doaimmaheaddjiid vásttolaš doaimma ja rolla birrasa ektui. Čuovvut doaimmas várrugasvuođaprinsihpa birrasii váikkuhan doaibmabijuid bokte. Doarjut álgagiid, mat ovddidit viidát vásttolašvuođa luondduváriid ávkkástallamis. Ovddidat birasustitlaš doaibmavugiid ja teknologiija ovddideami ja atnui váldima. Vuovdedoalus čuovvut PEFC-vuogádaga vuovdesertifiserema standárddaid ja birasofelažžamet.
Ásahat jahkásaččat strategalaš birasmihttomeriid, mat dahket standárdda mielde vuođu Meahciráđđehusdásis ja vástosurggiid birasáššiid ovddideapmái. Meahciráđđehusa strategalaš birasmihttomearit leat gávnnahuvvon dán politihka maŋimuš čuoggás.
Meahciráđđehusa doaimma eanemus mearkkašahtti birasviŋkilat laktásit luondduváriid ávkkástallamii, giddodagaid ovddideapmái, luonddu máŋggahámatvuođa bajásdoallamii, čáziid suodjaleapmái ja eanadatdikšumii. Árvvoštallat doaibmamet birasviŋkiliid ja -riskkaid jahkásaččat. Birasváikkuhusaid hálddašeapmin ja birasdikšuma bissovaš buorideapmin gárvvistat birasmihttomeriid, -rávvagiid ja čuovvunvugiid. Oktiiheivehat stáhta eatnamiidda ja čáziide čuohcán vuordámušaid ja ovddidat doaibmamet vuorrováikkuhusas čanusjoavkkuiguin, guimmiiguin ja báikkálaš ássiiguin. Bargoveahkamet ja soahpamušfitnodatdoalliid dieđuid ja dáidduid birasáššiin ovddidat ja čuovvut jeavddalaččat.
Rollat ja ovddasvástádusat
Meahciráđđehusa stivra vástida birasáššiid jođiheami ordnemis ja integreremis oassin doaimma. Stivra dohkkeha Meahciráđđehusa biraspolitihka ja mearrida birasvuogádaga sertifiserema viidodagas.
Váldohoavda vástida birasáššiid jođiheamis ja ollašuhttimis Meahciráđđehusas.
Meahciráđđehusa jođihanjoavku dárkkista birasvuogádaga doaibmama ja gárvvista biraspolitihka ja čuovvovaš jagi birasmihttomeriid stivra gieđahallamii.
Juohkehaš vástosuorgi vástida iežas doaimmas birasáššiin.
Meahciráđđehusa birasjoavkkut gárvvistit birasvuogádaga guoskevaš áššiid Meahciráđđehusa stivrii, jođihanjovkui ja vástosurggiid jođihanjoavkkuide sihke vástidit birasvuogádaga ollašuhttima jođiheamis, čuovvumis ja ovddideamis. Ovddidanhoavda doaibmá Meahciráđđehusa birasjoavkku sátnejođiheaddjin ja buktá ovdan áššiid jođihanjovkui ja stivrii. Birasjoavku dahká lagaš ovttasbarggu Meahciráđđehusa vásttolašvuođajoavkkuiguin.
Juohkehaš Meahciráđđehusa bargi ollašuhttá dán biraspolitihka ja birasvuogádaga rávvagiid iežas barggus.
Raporterenmeannudeapmi ja birasvuogádaga ovddideapmi
Meahciráđđehus ovddida bissovaččat birasvuogádagas vai sáhttá buoridit birassuodjaleami dási. Meahciráđđehus čuovvu, mihtida, analysere ja árvvoštallá birassuodjaleami dásis sihke árvvoštallá siskkáldas ja olgguldas auditeremiiguin ja dárkkistusain birasvuogádaga doaibmama. Meahciráđđehusa jođihanjoavku dárkkista birasvuogádaga jahkásaččat dan sihkkarastima várás, ahte dat leai heivvolaš, jierpmálaš ja váikkuheaddji. Meahciráđđehusa dárkkistus čohkkejuvvo vástosurggiid dárkkistusaid vuođul. Dieđihan rahpasit doaibmamet ekonomalaš, ekologalaš ja servodatlaš bohtosiin, birasváikkuhusain ja birrasa suodjaleami dási nuppástusain.
Meahciráđđehusa strategalaš birasmihttomearit
- Biologalaš máŋggahámatvuođa seailluheapmi ja ovddideapmi
- Dálkkádatrievdan, dasa ráhkkaneapmi ja dan goahcan | https://web.archive.org/web/20201127235621/https:/www.metsa.fi/se/meahciraddehus/organisasuvdna/strategiija-ja-vasttolasvuodaprogramma/politihkat |
Bievrrašjávrri johtinoktavuođat ja kárttat
Johtinoktavuođat
Bievrrášjávrri meahcceguovlu lea davábealde eatnangeainnu 956, mii manná Heahtás Njunnása bakte Gihttelii ja nuorttabealde eatnangeainnu 93, mii manná Heahtás Norgii. Davvin meahcceguovllu rádjin lea Suoma ja Norgga gaskasaš rádji.
Biillain
-
Neakkela gillái beassá Eanodaga girkosiiddas Heahtás go vuodjá álggos davás luotta nr 93 sulaid 25 km, man maŋŋel jorgaluvvo nuorttas Neakkela luddii. Luoddaearus lea Neakkelii sulaid 14 km mátki.
-
Vuottesjávrre gilli lea sulaid 18 km nuorttas Eanodaga girkosiiddas Heahtás, luotta nr 956 mielde
-
Galbmagáldui beassá Eanodaga girkosiiddas go vuodjá luotta nr 956 sulaid 44 km Njunnása gili rádjái, mas jorgaluvvo gurut guvlui Galbmagáldu luddii. Gihttela guvllos boađedettiin Njunnása gillái beassá go manná luotta davás Köngäs rádjái ja das Tepastoi luotta nr 956 ja Buljju bakte Njunnásii.
Almmolaš fievrruiguin
-
Eanodaga girkosiiddas Heahtás sáhttá joatkit Vuottesjávrre bakte Njunnásii moddii vahkus, áigedávvalat (matkahuolto.fi, suomagillii). Gesiid Eanodagas lea moddii vahkus linnjábiilaoktavuohta (matkahuolto.fi, suomagillii) Leaibejávrre ja Balojávrre bakte Guovdageidnui. Bálojávrres lea Neakkelii vel sulaid 14 km.
-
Eanodahklii beassá giđđaáigi girdiin (enontekiolapland.com, suomagillii), Gihttelii beassá juohke beaivve girdiin (enontekiolapland.com, suomagillii), joatkkaoktavuohta linnjábiillain (matkahuolto.fi, suomagillii) dehe girdišilljotáksiin.
Meahccereaissu vuolginsajit
-
Buorit báikkit meahcceguovloreaissu vuolginbáikin leat ee. Neakkela ja Vuottesjávrre gilit sihke Galbmagáldu Njunnása gili davábealde. Reaissu sáhttá álggahit maid Heahtás Heahttá-Neakkel bálgá guoras.
Kárttat
Elektrovnnalaš kárttat
- Meahciráđđehusa Retkikartta.fi (suomagillii)
Eará kárttat
-
Bievvrašjávrri meahcceguovllu, čáhcejeahkki duottarkárta, 1:50 000, Calazo 2022.
- Bievvrašjávrri Kalmankaltio Hetta čáhcejeahkki topokárta, 1:50 000, Karttakeskus 2021.
-
Eanadatgárttat V423 Enontekiö, V424 Näkkälä, W413 Pöyrisjärvi ja V442 Peltotunturi, 1:50 000.
-
Davvi-Suoma geaidnogárta (GT-gárta), 1:400 000, 2016. | https://www.lundui.fi/bievrrasjavri/karttatjajohtinoktavuodat |
Latest news
- Ny rapport viser behovet for parallell likeverdig samisk læreplan i matematikk
- Forskningspris til Lovisa Mienna Sjöberg
- Ny rapport: Hva er det samiske perspektivet i de nye læreplanene?
- Kjente på et savn ved å ikke kunne samisk
- Ny bok om samisk kunst og duodji lansert
- - Dette året søker vi hele seks samiske veivisere!
- Ny bok om samisk kunst og duodji i Sápmi
- Ordførere fra samiske forvaltningskommuner samlet på Samisk Høgskole
- Stor satsning på tolking i samiske språk på Sámi allaskuvla
Ođđa neahttasiidu Sámi statistihkkii
Sámi logut muitalit lea girjeráidu mii almmuha Sámi statistihka ja dal lea almmuhuvvon ođđa neahttasiidu mas oaidná daid.
Odne almmuhuvvui maiddái maŋimus girji ráiddus, dat logát girji, Sámi logut muitalit 10.
Girje- ja neahttasiidoalmmuheapmi dáhpáhuvai Sámi statistihkka fágasemináras mas ávvuduvvui Fágalaš analysajoavkku mii lea 10 jagi doaibman.
Geahča ođđa neahttasiiddu: | https://www.samas.no/nb/node/4158?page=1 |
ámedikki válganammagoddiVálganammagottis galget leat 5 olbmo oktan várrelahtuiguin. Dáin galgá leat vuoigatvuohta jienastit sámediggeválggas (láhkaásahus sámediggeválgga birra §18). Válganammagotti bargun lea: Ovddasvástádus ráhkkanahttit ja čađahit válgga Almmuhit ávžžuhusa listaevttohusa sáddet (láhkaásahusa §27) Sáddet evttohasreivve dieđuiguin luvvennákkaid birra (láhkaásahusa §16) Listaevttohusaid dohkkehit 01.06.21 rádjái (láhkaásahusa §32) Dieđihit dohkkeheami birra daidda geat lea buktán listaevttohusaid (láhkaásahusa §33) Gieđahallat guoddalemiid mat gusket listtaid dohkkeheapmái (láhkaásahusa §34) Fuolahit ahte jienastanlihput deaddiluvvojit (láhkaásahusa §35) Válgabohtosa vuostáváldit (láhkaásahusa §70) Fápmudusaid ráhkadit válljejuvvon áirasiidda (§72) Sámedikki hálddahus lea válganammagotti čállingoddi ja doaimmaha praktihkalaš bargguid Dát leat nammaduvvon Sámedikki válganammagoddái 2021 sámediggeválggain: Lahtut: 1. Anita Ravna, Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR), jođiheaddji 2. Jon Erland Balto, Guovddášbellodat, nubbinjođiheaddji 3. Rolf Johansen, Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) 4. Ragnhild Melleby Aslaksen, Bargiidbellodat 5. Aud Marthinsen, Ovddádusbellodat Persovnnalaš várrelahtut: 1. Ann-Mari Thomassen, Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) 2. Ellen Inga O. Hætta, Olgešbellodat 3. Trond Einar Karlsen, Árja 4. Sten Jønsson, Bargiidbellodat 5. Kåre Olli, bellodatsorjjasmeahttun áirras Almmuhuvvon 18.03.2021 09.02 Maŋemusat rievdaduvvon 01.02.2023 12.57 | https://sametinget.no/politihkka/politihkalas-organiseren-ja-jodiheapmi/lavdegottit-ja-radit/samedikki-valganammagoddi/ |
Ođđasat
- Studeantačálus: Don it leat beare boaris mánáidgárddis bargat
- Doarjja Sámi allaskuvlla joatkkaoahpuide
- Oza čavčča oahpuide!
- Nanu dulkaáŋgiruššan sámegielain Sámi allaskuvllas
- Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahppu addá ođđa bargovejolašvuođaid
- Ovttastallan ja siiddat otnábeai servodagas
- Lihkku beivviin!
- Sámi allaskuvllas lea girjás ja miellagiddevaš prográmma Sámi vahkkus
- Sámi allaskuvla lea ásahišgoahtime sámi AI Lab
Prográmmaoahput 2024 čavčča
Leat go álgán plánet oahpu gazzat oahppojagi 2024-2025, muhto it riektá dieđe vel masa galggat ohcat? Mii leat ráhkadan bajilgova min prográmmaoahpuin mat álget čakčalohkanbajis 2024, ja maidda rahppo oahppofálaldagaid sisaváldin govvamánu 1. beaivvi 2024. Sámi allaskuvla lea mearridan bidjat čuovvovaš prográmmaoahpuid johtui:
Ohcanvuogádat: Samordna opptak
Jus it leat ovdal ozan Samordna opptak bokte, mii leat ráhkadan láidehusa mot ozat
Ohcanáigemearit:
Dábálaš ohcanáigemearri lea 15.04 oahpuide mat álget čakčalohkanbajis.
Ohccit geat ohcet oahpuide realgelbbolašvuođa vuođul ja eavttuid vuođul, dahje geat dárbbašit árrasisaváldima, berrejit ohcat ovdal 01.03 oahpuide mat álget čakčalohkanbajis. Reálagelbbolašvuođa gáibádusat ja árrasisaváldima gáibádusat gávdnojit Sámi allaskuvlla sisaváldinnjuolggadusain.
Sisabeassangáibádusat
Gáibádussan beassat studeantan Sámi allaskuvlii lea oppalaš lohkangelbbolašvuohta ja sámegiella. Jus dus ii leat oppalaš lohkangelbbolašvuohta, de sáhtát ohcat reálagelbbolašvuođa vuođul. Sámi allaskuvlla vuođđooahpuin ja eanaš eará oahppofálaldagain gáibiduvvo dihto dási sámegielmáhttu. Muhtin oahppofálaldagain sáhttet erenoamáš gáibádusat. Dát čilgejuvvojit sierra iešguđet oahppofálaldagas.
Jus leat ohcci Ruoŧas, Suomas dahje Ruoššas sáhtát gávdnat Samordna opptak siiddus eambo dieđuid makkár gáibádusat guoskkahit du.
Sádde duođaštusaid
Muitte laktit duođaštusa ahte deavddát sisabeassangáibádusaid nu jođánit go vejolaš maŋŋel go ohcan lea registrerejuvvon.
Goas oaččut vástádusa oahpposaji ohcamii?
Vástádus almmuhuvvo Samordna opptak siiddus 20.07.
Jus leat ohcan árrasisaváldima bokte dahje reálagelbbolašvuođa vuođul, de almmuhuvvo vástádus oahpposajiohcamii 20.05. Samordna opptak siiddus
Jearaldagat?
Jus dus leat gažaldagat ohcama oktavuođas, de váldde áinnas oktavuođa oahppohálddahusain e-boasta dahje telefovnna botke: [email protected]/ +78 78 44 84 00. | https://www.samas.no/se/a/programmaoahput-2024-cavcca?page=3 |
Latest news
- Samisk høgskole har fått nye ambassadører i Russland
- Ta chansen och sök till en kurs som är anpassad för dig som arbetar som samiska lärare
- SMS tjeneste
- Samisk barnehagekonferanse utsettes til våren 2022
- Samarbeid mellom Samisk høgskole og Nord universitet
- Inga Juuso – Tribute konsert: Gratisbilletter til Sámi allaskuvlas studenter
- Ny mulighet for å søke på Sámi allaskuvla
- Studiestart høsten 2021
- Glemt å søke studieplass? Vi har fortsatt ledige studieplasser høsten 2021!
Kvalitehtaovdánahttin skuvllas - lávdegoddi nammaduvvon
Ráđđehus lea nammadan lávdegotti mii galgá čielggadit geahččalemiid ja raporterengáibádusaid ja duođaštusaid mat adnojit skuvllas. Dan almmolaš lávdegotti buoridanevttohusat galget leat veahkkin skuvllaide go galget bargat eambbo systemáhtalaččat ovdánahttit kvalitehta skuvlafálaldagas.
Sámi Lohkanguovddáža jođiheaddji Karen Inga Eira lea nammaduvvon lahttun lávdegoddái, man professor Tine Sophie Prøitz galgá jođihit. Lávdegottis leat oktiibuot 11 lahtu.
Lávdegoddi galgá ovddidit Norgga Almmolaš Čielggadeami guovtti oasis:
- Okta oassi mii čilge dálá vuogádaga nanu beliid ja hástalusaid. Dat oassi galgá geigejuvvot ráđđehussii álggugeahčen 2023.
- Váldooassi mas evttohuvvojit rievdadusat. Dat oassi galgá geigejuvvot čakčat 2023. | https://www.samas.no/nb/node/5479?page=8 |
ámediggelága ođasmahttin ii ovdán nu jođánit, go álgoálgosaš plánaid mielde galggai.
Riekteministeriija plána mielde lága ovdanbuktinvahku árvaledje leat skábmamánu álggus vahkus 44. Ossodathoavda Johanna Suurpää riekteministeriijas muitala, ahte lága válmmaštallan ii goit leat bisánan.
– Lea dábálaš, ahte dárbbašit veahá eanet áiggi válmmaštallamii, muhto gal dat ovdána.
Sámediggelága ođasmahttima válmmaštallan bargojoavkku smiehttamušas lei vejolaš cealkit geasset. Suurpää muitala, ahte olu iešguđetlágan cealkámušat bohte ja dain ledje maid iešguđetlágan oaivilat. Maiddái smiehttamuš ii lean ovttamielalaš.
– Dieđus lea, ahte ieš doaibmagotti smiehttamuš ii lean ovttamielalaš, nappo dás lea dieđusge daid sivaid dihte olu bargu ja oktiiheiveheapmi, vai oažžut áigái loahppabohtosa, muitala Suurpää.
Doaibmagotti smiehttamušas sierraoaivila guđii guovddášbellodaga ovddasteaddji Juha Joona.
Dárkilis áigetávvala lága ovdáneamis Suurpää ii máhte dadjat, muhto son muitala, ahte sihke stáhtaministtar Sanna Marin ja riekteministtar Anna-Maja Henriksson leaba áššái čatnasan.
– Mii riekteministeriijas oaidnit dán ášši stuorra mearkkašumi ja atnit dehálažžan dan, ahte dán leat válmmaštallan viidát ovttas Sámedikkiin ja dan vuođul figgat doalvut ášši ovddos guvlui.
Sámediggi vuordá ráđđehusa evttohusa
Suoma Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso muitala, ahte sii leat vuordime Suoma ráđđehusas čielga dieđuid láhkaevttohusa sisdoalus, vai sii sáhttet gieđahallagoahtit ášši dievasčoahkkimis. Juovlamánu čoahkkimii ášši ii goit oro geargame.
– Mis lea stivra geahččan ášši ja dál orru dainna ládje, ahte ášši ii geargga juovlamánu ollesčoahkkimii, muhto ovttatmano go Suoma ráđđehus addá vástádusa ráđđehusa evttohusas ja sisdoalus, de mii dieđus boahtit ollesčoahkkimis gieđahallat, muitala Juuso.
Juuso lei jurddašan, ahte ášši livčče gieđahallan dievasčoahkkimis jo čakčat.
– Dieđusge dat lea šállošahtti, ahte dat ádjána ja ráđđehus ii leat nagodan bissut álgoálgosaš áigetávvalis, muhto mus goitge lea jáhkku ja sávaldat dasa, ahte ráđđehus geargá dál čađahit iežas ságastallamiid ja mii beassat áššiin ovddos guvlui.
Juuso muitala, ahte ovdal go Suoma ráđđehus beassá ášši doalvut riikabeivviide, galgá Sámedikki dievasčoahkkin dan gieđahallat ja stáhta ja Sámediggi galget ráđđádallat ášši sámediggelága ovccát paragráfa mielde. Juuso savvá, ahte ollejit áššiin mollii nu jođánit go vejolaš.
Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas. | https://yle.fi/sapmi/3-12219359 |
Ođđasat
- Buohccidivššároahppu: ovttasbargošiehtadus UiT:in sajis
- Min birrasat konferánsii dieđiheapmi
- Sámiid dearvvašvuođadilálašvuohta
- Oahppu ii deatte podkast - ođđa oassi juohke vahku
- Sámi kulturárbbi sajádat globála hástalusain
- Prográmmaoahput 2024 čavčča
- Stádabušeahtta 2024: Sámi allaskuvlii ruhtadeapmi
- Mis leat ain rabas oahpposajit - geahčes dás makkár oahpuide sáhtát ohcat
- Oahppu ii deatte - ođđa podkasta
– Stuorimus maid sápmelaš sáhttá oažžut
Ole Henrik Magga oaččui Sámiráđi gudnebálkkašumi.
Sámiráđđi juohká gudnebálkkašumi juohke njealját jagi. Bálkkášupmi lea gudnin dasa gii lea erenoamáš mearkkašahti leamaš sáme oktavuhtii ja kultuvrii. Dat dáhpahuvai ikte 21. Sámekonfereanssa oktavuođas Troandimis, Tråante2017 ávvuváhkus.
Sámiráđi presideanta Áile Javo čilgii ná, ovdalgo bivddii Ole Henrik Magga lávdde ala:
Son gean mii odne gudnejahttit lea dákkár geainna mii buohkat čevllohallat. Ii son leat dušše midjiide sámiide leamaš njunuš ja pioneara, muhto sus lea alla násti maid eamiálbmogiin miehtá máilmmi su riikagaskasaš doaimmaid dihte.
Sámi allaskuvlla Professor Emeritus Ole Henrik Maggai lei oalle erenoamáš oažžut dán gudnebálkkášumi.
– Munnje mearkkaša dát erenoamážit. Mun gal lean ožžon eará bálkkašumiid maid, muhto dat ahte oažžut bálkkašumi Sámiráđis, min iežamet álbmoga oktasaš orgánas, dat lea stuorimus maid sápmelaš sáhttá oažžut, muitalii Magga NRK Sápmái.
– Sámi allaskuvla lea rámis go Ole Henrik lea ožžon dán bálkkášumi, dadjá Sámi allaskuvlla rektor Gunvor Guttorm. | https://www.samas.no/se/a/stuorimus-maid-sapmelas-sahtta-oazzut?page=5 |
Vuola (oarjin) dahje vuolla (nuortan) lea alkoholajuhkamuš mas lea málddis, hombil ja čáhci. Olbmot leat dahkan vuollaga juo don dološ ráje. Vuola juhket miehtá Davviriikkain.
Vuollagii lávejit bidjat iešguđet máistagiid, murjjiid ja urtasiid.
Báiki gos ráhkadit vuollaga lea vuollabijahat dahje bryggeriija. | https://se.wikipedia.org/wiki/Vuola |
Latest news
- Studieavgift for internasjonale studenter
- Timeplaner og oversikt over samlinger for høsten 2023
- Liv Inger Somby valgt som ny rektor
- Kronprinsparet besøker Samisk høyskole
- Sannhets- og forsoningskommisjonens høring
- Veiviserordningen har ny søknadsfrist
- Bli student i høst!
- SáMOS konferanse "Unna olbmožiid dihtii" - utvidet påmeldingsfrist
- Sámi allaskuvla kondolerer
– Fertego leat Sápmelaš?
Dábáleamos gažaldat olbmuin geat veardidit šaddat studeantat leat dan ahte fertego leat Sápmelaš beassat Sámi allaskuvlii.
Dan muitala Sámi allaskuvlla rekruterenkonsuleanta Mikkel Ole Eira. Son lea máŋgii mátkkoštan miehtá Sámi vuovdaleamen Sámi allaskuvlla oahppofálaldagaid iešguđetlágán oahppomeassuin ja skuvllain. Ja su vástádus lea álo ahte ii dárbbaš leat sápmelaš leat Sámi allaskuvla studeantan. Muhto eanasoassi oahppofálaldagain leat sámegillii. Datge ii dárbbaš hehttehussan leat go Sámi allaskuvla fállá oahpuid maddái eará gielaidego sámegillii ja álgooahpuid sámegielas.
Ikte leigga soai, Mikkel Ole Eira ja Sergey Gavrilov, guhte lea studeanta Sámi allaskuvllas, rekruterenmátkkis Ráissas ohcamen ođđa studeanttaid Sámi allaskuvlii ja doppe bohtetge olbmuin dakkár jearaldagat.
Sámi allaskuvla fállá sámegieloahpu easkaálgidásis gitta doavttirgráda dássái.
Šatta don maid studeantan Sámi allaskuvllas!
Geahča min oahppofálaldagaid. | https://www.samas.no/nb/node/559?page=5 |
poonkorpi Sipoonkorpi lea Sipoo, Vantaa ja Helssega gielddaid guovllus. Dat lea okta mearkkašahtti huksemeahttun meahcceguovlluin oaivegávpotguovllu lahkosis ovttas Nuuksio jávrebadjosa lassin. Guovlluguovdásaččat Sipoonkorpis lea stuorra mearkkašupmi meahcceluonddu máŋggahápmásašvuođa seailluheaddjin. Guovlu gullá Natura 2000 –prográmmii (www.ymparisto.fi).
Sipoonkorpii gullet máŋggalagan meahcit, jeakkit ja kulturduovdagat. Jávrrit guovllus leat oalle unnán. Eana lea molsašuvvi ja allodaterohusat báikkuid stuorrá. Maiddái báljesbávttit leat olu. Guovllus leat lassin olu vuovdejeakkit ja smávvaviidosaš jeaggeluvvan báikkit. Nuba Sipoonkorpi lundui lea mihtilmas ahte dat molsašuddá ja leat máŋggabealat.
Sipoonkorpi vuovddit leat báikkuid guossaválddálaččat. Ođđa ja rohtulágan guolbanat sihke báktevuovddit leat valjis. Oassi guovllu mehciin leat árvosaš, luondduviđá sullasaš boareslágan meahcit, gos gávdno ruoktu maiddái mieskamuorain sorjavaš ealánšlájaide. Guovllu šattut ja eallit leatge máŋggabealagat ja valljái, ja doppe gávdnojit áitatvuloš ja hárvenaš šaddo-, guobbar- ja eallišlájat. Earet eará rođuin sáddá hárvenaš rohtoalitrássi, fiskesnásti ja ceakkosiekkesrássi. Lassin Sipoonkorpis gávdnojit measta buot máttasuoma meahccenjiččehaš - ja loddešlájat. Oktan oaivegávpotguovllu maŋimuš guovlluin dat fállá suoji maiddái stuorra meahccelágan vuovdeguovlluid gáibijeaddji šlájaide, dego čukčái.
Byabäckenleahki
Byabäckena johkaleagi rabas duovdagis molsašuddet gilvojuvvon vieltit sihke vuovde čomat ja bákteguovllut. Byabäckenleagi guovdu moalkkardalli joga birastahttet bealddut ja árbeduovdagat, dahjege guođohuvvon niittut ja áidojuvvon giettit. Guhkelis bávttiid ja bealdduid gaskkas leat vielte- ja báktevuođđorođut, main šaddet ee. ninnamuorat ja niehttemiestagat sihke stuorra guosat. Eanavuođu šattolašvuođadási molsašuddamat ja guovllu stuorra allodaterohusat dahket luonddus máŋggahápmásačča ja duovdagis molsašuddi.
Byabäcken-johka lea Sipoojoga oalgesuorri, mii golgá Natura-guovllu čađa sullii njealji kilomehtera mátkki. Muhtun oassái Byabäcken moalkkarda rabas dálonduovdagis iežas, álgoroggistis, ja guovlu gulláge Sipoojoga eanagottálaččat árvosaš kulturduovdagii. Muhtun oassái joga leat njulgen sihke lassin árbevirolaš gilvinduovdda lea nuppástuvvan hilgojuvvon guohtoneatnamiid ja vuovdin ráhkaduvvon bealdduid mielde obba meahccin.
Leagi lottit
Johkaguora loddedávjodat lea hui stuoris eandalii lastamuorra guovllus. Lastavuvddiin ja suovkkas bessejit ee. máŋggat vizaršlájat. Johkaguoras sáhttá gullat maiddái máŋggaid čuohtegielašiid lávlumin. Maiddái máŋggat eará idjalávlut leat guvlui mihtilmasat. Rokkis gávdnojit lassin ee. ránesčáihni ja bealdocihci. Niehttegarjjá litna ráhkuma gullá dávjá vuovderávddain.
Meahcceluonddu máŋggabealatvuohta bajida leagi birastahtti meahcceguovllu árvvu maiddái lottiid dáfus. Vuođđošlájaid lassin guovllus gávdnojit dihtolágan eallinbirrrasiidda spesialiserejuvvan, gáibijeaddji meahcceloddešlájat. Dákkáraččat leat earet eará šattolaš mehciin loakti ruoššarievssatcizáš, boares guossavuvddiid orrut uhcalivkkár ja čáihni sihke ráfálaš bákteguovlluin beroštit čahran ja meahcceleivvoš.
Sipoonkorpi álbmotmeahci dovddaldatealli lea lidnu
Sipoonkorpi dovddaldatealli lidnu lea Eurohpa stuorámus skuolfešládja, man dávjjimus bessennálli Suomas lea máddin ja máttaviestaris. Dat eallá maiddái Sipoonkorpi báktás mehciin. Beasi dat ráhkada eatnamii, dávjá báktehildui, muora máddagii dahje biekka njeaidán muora guddo suodjái.
Lidnu dovdomearkan leat čalmmiid alde bolffas, cekkeš "gulbmeguolggat". Dolggit leat fiskesruškes ja čáhppes girjjat, čalmmit leat oranšaruoksadat. Njiŋŋálas lea mealgat stuorát go varris.
Lidnu biebmun leat njoammilat, smávvanjiččehasat ja lottit. Lidnubárra ii vealtamehttumit besse juohke jagi. Juos dálvi lea leamaš galmmas ja ciebanat biebmun unnán, bessen báhcá dan jagi gaskii. Njiŋŋálas lállá 5 vahku ja varris fitná buktimin dasa borramuša beaivválaččat. Giđđadálvve dahje giđđat šaddet 2–4 čivgga. Lidnu beasi hehttema galgá vealtit, daningo lidnu hilgu herket iežas beasi. Go čivggat vulget beasis sullii 6 vahku ahkásažžan ja dat eai máhte velá girdit. Girdit dat ohppet sullii 2 mánotbaji ahkásažžan ja šaddet iehčanassan easka čakčagease dahje čakčat.
Maŋos mannama dihte lidnu luohkáijuohku jagi 2010 áitatvulošgeahčadeamis nuppástuhttui ealasis čalmmisatnon šládjan.
Ovdal álbmot lea lidnu gohčodan hyypian.
Árbevirolašduovdaga dikšun
Árbevirolašduovdagat leat šaddan árbevirolaš eanadoalu váikkuhusa bokte. Dain loktet máŋggat šaddo-, guoppar- ja eallišlájat, iige guovllu máŋggahápmásašvuohta seaillo jeavddalaš divššu haga. Byabäckenleagi árbeduovdagiid seailluheami dihte guovllu dikšut aktiivalaččat: Áidojuvvon gittiid ja niittuid doallat jalgadin heastaguođoheami vehkiin. Lassin njáskat guovlluid maidda leat šaddan dákŋasat ja miestagat. Árbeduovdaga divššu lassin guovllu bealdduid figgat doalahit gilvima olis.
Byabäckenjohkaleagi árbebirrasat ordnejuvvojedje Eurohpa uniovnna Life-ruhtademiin jagiid 2001 - 2004 áigge. | https://web.archive.org/web/20190323063607/https:/www.lundui.fi/en/sipoonkorpi/luondu |
Heijjá-Ánne, Anni Äärelä čuožžu šiljustis Riebanjogas ja gaivá gáhtu guvlui. Gáhtus gahččá ain lossa muohtaguorbmi vulos. Ieš son ii basttášii šat hoigat muohttagiid eret gáhtus.
– Ii daid livčče oktage hoigan, go dál ii leat oktage dáppe, muitala Äärelä.
– Suohtashan dat lea geahččat, go olbmot barget.
Davvi-Anára gilibargi Armas Lantto lea boahtán Ääreläi veahkkin. Lanttoi lea goit muohtahoiggan ja goaivu šaddan eanet go oahpes bargoreaidun dán dálvvi. Su bargun lea veahkehit boarrásiid, geat ásset ruovttuin ja ná birgejit ruovttus guhkit áigge.
D√°n d√°lvvi son lea bivastat g√°llus hoigamin hoigan muohttagiid.
– Dálu gáhtu alde lea mehter muohta. Lossat dat muohta. Sihkkarit máŋgga tonna veardde. Gal dás golbma-njealljje diimmu manná, arvala Lantto.
– Lihkus mus lea skibir. In livčče su haga nodden. Dán dálvvi lea eanet bargu maid gearggašin bargat.
Heijjá-Ánne jurddašallá mo sii, geat eai leat nu buorre ordnegis, birgejit dán dálvvi muohttagiiguin.
– Oalle heajos hommá diekkáriin geat eai leat buorre ordnegis. Mun gal lean nu buorre ordnegis, ahte eai leat makkárge dálkasatge.
Su mielas An√°ra gielda veahkeha bures boarr√°siid.
– Mu mielas gal lea álki oažžut veahki, in mun moaitte. Ii leat eará go riŋgestit, muitala Äärelä.
Muohtavalji dihte Anára gielda fállá boarrásiidda maiddái šiljuid rahpama
Anára gielda mearridii gieskat, ahte dákkár muohtadálvvi dihte boarrásiidda fállet šiljuid rahpamii veahki.
Gielda válbmii doaibmanmálle jođánit ja dan eavttuid mielde boarrásat sáhttet oažžut veahki gielddas.
Bluvehanveahki oažžuma eaktun lea, ahte ruovttudikšu meroštallá veahki dárbbu. Boarrásat sáhttet jearrat bálvalandárbbu meroštallama nummiris 040 779 2861.
Veahki oažžu ii oaččo dinet eanet go 1 250 euro mánus.
Jus deavdá eavttuid, bluvehanbálvalusa oažžu golbmii mánus. Gielda bearrá bluvenmašiinna geavaheamis boarrásis 4 euro diimmus, muitala sosiálahoavda Jaakko Seppänen.
Maŋŋebárgga rádjai Lantto lei hoigan jo golmma dálu gáhtu alde muohttagiid eret. Máŋggat gáhtut velá vurdet.
Heijjá-Ánne doapmala lágidit beavddi reaŋggaide, amas vuoimmehuvvat gáhtu ala. Gievkkan glásas áidna oainnus lea šat stuorra muohtalátna. Dat ja earáge dáluin gahčahuvvon muohtalánat dovdojit gilibargi dehkiin.
– Giđđa ii leat vel álgánge. Gal dat váldá fámuide. Gal dat giđđa julošii jo boahtit, álggášedje earáge barggut. | https://yle.fi/a/3-11241231 |
Latest news
- Stor satsning på tolking i samiske språk på Sámi allaskuvla
- Videreutdanning for alle landets barnehagelærere om samisk språk og kultur
- Nå kan du søke på høstens studier
- Sámi allaskuvla igang med å etablere samisk AI Lab
- Ylva Jannok Nutti får Várdduos vetenskapliga pris 2023
- Søk studier til våren 2024
- Utvid din kompetanse innen samisk språk
- Statsbudsjettet: Styrker samisk høyere utdanning
- Samiske tall forteller 15 er publisert
november 21. beaivi 2016
Sámi nuoraid sirdahuvvan nuorravuođas rávisolmmožin
Kristine Nystad disputerii bearjadaga Oslo univeritehtas.
Oslo universitehta dearvvašvuohta ja servvodatinstituhtas Kristine Nystad bealuštii iežas nákkosgirjji "Sámi nuoraid sirdahuvvan nuorravuođas rávisolmmožin" philosophiae doctor (ph.d) grádii.
Nystad lea leamas Sámi allaskuvllas barggus moanaid jagiid, sihke dutkin, lektorin ja prorektorin. Su dutkan lea mávssolaš go lea guorahallan nuoraid birgema dálá áiggis, dadjq rektor Gunvor Guttorm.
Kristine Nystad dutkančálus lea Guovdageainnu sámi nuoraid birra Finnmárkkus ja sin sirdahuvvama birra nuorravuođas rávisolbmoeallimii. Nystad lea dutkan guđet sámi kultuvrralaš árvvut nanosmahttet nuoraid go sii vásihit hástalusaid ja riehkkama, ja mo sii huksejit alcceseaset vuostálastinnávccaid.
Ovddit dutkamat nuoraid hárrái leat ollu fuomášumi bidjan riskafáktoriidda mat addet negatiiva bohtosiid, muhto ođđa dutkančálus guovdilastá dál baicca fáktoriid mat buktet dearvvašlaš ovdáneami ja buriid nákcenvugiid go nuorat 13–19 jagi ahkejoavkkus áigot dahkat dehálaš mearrádusaid.
Nystad lea dutkan golbma iešguđetlágán nuoraidjoavkku geat orrot báikkálaš servodagas, gos sámit leat eanetlogus. Nuorat gullet boazodolliid, dáluássiid ja máŋggačearddalaš bearrašiidda.
Loahppaárvvoštallamis boahtá ovdan ahte sámi nuorat árrat sosialiserejuvvojit árbevirolaš árvvuide, nugo oahppat luohttit alcces ja iežas návccaide ja nagodit ieš birget. Viiddiduvvon bearaš ja sohka, nugo maiddái ristváhnemat, leat dehálaš fierpmádagat, mat addet sihke psyhkalaš ja praktihkalaš doarjaga.
Go nuorat aktiivvalaččat váldojit fárrui kultuvrralaš doaimmaide, nugo boazodollui, ja meanuide nugo heajaide, ja vel go nuorra oažžu iežas luođi ja lea muhtuma gáibmi, de dat leat doaimmat mat nannejit ja huksejit nuora iešárvvu, iešluohttámuša ja gullevašvuođa. Positiiva iešipmárdus dagaha ahte nuorat buorebut birgejit vuostegieđageavvama hárrái.
Nuorat árvvoštallet sámegielmáhtu hui dehálažžan, ja dat lea ge deháleamos fáktorin dovddahuvvot sápmelažžan. Nuppe dáfus nuorat geat eai máhte sámegiela, dovdet ahte sii olgguštuvvojit, ja sin sámi identitehta ii dohkkehuvvo. | https://www.samas.no/nb/node/3681?page=2 |
Duottar-Sámi luondduguovddáš
Duottar-Sámi luondduguovddáža bissovaš ja molsašuvvi čájáhusat addet čiekŋalis gova davimus Sámi luonddus ja kultuvrras.
Materiálat
- Bállas-Ylläsduoddara álbmotmeahccái láktaseaddji materiálat gávdnojit dáppe.
- Ama muittát, ahte luonddusuodjalanguovllus lea rásiid čoaggin ja elliid dutkan ráddjejuvvon. Oahpásnuva guovllu ortnetnjuolggadusaide.
Luonddu ofelastimat
- Luondduguovddážis ordnejuvvojit iešguđetgelágan oahpahusbottut. Loga lasi
- Meahciráđđehusa ovttasbargofitnodatdoallit ordnejit ofelaston tuvrraid ja ofelastimiid čájáhusain sávaldagaid mielde.
Tuvrarávvagat
- Jyppyrävárri loktana dalán luondduguovddáža duohken. Jyppyrä bálggis (1,6 km) doalvu du várrečohkkii, gos rahpasa máilmme fiinna oidnolat Ovnnesjávrái ja Pyhäkeroi.
- Peurabálgás (2 km) sáhttá oahpásnuvvat dološ goddebivdui.
Boradeamit
- Cáfe Pulmunen fuolaha diŋgojumiid vuođul joavkkuid boradeami
- Doladahkansajit luondduguovddáža šiljus ja Jyppyräs.
- Buorre miela niesterávvagat suodjalanguovllu vánddardeddjiid | https://web.archive.org/web/20190323065256/https:/www.lundui.fi/en/duottarsamiluondduguovddas/balvalusat/duottarsamiluondduguovddas/balvalusat/oahpaheddjiide |
Beskrivelse
Iŋggá-váinni juoigan lea báddejuvvon / All vocals recorded during the years 2004–2014.
Musihkkašuoŋat ja buvttadeaddji/All music composed and produced by Patrick Shaw Iversen.
Miel'buvttadeaddjit/Co-producers: Roger Ludvigsen ja/and Kjetil Dalland
* * * * * * *
Iŋgá Juuso lei eret Áltá-Guovdageaidnu guovllus ja son lei okta su áiggi dovdoseamos sámi luohtearttistain ja adnui árbevirolaš juoigama dronnet ja kulturguoddi.
Sus lei earenoamáš luohteberoštupmi ja nana juoiganmáhttu maid son árvasit jugii iežas bargguid bakte. Artistan sus leamaš olu duostilis rájirasttildeaddji musihkkagávnnadeamit gos son čájehii luođi fámu. "Luohtái šaddet ođđa hámit go gávnnada eará musihkkariiguin, singuin ovttasbargá ja iskkada musihkkasurggiid", dajai Iŋgá gii lei gudnejahtton luohtečeahppi.
Iŋgá vádjolii 2014:s ja su dáidda lea báhcán eallit láidesteaddjin maŋisboahtti buolvvaide Sámis.
1 Mu eallin (My Life) 5:30
2 Válgun guoikán 5:57
3 Elle Sunná 5:59
4 Muorat čirrot (The Trees are Crying) 5:25
5 Ovllá Juhán Ásllat 4:31
6 Vuonnabahta 7:06
7 Moraš čalmmit (Sorrowful Eyes) 7:38
8 Geasseidja (Summer Night) 4:56
9 Gumpe (The Wolf) 5:08
10 Bekká Ántte 0:42
Inga Juuso came from Alta-Kautokeino area in the Arctic region of Northern Norway. She was one of the foremost solo artists of her time and was considered Sápmi's undisputed queen of yoik and a true cultural bearer of Sámi vocal traditions.
She had a formidable knowledge of vocal traditions – a knowledge she generously shared through her work. This earned her the reputation as one of Sápmi's most skilled, respected, and groundbreaking yoikers. She was fearless in blending yoik with other musical expressions, believing firmly that the power of yoik could transcend any musical barrier. She herself has commented on this: "The yoik evolves when meeting new musicians, working with them and mixing musical styles".
Although Inga Juuso passed away in 2014, her art lives on as a beacon for following generations in Sápmi and beyond. | https://www.dat.net/product/inga-juuso-tribute/ |
Mii lea luohti?
Luohti lea sámiid árbevirolaš nuohtta dahje šuokŋa, ja juoigat lea sámiid árbevirolaš vuohki ovdanbuktit nuohtaid, mii lea earálágan go dábálaš lávlagat ja lávlun. Juoiganárbevierru lea dološ árbevierru, ja árvvoštallojuvvo ahte juoigan lea okta dain boarráseamos nuhttenárbevieruin Eurohpás.
Luohti lea sámiid árbevirolaš nuohtta dahje šuokŋa, ja juoigat lea sámiid árbevirolaš vuohki ovdanbuktit nuohtaid, mii lea earálágan go dábálaš lávlagat ja lávlun. Juoiganárbevierru lea dološ árbevierru, ja árvvoštallojuvvo ahte juoigan lea okta dain boarráseamos nuhttenárbevieruin Eurohpás.
Dán áiggi juigojuvvojit luođit árbevirolaččat čuojanasaid haga. Dábálaččat lea nuohtta guoddi oassi luođis, oktan ritmmain ja távttain, ja lea luođi deháleamos dovdomearka. Muhto muhtin sámi guovlluin leat maid dajahusat guovddáš oassin luođis. Buot luđiin galgá objeavtta namma leat mielde luohtedajahussan- objeakta lea dat dahje son gii juigojuvvo ja galgá namuhuvvot luođis. Muhtin guovlluin lea maid dábáleabbo dajahallat luđiin eambbo go eará guovlluin. Lassin luođi nuhttii, dajahus addá liige beaktilvuođa ja mearkkašumi luohtái ja lea mielde govvideame objeavtta dahje dan mii juigojuvvo. Dábálaččat mii dadjat ahte juoigi juoigá ovtta objeavtta. Mii dadjat ahte son juoigá olbmo, ealli dahje báikki, ii ge ahte son juoigá muhtima dahje juoga man birra.
Luođis eai leat vearssat, nu go mii dovdat dábálaš lávlagiin. Luohti juigojuvvo jorbodahkan, mii sáhttá bistit guhká dahje oanehaččat. Danin mii sáhttit dadjat ahte luohti ii goassege noga!
Iešguđetlágan luođit
Mis leat iešguđetlágan luođit, ja dán áiggi mii earuhit gaskkal olbmo-, ealli- ja luondduluđiid.
Olbmoluohti lea persovnnalaš luohti, dávjá oktan dajahusain, mii lea dihto olbmui ráhkaduvvon. Lea vejolaš ipmirdit luođi olbmo liige namman, mas olbmo luondu ja attáldagat govviduvvojit nuohtain, ritmmain, távttain ja dajahusain. Olbmoluođit dábálaččat govvidit dušše buriid beliid olbmos. Go olmmoš gullá iežas luođi, de lea dego muhtin livččii rábmome dahje čáppášeame su, ja son šaddá buoremillii. Go mii dadjat ahte mii juoigat muhtima, delea seamma go livččiimet muitaleame muhtin olbmo nama. Go mii juoigat, de mii ovdanbuktit muhtima šuokŋa-nama, mii lea luohti. Mii eat daja ahte muitalit muhtima nama birra, muhto mii muitalit mii dan olbmo namma lea. Danin ii leat dábálaš dadjat ahte don juoiggat muhtima birra. Iežas luođi oažžut lea stuora gudni olbmui, ja luođi sáhttá maid skeŋket muhtimii, nu go ovdamearkka dihte headjaskeaŋkan.
Persovnnalaš luohti
Ovdalaš áiggi lei measta buohkain iežas luohti. Olbmuin lei dávjá iežaset mánnávuođa luohti, mii gohčoduvvo "dovdnan". Go mánná de stuorrulii ja bođii sullii konfirmašuvdnaahkái, de oaččui rávisolbmo luođi. Dalle juogo heivehuvvui dovdna rávisolbmo luohtin, dahje dat nuorra olmmoš oaččui áibbas ođđa rávisolbmoluođi.
Luohti sáhttá govvidit dovdduid, ja don sáhtát juoigat muittašan dihte soapmása, dahje juoidá. Ealliluohti govvida dihto ealli mihtilmasvuođaid. Nu go movt dat ealli lihkada, ja lea go stuoris vai unni, ja nu ain. Ealliluđiin sáhttá maid movttiidahttit elliid, nu go guođohanbeatnaga mii lea leamaš čeahppi, dahje hearggi mii soaitá ruohttat jođáneappot go gullá iežas luođi.
Luondduluođit sáhttet govvidit vári, orohaga, dahje jahkemolsuma nu go ovdamearkka dihte galbma giđđadálvvi.
Harejoik
Luohteerohusat
Gávdnojit máŋga iešguđetlágan juoiganmálle, ja leat iešguđetlágan vuogit movt olmmoš geavaha jiena go juoigá. Mii sáhttit dadjat ahte gávdnojit juoigansuopmanat, mat sáhttet gullat hui iešguđetláganin, ovdamearkka dihte leat davvisámi ja lullisámi luođit hui guovtteláganat gullat.
Muhtin guovlluin lea luohti oalát jávkan dáruiduhttinpolitihka geažil, nu go mearrasámi guovlluin Romssa fylkkas.
Juohke olbmos lea iežas juoiganmálle, ja guokte olbmo eaba juoigga seamma luođi juste seammaládje. Guokte olbmo sáhttiba juoigat seamma luođi goabbatládje, vaikko juoigaba ge juste seamma luođi, danin go juohkehaš herve luođi iežas málle mielde. Galgá goitge leat vejolaš gullat ahte lea sáhka seamma luođis, vaikko olbmot juiget iežaset málle mielde, ii ge luohti ábut leat rievdan nu olu ahte ii leat šat sáhka seamma luođis.
Luođi geavahus
Ovdalaš áiggi lei juoigan dábáleabbo go odne, ja gullui eambbo sámiid beaivválaš eallimis. Nu go lea namuhuvvon, de lei eanas olbmuin iežaset luohti, ja luohti lei dehálaš oassi olbmuid identitehtas. Ovtta ja seamma olbmos sáhtte maid leat máŋga luođi.
Dološ áiggi geavahuvvui luohti dološ sámi oskkus, mii lei sápmelaččaid luondduosku ovdal go risttalašvuohta bođii. Noaidi juoiggai ja dearppai meavrresgári seremoniijain. Sápmelaččain ledje maid guhkes eposluođit dahje muitalusluođit – mat sáhtte govvidit olbmo olles eallinmuitalusa dahje siidda historjjá buolvvaid čađa. Miššonearat geat galge dahkat sámiid risttalažžan, gilde luođi go čuoččuhedje ahte lea "suddu" juoigat. Sivvan gieldimii lei go luohti geavahuvvui dološ sámi oskkus, muhto maid danin go stuoraservodat vealahii ja duolmmai sámi kultuvrra ja galggai dáruiduhttit sápmelaččaid. Luohti jávkkai oalát máŋgga guovllus.
Ovdalaš áiggi ohppe mánát ja nuorat lunddolaččat juoigat iežaset báikegottiin, ja gulle bajásšattadettiin rávisolbmuid ja vuorrasiid juoigame. Dál ii leat šat nu ahte mánát ja nuorat besset guldalit ja oahppat juoigat ruovttuin, ja lea šaddan dábáleabbo oahpahit luđiid skuvllain, ja juoigankurssain ja workshopain. Dán láhkái ožžot nuorat geat muđui eai livčče oahppan juoigat ja gullan luohteárbevieru birra, vejolašvuođa oahppat. Dán láhkái seailluhuvvo boahtteáigái dehálaš sámi kulutrárbi.
Somás bealit luohtegeavaheamis
Ovdalaš áiggi geavahuvvoje luođit irggástallamii. Dalle lei dábálaš ahte bivnnuhis nieiddat dávjá ožžo luođi skeaŋkan bártniin geat ledje liikostan sidjiide, ja ahte máŋga bártni ohppe su luođi ja juige dan márkaniin ja eará meassuin. Lei dehálaš oahppat dan nieidda dahje bártni luođi geasa don liikojit dahje ledjet ráhkásnuvvan. Maiddái bivnnuhis bártnit ožžo luđiid skeaŋkan. Dán áiggi sáhtát maid oaidnit dákkár "juoiganirggástallama".
Luohti dávjá govvida aivve buriid beliid olbmos, ja danin sáhttá dan buohtastahttit rámiin. Luohtedajahusat sáhttet dávjá čilget earret eará man čáppat dat olmmoš lea, dahje ahte son lea siivui, sus lea suohpangiehta, sus leat čáppa nieiddat dahje searas bártnit. Go olmmoš gullá iežas luođi, de illosa. Juoigat iežas luođi, lea dego livččii iežas rábmome.
Dihtet go ahte dávjá sáhtát árvidit makkár ealli luođi muhtin juoigá, dušše guldalettiin luođi almmá dajahusaid haga? Go gulat movt luohtenuohtta govvida dihto ealli luonddu, ja movt muhtomin áđđestallojuvvo ealli jietnadallan luođis, de dávjá ipmirdat makkár ealli luohti dat lea. Dan don berrešit geahččalit!
Bjørnejoik
Myggjoik
Cuvccas Cujaju birra
Cuvccas Cujaju birra
Gárral lea vuolgimen bivdui– dán háve njuorjjobivdui. Son niegada jáhka birra maid nisu galgá sutnje goarrut muzet njuorjjonahkis. Son niegada maid báiste birra – gos biergu šnjirrá. Biergu maid ruoktot áigo buktit. Son vázza Várjjatvuona váriid badjel, litna váriid mat dego guhkidit duoddariid gos su ruoktu lea. Son vuolga goađis – gealdinrusttet lea gárvvistuvvon eahkeda ovdal. Bivdosajis – son válda bissu falahagas ja deavdá ruvttaid dasa – son gaikkiha bohcci ja deaddela šelges luođa dohko. Go vulggii ruovttus – sutnje bođii dovdu ja nu son jorggihii viežžat silbaluođa. Dan luođa mii rávggaid nai njeaidá. Dál lea son gearggus. Lea dušše vuordit. Daid bávttiid nala bohtet njuorjjut beaivvi návddašit – go gallas leat boradan sallitspierruin mii lea vuojehuvvon seakka vutnii.
Cassandra – lea ábinisu gean ipmilat leat dubmen duhahiid jagiid oaidnit dan mii boahtá dáhpahuvvat, muhto masá ii oktage boađe jáhkkit. Su álbmot, rávggat, čoahkkanit otne. Mearaálbmot suhket gilvvu otne. Lea rievttes áigi dasá. Nuortán ja oarjin sii bohtet, fatnasiiguin maid ieža leat ráhkadan – sii leat njuorjju hámis vai ii oktage dovdda sin. Rávggat, sii geat válljeje báhcit merrii.
Min máttut, sii geat adde iežaset dan njuoska agálašvuhtii.
Gárrala gorudis lea jaskesvuohtá – eai njuorjjutge oainne earago daid čáhppes bávttiid, eaige ipmir makkar váralašvuohta sin vuordá. Fatnasa ovddageahčen čohkká Cassandra iežas smurtačáhppes vuovttaiguin ja čuorvu: Cujaju! Ale suga lagabui! Leat váralaš dilis! – jorggit! – suga eret! – dáid ránes bávttiin lea váralašvuohta!
Rávggat loktejit sin romes dahje eŋgelhámat amadajuid ja gehččet bávttiide maid guvlui son čuorvu. Doppe ii leat oktage, Cassandra, dadjet sii oktiinjálmmiid. Du váruhusat eai doalá dan ge háve deaivása. Mii sáhttit vuoitit gilvvu, eatge sáhte dál jorggihit! Cassandra eaddu ja jaskoda baluin.
Gárral oaidná go njuorju vuodjá bávttiid guvlui ja ohcá luođa – otne sáhttá vaikko rávggaid njeaidit. Juohke bivdi stuorimus niehku. Son ohcá silbaluođa náhkeseahkažis ja gealdá bissu. Sii bohtet lagábui ja lagábui. Bissu bávkkeha. Seammás gullo Cassandra morašjietna báruid badjel. Maid mun lohken! Maid mun lohken! Dii ehpet aigon gullat. Njuorju lea čázis, iige lihkat. Bárut doidet dan gáddái.
Balvvat jávket, ja rávggaid eadni, beaivi, sádde suotnjáriid su divrras nieidda guvlui. Cassandra juoigan oažžu fámuid beaivesuotnjariid lieggasis ja nuohtta njávkada litnasit heakkáhis njuorjju – jaskadit fáŧmasta luohti heakkáhis njuorjju iežas sallii ja dálkkoda háviid maid silbaluođđa lea dáhkan.
Njuorju geassá biekka. Váibmu coahkkigoahtá lossadit ja heakkáhis gorut oažžu fas fámuid. Njuorju vuodjá báruid vuosttá – son jorggiha – ja rávggat besset fas beaivái geahččat. Sii bidjet áirruid merrii, ja fáhkka oažžu fanas leahtu. Suga! – suga! Suga heakká dihtii, sáhttit ain vuoitit! | https://nordligefolk.no/hjem-2/kunst-musikk-litteratur/joik-2/?lang=sa |
Latest news
- Statsbudsjettet 2024: Tildeling til Samisk høgskole
- Offisiell åpning av studenthuset
- Offisiell åpning av det nye studieåret
- Bli kjent med vår nye rektor
- Ny mulighet for å søke på høstens studier
- Lanseringen av årets "Samiske tall forteller" rapportserie er under planlegging
- Sámi allaskuvla fikk besøk av KIF-komitéen
- Nytt forskningsprosjekt søker unge deltakere med tilknytning til reindrift
- Ny mulighet til å søke på høstens studier
WINHEC gudnejahttá Sámi allaskuvlla bargi
Asta Mitkijá Balto lea vuosttaš gii Sámi allaskuvllas lea nammaduvvon World Indigenous Nations Higher Education Consortium (WINHEC) akkrediterenjovkui.
Dát joavku lea árvvoštallan Native Hawaii giela oahppoásahusaid WINHEC mihtuid mielde. Daid mielde galgá oahppoásahusain leat eamiálbmot giella, filosofiija, árvu ja vuoigŋa.
Balto lea ovddastan Sámi allaskuvlla dán joavkkus mas vel ledjet Dr. Ray Barnhardt, Alaskas; Dr. Timoti Kãreu, Aotearoas; Dr. Kanoe Nãone, Hawaiijis ja Dr. Walter Kahumoku III, maiddái son Hawaiijis.
Sii leat earo eará geahččan movt oahpahus ja giellageavaheapmi lea, jearahallan daid bargiid, váhnemiid ja ohppiid ja geahččan arkiiva materiálaid.
Native Hawaiian giellalihkadus ('Aha Pũnana Leo) lea ohcan WINHEC:S dohkkehuvvot sin ásahusa vai akrediterejuvvot WINHEC:S. Ja ohcamuš dohkkehuvvui ge Hawaiijis miessemánu loahpageažis.
Dohkkeheapmái lei vuđolaš oassi dat maid akkrediterenjoavku lei bargan.
Loga dás
Balto muitala ahte lea leamašan miellagiddevaš áicat ja árvvoštallat dan ahte lihkostuvvego doalahit dan eamiálbmot filosofiija ja vuoiŋŋa vuođđoskuvllain ja mánáidgárddiin.
Asta rámiduvvui.
Asta Balto lea maiddái dán barggu oktavuođas doallan logaldallamiid sihke studeanttaide ja bargiide Sámi allaskuvllas.
Ja akkrediterenjoavkku bargu leage bures čađahuvvon ja leat dan dihtii gudnejahttojuvvon ja rámiiduvvon WINHEC:S sierra reivviin.
Loga eanet dás.
Geahča filmma Hawaiia giellalihkádusa barggus. | https://www.samas.no/nb/node/461?page=4 |
Gonagas Harald rabai ovccát Sámedikki
– Mun sávan Sámediggái buresboahtima ovddasvástideaddji daguide ja sávan dan šaddat ávkin sámi álbmogii ja min riiki, Majestehta Gonagas dajai rahpansártnistis odne.
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa maid lei mielde Sámedikki allaáiggalaš rahpamis Kárášjogas.
Sámediggi lea sámi álbmoga álbmotválljejuvvon parlameanta Norggas. Juohke njealját jagi – go lea stuoradiggeválga – 39 áirasa 7 válgabiires galget válljejuvvot Sámediggái.
Ovccát Sámedikki rahpan. Govva: Jan Harald Thomassen, Romssa ja Finnmárkku stáhtahálddašeaddji
– Erenoamáš illu deaivvadit
Gonagas Harald dajai erenoamáš illun beassat deaivvadit ovccát Sámedikki rahpamis – go pandemiija gáržžideamit viimmat nohke.
– Sámiide giddejuvvon riikkarájit leat dagahan váttisin deaivvadit ovttasbargat áššiiguin main livččii seammá beroštupmi. Máŋgasiin leat maid lagaš fuolkkit ja ustibat geaiguin ehpet leat beassan deaivvadit. Lihkkus dál orro mannáme dabálaš dili guvlui, Gonagas dajai.
Ovccát Sámedikki rahpan. Govva: Árvu / Sámediggi Sametinget
Gonagas Harald čujuhii maiddái dálkkádatrievdademiide mat čuhcet árktalaš guovlluide ja earenoamážit eamitálbmogiidda.
Čalmmustahtii nuorra sámi musihkkáriid ja dáiddáriid
Gonagas rámidii nuorra sámi musihkkáriid ja dáiddáriid go čalmmustahttet sámi kultuvrra ja giela máŋggabealatvuođa.
– Nášuvdnan mii fertet guldalit sin vásihusaide, vai dainna lágin oažžut ipmárdusa mot otná beaivve lea nuorra sápmelažžan bajásšaddat. Sii leat ovdagovat mas sihke Sámediggi ja mas mii nu go riikan sáhttet čevllohallat, dajai son sártnistis.
Árbevieru vuođul
Gonagas bivddii Ipmila buressivdnidit Sámedikki barggu ovdal go loahpas gulahii ovccát Sámedikki rahpama.
Tom Sottinen. Govva: Vaino Rensberg/Sámediggi Sametinget
Maŋŋel sártni čuvvo dearvvahansártnit Norgga Stuoradikkis vuostttaš várrepresideantta Svein Harberg bokte, Ruoŧa sámedikkis dievsčoahkkinjođiheaddji Daniel Holsta bokte ja Suoma Sámedikkis sámediggepresideantta Tuomas Aslak Juuso bokte.
Sámi Jienat lávlunjoavku loahpahii seremoniija Sámisoga lávlagiin.
Gonagas Olav rabai dan vuosttaš Sámedikki golggotmánu 9. beaivvi 1989:s.
Juogat dán artihkkala Twitteris ja Facebookas:
Juogat dán artihkkala Twitteris Juogat dán artihkkala FacebookasÁigeguovdilis áššit
Gonagaslaš hoavva ovdanbuktá 2023 jahkeraportta
Gonagasviesu doaimmat diibmá speadjalastet otná Norgga. Gonagasbearraša mátkkit 47 suohkanii, almmolaš galledeamit viđa eurohpalaš riikkain, iešguđetlágan lágideamit ovttas riikka suodjalusain ja riikka gearggusvuođa guovdilastin, čájeha mii lea dehálaš Norgii ja masa gonagasbearaš lea bidjan návccaid.
Lihkusávaldagat Dánmárkku ođđa gonagasbárrii
Majestehta Gonagas Harald cealká liekkus lihkusávaldagaid Majestehta Gonagas Frederik X ja Majestehta Dronnet Mary guoktái truvdnolotnahuvvama oktavuođas Dánmárkkus. | https://www.gonagasviessu.no/nyhet.html?sek=74887&tid=189470 |
Lohkama birra - loga ovttasJitnositlohkan mánáide dan rájes go leat unnit buorida máná sátneriggodaga hirbmosit. Mánná šaddá eanet oadjebassan geavahit sámegiela. Dutkan čájeha ahte dat vuosttaš jagit máná eallimis bidjet vuođu oahppamii ja sosiála ovdáneapmái. Positiiva vásáhusat girjjiiguin ja lohkamiin mielddisbuktet buriid eavttuid maŋit áigái lohkan- ja čállinoahpahussii. Rávisolbmot sáhttet šaddat buorren ovdagovvan lohkamis. Mađi stuorát mearkkašupmi girjjiin lea mánáid eallimii dan rájes go leat unnit, dađi buorebut leat sii ráhkkanan lohkamii go álget skuvlii. 10 buori ákka lohkat mánnái: Lea jaskat ja liekkus go muhtin lohká dutnje! Go mii lohkat, de mii buoridit máná sátneriggodaga ja giellaipmárdusa Oažžubeahte oktasaš vásáhusa Šaddá eanet man birra ságastallá Giella buorrána Mánná oahppá guldalit Máná ipmárdus eará olbmuide ja eallinvugiide buorrána Mánná oažžu buoret iešipmárdusa go dovdá iežas ja earáid girjjiin Jitnositlohkan nanne máná miellagovahallama, dovdduid, stoahkama ja nieguid Diehtu nannejuvvo - mánná oahppá eanet Loga mánnái dávjá, áinnas juohke beaivvi! Dan rájes go mánát leat oalle unnit, de sáhtát mánáin váldit lohkanbottožiid. Ráhkislaš ja oadjebas gaskavuođaid bokte váikkuhat dasa ahte máná giellačehppodat nannejuvvo buriin vugiin. Álgge árrat! Gávnna girjjiid mat leat heivehuvvon máná ahkái. Girjerádjosis gávnnat girjjiid iešguđet ahkejoavkkuide. Muhtin girjjit bohtet šaddat jiellatgirjin, ja mánná dáhttu du lohkat dán girjji ođđasit ovttatládje. Divtte girjjiid leat máná olamuttos. Lohkanrávvagat Jáddat musihka, TV ja bija eret telefuvnna (nu ahte ii gullo) Váldde máná sallii Čuovo mielde movt lea máná fuomášupmi ja beroštupmi. Lohkanbottožat sáhttet leat oanehaččat. Geavat iežat jiena loktet beroštumi. Lea dehálaš ahte maiddái don vuoiŋŋastat ja naffát. Lohkan lea dovddavásihus, divtte máná duohtadit girjji ja oahpásnuvvat dainna. Geahčči ovttas govaid ja ságastalli daid birra. Teaksta veahkeha du. Buorre ráva sáhttá leat lohkat maŋŋel go mánná lea borran, ja lea gallás ja duhtavaš. Fátmmas bearraša ja eará lagasoktavuođaid. Oappát/vieljat ja áhkut/ádját sáhttet maid lohkat jitnosid mánnái. Dađistaga čájeha mánná vuordámušaid ja háliidišgoahtá lohkanbottoža. Fátmmas bearraša! Movttiidahte stuorát oappáid/vieljaid, áhkuid/ádjáid ja eará rávisolbmuid lohkat mánnái. Dát lea buorre vuohki nannet oktiigullevašvuođadovddu. Dát mielddisbuktá lohkanovdagovaid ja čájeha ahte maiddái dutnje ja eará rávisolbmuide lea somá lohkat. Almmuhuvvon 01.07.2021 09.34 Maŋemusat rievdaduvvon 11.05.2023 14.55 | https://sametinget.no/samedikki-girjeradju/loga-munnje-giella-alggu-rajes/lohkama-birra-loga-ovttas/ |
Kloastara dálá jođiheaddji, igumenia, lea eadni Marina.
Lintula kloasttar riegádii, go suollemasráđđeaddi F. P. Neronov skeŋkii jagi 1894 eanandálu kloastara vuođđudeami várás Gárjila gutkos Kivennapa suohkanis Lintula gilis. Aitosaččat dát nissonkloastara álgomuddu, Lintula Bassi Golmmaoktasašvuođa nissonsearvvuš, vuođđuduvvui čuovvovaš jagi. Das maŋŋel namma rievddai kloasttarin. Nama Lintula kloasttar oaččui lagas gilis ja jogas.
Vuođđudeapmi ii lean álki, dasgo Suomas lei ain fámus Ruoŧa válddi áigásaš láhkaásaheapmi, mii máŋgga láhkai geahččalii dorvvastit luteralaš girku sajádaga áidna stáhtaoskkoldahkan. Maiddái guovlu, gosa kloastara plánejedje, lei eanaš luteralaš. Buot váttisvuođain fuolakeahttá kloasttar vuođđuduvvui Bassi Synoda mearrádusain ja keaisárlaš majestehta guorrasemiin geasset 1895.
Vuosttas gilvvohallit Lintulai bohte eará kloastariin, earret eará Penza kuvernameanttas Mokša gávpogis, muhto maiddái eará guovlluin Ruoššas. Jahkečuođi álggus eallin kloastaris lei vuollegaš ja dievva barggu. Maiddái siskkáldas ruossalasvuođat ja fuones ekonomalaš dilli hehttejedje eallima.
Jahkečuođi álgomuttus áššiid seaguhedje dasa lassin stáhtaválddi ruoššaidahttinviggamušat, maidda girku ja kloasttar fertejedje váldit oasi earret eará vuođđudemiin ruošša skuvllaid suopmelaš mánáide.
Go Suopma šattai iehčanassan oktavuođat Ruošša girkui boatkanedje ja Suoma ortodoksalaš girku nationaliserejuvvui. Dán oktavuođas ruošša skuvllat heaittihuvvojedje. Vuosttas máilmmisoahti, Ruošša revolušuvdna ja Suoma jagi 1918 siskkáldas soahti hehttejedje Lintula doaimmaid ja buktet mielddis ain muhtumin juoba nealggiheađi. Kloastaris lei oappáid lassin oarbbessiida. Nonnáid riikkavulošvuohta dagahii váttisvuođaid. Measta buohkain lei Ruošša riikkavulošvuohta. Sii galge oažžut oahpahusministeriijas lobi orrut kloastaris. Skuvlla maŋŋá maiddái oarbbessiida heaittihuvvui ja huksehus rievdaduvvui mátkeruoktun.
Kloasttar nággárušai sitkadit ja lihkostuvai dorvvastit kloastara eallima joatkašuvvama, muhto skábmamánus 1939 álggii dálvesoahti, mii botkii buot plánaid.
Oktiibuot 47 olbmo fertejedje vuolgit kloastaris eváhkkui ovdal dálvesoađi. Stuorámus oassi váccii golggotmánus kloastaris Terijokii ja doppe mátkkoštii togain Joroinen gieldda Maavesi gillái. Eváhkut gádde vuolgit eret dušše veháš áigái, muhto nuppe láhkai geavai. Buot sin dávviriin seaillui dušše Jerusalema Ipmilaeatni ikona, man okta nonná lei maŋimuš bottus ožžon fárrui. Dán ikonamálles šattai das maŋŋel Helssega ortodoksalaš girku nammaikona, man skeŋkejit omd. buohkaide, geat leat vihahuvvon náitosii searvegottis.
Maavesis nonnáide adde orohaga sierra dáluin. Doaivu máhccamis Kivennapai elii garrasit juohkehačča mielas. Dálvesoađi álgomuttus stuorra oassi kloastara huksehusain duššai ja joatkkasoađi maŋŋá ožžo loahpalaččat vajáldahttit máhccama ruovttoluotta.
Máŋggaid muttuid maŋŋá jagi 1945 oappát oste Hackman & Co eanadálu Heinävesi gieldda Koskijärvi gilis. Ođđajagimánus 1946 nonnát fárrejedje ođđa ruoktoseaset Palokkii.
Lintula kloasttar lea doaibman Heinävesis jagi 1946 rájes boatkkaheamet. Lagas Valamo kloasttar fuoláhii oappáid vuoiŋŋalaš dárbbuin ja maiddái máŋggain geavatlaš áššiin barge ovttas. Ledjehan maiddái Valamo muŋkkat eanaš ruoššagielagat.
34 oappás, geat fárrejedje Palokkii, eanaš ledje ruoššat, muhto joavkkus ledje maiddái ukrainalaččat, gárjillaččat ja juoba okta esttelaš. Hárvásat sis máhtte suomagiela.
Ođđa earkebismma ja vehážiid mielde kloastarii boahtán suopmelaččaid mielde Lintula álggii suomaiduvvat 1960-logus. Jagi 1973 kloasttar oaččui ođđa girku, muhto sis ledje máŋgii váttisvuođat oažžut báhpaid doallat ipmilbálválusaid. 1970 ja 1980-loguin kloastarii bohte ođđa oappát ja kloasttareallin ealáskii sihke Lintulas ja Valamos.
Kloasttar oaččui boađuid ja ealáhusa álggus eanandoalus ja muhtin veardde turismmas. Borramuša ektui ledje eanaš iešbirgejeaddjit álo gitta 1970-logu álgomuttu rádjái.
Čakčat 1966 gárvvásmuvai boares gárdima láhkosii kloastara ássanhuksehus, man máŋggat sierra olbmot ja servošat ledje ovttasbarggus ruhtten ja huksen. Lintula kloastara girku, man guhká ledje vuordán ja sávvan, gárvvásmuvai čakčat 1973. Girku plánii arkiteakta Vilho Suonmaa. Girku basuhuvvui Basse Golmmaoktasašvuhtii, dego earáge Lintula girkut. Petros Sasaki lea málen girku áltárikona Ipmilaeatni Einnosmearkka nappo orantti-ikona. Dat lea Suoma stuorámus dakkár ikona.
Čakčat 1988 gárvvásmuvai ásodaga láhkosii huksehus, man vuollegearddis lea ginttalfabrihkka, dan rádju ja eará fuolahanlanjat. Dan loavttas lea stuorra mátkemuitobuvda. 1990-logu álggus oappáid ásodat viiddiduvvui ja boares oassi vuođđodivvojuvvui.
Álggus oappáid hávdádedje Valamo hávdeeatnamii, muhto kloasttar oaččui ođđa hávdeeana jagi 1994. Čuovvovaš jagi hávdeeatnamii huksejedje hirsacessana, man ovdagovvan lea boares Äänisniemi málle. Cessan lea basuhuvvon Ipmilaeadnái.
Dálá áigge buot oappát leat suopmelaččat. Maŋimuš bores Lintulas boahtán nonná lei eadni igumenia Antonina, gii bođii doppe nuorra noviisan. Son jámii jagi 1998. Lintulas lei maiddái Suoma maŋimus stuorra skeemai vihahuvvon kloasttarássi, skeemanonná eadni Serafima.
Go eanandoallu heaittihuvvui kloasttar galggai ohcat turismma lassin ođđa ealáhusaid bajásdoallu dorvvasteami várás. Jagi 1967 ortodoksalaš girkoráđđehus evttohii, ahte Lintulai vuođđudivčče gintalfábrihka, mii ráhkadivččii buot girkoduovvasiid olles girkogoddái. Lintula dohkkehii evttohusa. Máŋggaid muttuid maŋŋá leat beassan dasa, ahte duovvasiid dahkan ii gáibit olu bargiid ja giehtaduoji, go mašiinnat barget stuorámus oassi bargguin. Duovvasiid dahkamis olles girkogoddi dárbbuide boahtá dálá áigge sullii bealli kloastara bušeahtas.
Eanandoallu heaittihuvvui ollásit jagiin 2003–2004. Elliid leat vuovdán ja bealdduid láigohan. Muorjjit ja šaddogárddi buktagat gullet goit ain unna oassin kloastara buktagiidda.
Turisma lea dehálaš ealáhus maiddái Lintula kloastarii. Kloastaris leat iežas buvda ja muhtin idjadanbáikkit láigonláhkai. 1990-logus Lintulas leat fitnan sullii 20 000–25 000 turistta geasis. | https://se.wikipedia.org/wiki/Lintula_kloasttar |
Báikenamat
Báikenamma lea kulturmuitu, ja dávjá namma muitala ovdalaš áiggi eallima ja bargguid birra. Muhto báikenamat leat maid álbmoga opmodat masa mii dovdat lahkavuođa ja mii galgá oahpistit min.
Máŋgii lea báikkis sihke sámi ja dáru/ruoŧa/suoma namma – dáid namaid gohčodit nammabárran. Namain sáhttá leat seammá mearkkašupmi, nugo Nieidagorži – Pikefossen, muhto dávjá ii leat, omd. Bávttit – Svensby.
Muhtumin dušše maŋit oassi lea jorgaluvvon nuppi gillii, ja vuosttaš oassi lea heivehuvvon: Lávkajávri – Lavkkavatn, Máhttegieddi – Mettevollen, Boatkavárri – Båtfjellet.
Dávjá namat govvidit luonddu, nugo Jorbačohkka ja Gievdneguoika, muhto máŋgii vuođđu lea mo olbmot leat geavahan báikki: Váttis (guovlu mii lea ceakkus ja gos lea váttis johtit), Jokŋaluohkká (gos sáhttá joŋaid čoaggit), Hánssagieddi. Muhtun namat muitalit dološ oskku birra: Sieidegieddi, Áilegasvárri.
Bajábeal govas leat logut. Čále luonddunamahusa juohke lohkui.
Veahkkin sáhtát geavahit dán listtu mas leat dábálaš luonddunamahusat: sámi-dáru listu ja sámi-suoma listu .
Hárjehala luonddusániid Leksain.
GEO:s leat measta 9000 nammabára. Das sáhtát ozat namaid maid dárbbašat.
Geahča iežat ruovttubáikki kártta ja oza sámi báikenamaid.
- Máhtát go jorgalit daid? Mas namat leat vuolgán?
- Oza nammabáraid main lea seammá mearkkašupmi, goabbatlágan mearkkašupmi, ja namaid mat leat heivehuvvon nuppi gillii.
- Oza báikenamaid mat muitalit ealáhusaid birra, johtima birra jnv.
- Juoge luonddunamahusaid joavkun dan mielde muitalit go čáhcádaga, eatnama dahje váriid birra.
- Muital eará studeanttaide muhtun miellagiddevaš namaid birra.
- Čále teavstta mas don geavahat máŋga báikenama. Muitte ahte báikenamat leat substantiivvat ja sojahuvvojit kásusiid mielde.
Hárjehala báikenamaid Leksain. | https://kursa.oahpa.no/2012/07/02/luondu-ja-karta/ |
Ođđasat
- Studeantačálus 2: "Movt don sáhtát váiban go leat dušše beaivvi stoahkan mánáiguin?"
- Studeantačálus: Don it leat beare boaris mánáidgárddis bargat
- Doarjja Sámi allaskuvlla joatkkaoahpuide
- Oza čavčča oahpuide!
- Nanu dulkaáŋgiruššan sámegielain Sámi allaskuvllas
- Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahppu addá ođđa bargovejolašvuođaid
- Ovttastallan ja siiddat otnábeai servodagas
- Lihkku beivviin!
- Sámi allaskuvllas lea girjás ja miellagiddevaš prográmma Sámi vahkkus
Guhkiduvvon ohcanáigemearri čavčča 2021 oahpuide!
Sámi allaskuvla lea guhkidan ohcanáigemeari suoidnemánu 1.beaivái čuovvovaš oahpuin:
Guhkit áiggi oahppoprográmmat (30 oahppočuoggá):
Oahppoovttadagat - oanehit áiggi fágat:
- Knowledge of Indigenous Cultural Expressions and Arts
- Ođasjournalistihkka 1
- Sámi kultur- ja servodatdiehtu 1
- Davvisámegiela morfologiija ja cealkkaoahppa
- Davvisámi fonetihkka, fonologiija ja čállinvuogit
- Sámi girjjálašvuođa vuođđokursa
- Teorehtalaš lahkoneamit árbevirolaš máhttui ja dan dokumenteren-ja gaskkustanmetodat
- Samisk språkdidaktik med fokus på muntlig tradition och grunläggande färdigheter
- Nordsamisk i praktisk læringssituasjon - innføringsstudium 2. del / SÁM Davvisámegiella praktihkalaš dilis - álgooahppu 2. oassi
Joatkkaoahput oahpaheddjiide:
- Matematihkka 2 joatkkaoahppun 5-10 ceahki vuođđoskuvlaoahpaheddjiide
- Servodatfága 2 joatkkaoahppun 5-10 ceahki vuođđoskuvlaoahpaheddjiide
- Oahpaheaddji digitála gelbbolašvuohta ja gáiddusoahpahusa čađaheapmi
Ohcanvuogádat: Báikkálaš ohcanvuogádat/Søknadsweb
Ohcanáigemearri 01.07.
Oza máilmmi áidna sámegielat alit oahppoásahussii. Bures boahtin!
Jus leat gážaldagat ohcama oktavuođas sáhtát váldit oktavuođa oahppohálddahusain e-boasta bokte: [email protected] | https://www.samas.no/se/a/guhkiduvvon-ohcanaigemearri-cavcca-2021-oahpuide?page=3 |
Mánát ja heargi olggobealde girku. Guovdageainnu gaskaboddosaš gi...
Badjeolbmuid jahki
Biera ja Gáren Buljo mánáiguin olggobealde lávu. Per og Karen Bul...
Boarraset nissonolbmot mánáiguin vuovddis. Eldre kvinner med barn...
Bárra gietkamánáin dimppárviesus. Par med barn i komsa, i tømmerh...
Bárra guvttiin mánáin. Mann og kvinne med sine to barn. | http://digitaltmuseum.no/search/?aq=topic%3A%22m%C3%A1nn%C3%A1+%2F+barn%22&q=riddoduottarmuseat&sort=title&sort_order=asc |
ámedikki lahttu Veikko Guttorm oaivvilda, ahte sámit eai sáhte dušše vuostálastit ođđa industriijafidnuid Sámis.
– Jos muhtinge bargosadji dákkár doaresbeallái boahtá, de galhan dan ferte dohkkehit. Min gieldda ássanlogus mii leat manahan eambbo ja eambbo olbmuid. Mun oainnan dange, ahte 75% sámemánáin orrot sámeguovllu olggobealde. Dat lea čájehan dan, ahte guovlu ii leat sáhttán nuoraide skáhppot bargosajiid ja nu dat leat ferten fárret eret. Dohko dat sáhttá vajalduvvat dat sámegiella, sámi árbevierut ja kultuvra.
Jalvvi Veikko s√°vv√°ge, ahte Ohcejogas g√°vdnojit doarv√°i diam√°nttat, vai fitnodat mii ohc√° diam√°nttaid, beass√° √°lggahit ruvkedoaimmaid.
Badjeolbmuide buhtadusat
Meahccebeale olbmot eai duotto mii lea ođđa ja bidjet vuostá, oaivvilda Guttorm.
– Málbmaloggunge lea moattelágan. Danhan sáhttá doppe eatnan vuolde roggat nu, ahte eai buvtte bajás daid bázáhusaid. Dathan eai de oidno gosage. In mun oainne beare bahá das. Davvi-Ruoŧas leat guhkit áigge eallán málbmaloggumiin. Giron-gávpot lea riegádan dan birra, olbmot leat eallán bures ja dinen, ja bargosajit leat otná beaivvege, Guttorm muittuha.
Guttorm namuha badjeolbmuid oktan vejolaš manaheaddjin, jos ruvkedoaibma boađašii Ohcejohkii.
– Dat galggašedje das gáibidit rivttes buhtadusaid dan ovddas, mii sidjiide buktá vahága. Ii dušše ovtta jahkái, muhto guhkit áigái. Dallehan dat eai leat beare manaheaddjin dan hárrái. Sii fidnejit dalle maid das ávkki, Guttorm ávžžuha.
"Ferte gohcit ahte mirkočázit eai beasa leavvat"
Muhtin olbmot ballet Deanu luossajoga nuoskkideami dihte. Guttorm ii juoge seamma dovddu.
– Ballathan lea dieđusge buorre, muhto jos ruvke boahtá ja ráhkaduvvojit koanstajávrrit ja dakkárat, de daid ferte de albmaláhkai gohcit vai mirkočázit eai beasašii leavvat. Ballat ii leat boastut ii eisege, muhto sáhttáhan dan jáhkkit ahte dat lihkostuvvage. | http://yle.fi/uutiset/veikko_guttorm_eat_sahte_alo_dusse_vuostalastit/7268265 |
Ijahis idja -festiv√°la buvttadeaddji Oula Guttorm illud√° festiv√°la viiddis progr√°mmas.
Dán jagi lávddi ala gorgŋot artisttat, geat buohkat eai leat vel ovdal Suoma bealde loaiddastan.
– Ijahis idja lea áidna sámemusihka festivála Suoma bealde ja dieđus dathan lea min bargu buktit dakkár artisttaid deike, maid dán guovllu olbmot eai leat ovdal dás lagaš guovlluin beassan oaidnit.
Nuba juohke lávddis beasságe oahpásmuvvat áibbas ođđa artisttaide.
Luohti, livđe, leu'dd, vuelie...
Oula Guttorm muitala, ahte temákonsearttas šaddá earenoamaš fiinnis. Temákonseartta fáddá lea dán jagi "juoigansuopmanat."
Juoigansuopmaniid beassá gullat juohke guovllus, go báikki ala Sajosa auditorioi bohtet badjel logi árbevirolaš juoigi, leu'ddeei, livđoo ja vuelie-juoigi. Guttorm lohkáge temákonsearta lea oalle stuorra ollisvuohta.
– Dat lea leamašan viehka miellagiddevaš bargu jo skáhppot daid iešguđet sámeguovlluid čeahpes juigiid. Šaddá sihkkarit buorre ollisvuohta!
Artisttat mieht√° S√°mi
Guttorma mielde Ijahis ijas leage namalassii vejolašvuohta oahpásmuvvat juohkelágan sámemusihkkii.
– Mu mielas dat lea mis dat dehálaš bargu.
Artisttat bohtet dán jagi miehtá viiddis Sámi. Bearjadaga lávddi alde leat vuohččulaš Ravggon, ÁRA Sohpparis ja Biru Baby Barentsaguovllus. Lávvordaga artisttaide gullojit fas earret eará Marja Mortensson Hedmarkis, Wimme & Rinne Giehtaruohttasis, SlinCraze Mázes ja Cheinesh Baitushkina Ulaganis, Altai dásseválddis, Ruoššas.
– Mii fidniimet buot daid artisttaid maid mii háliideimmet. Datge min veahkeha, ahte duođaige go dáppe artisttaid geahččanguovllus eai leat ollu dáhpáhusat Suomas, maidda sii sáhttet beassat čuojahit. Dasto jos mii bovdet, de stuorámus oassi lea gal hui mielas boahtimin, muitala Guttorm.
Beassá iešge návddašit
Guttormii peršovnnalaččat dán jagáš festivála lea vel earálagan, go ovdal ovtta sivas:
– Jus peršovnnalaččat geahčan dan festivála, de dál go mun lean goalmmát jagi dan ordnemen de dát lea vuosttaš geardi go mun in leat ieš čuojaheamen mainnage artisttain ovttas, son bohkosa.
Danin beasságe ieš maid návddašit festiválas vehá eanet go lea hárjánan.
– Várra dat addá vehá eanet áiggi dasto čuovvut ja geahččat daid eará konsearttaid, iige dušše olles áigge viehkat man nu guvlui. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/ijahis_ija_artisttat_miehta_sami__temakonsearttas_gullojit_iesguet_juoigansuopmanat/9704014 |
Ođđasat
- Nominerejuvvon girjjálašvuođabálkkašupmái
- Lovisa Mienna Sjöberg oažžu dutkanbálkkašumi
- Ođđa raporta: Mii lea sámi perspektiiva ođđa oahppoplánain?
- Ofelaččat ohcet eambbo bártniid! Ođđa ohcanáigemearri.
- Ođđa Dieđut-girji almmuhuvvon
- - Dán jagi mii ohcat olles guhtta ođđa sámi ofelačča!
- Ođđa girji sámi dáidaga ja duoji dili birra
- Sámi hálddašansuohkaniid sátnejođiheaddjit čoahkkanan Sámi allaskuvllas
- Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon
Abstrákta dieđiheapmi Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa symposiai
Sámi allaskuvla, Oulu universitehta Giellagas-instituhtta, Ubmi universitehta ja UiT Norgga árktalaš universitehta lágidit Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa dutkan- ja bagadallansymposia Guovdageainnus Diehtosiiddas 22.–23.9.2021. Mii bovdet buot sámegiela ja sámi girjjálašvuođa dutkiid ja studeanttaid juogadit iežaset dutkama. Symposia lea hybridaseminára ja dasa lea maiddái vejolaš searvat neahta bokte. Áigemearri sáddet abstrávtta lea geassemánu 30. beaivve.
Sámi allaskuvla, Oulu universitehta Giellagas-instituhtta, Ubmi universitehta ja UiT Norgga árktalaš universitehta lágidit Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa dutkan- ja bagadallansymposia Guovdageainnus Diehtosiiddas 22.–23.9.2021. Oktasaš sámesymposiat leat lágiduvvon jagi 1993 rájes, ja daid ulbmilin leamaš álggu rájes čohkket sámegiela ja sámi girjjálašvuođa dutkiid ja doavttirgráda- ja masterstudeanttaid iešguđege guovlluin.
Symposia bovdejuvvon logaldallit:
- Ole Henrik Magga / Sámi allaskuvla. Fáttáin Sámegiela dutkan.
- Jane Juuso / Isak Saba Guovddáš. Fáttáin Giellanannema hástalusat.
- Vuokko Hirvonen / Sámi allaskuvla. Fáttáin Sámi njálmmálaš árbevierut girjjálaš dokumeantan: 500-jahkásaš čoaggin- ja dutkanhistorjjá guoran
Abstrákta dieđiheapmi
Symposia sáhkavuorut sáhttet leat buotlágan fáttáin, mat mainna nu lágiin laktásit sámegiela ja sámi girjjálašvuođa dutkamii viiddes mearkkašumis. Sáhkavuoruid guhkkodat lea 20 minuhta ja 10 minuhta ságastallamii. Jus leat juo mannan jagi sádden sisa abstrávtta ja leat ožžon dieđu ahte leat dohkkehuvvon doallat ovdasága, de mii goit dattege háliidit čohkket buot abstrávttaid ođđasis dán jagi. Merke abstráktii, ahte lea sáhka jo dohkkehuvvon abstrávttas.
Sádde ovttasiidosaš čoahkkáigeasu (abstrávtta) maŋimustá geassemánu 30. beaivve 2021 čujuhussii [email protected].
Abstrávttaid áigemearri: gaskavahkku 30.6.2021
Abstrávttaid dohkkeheapmi: vuossárga 2.8.2021
Dieđihanáigemearri: sotnabeaivi 29.8.2021 | https://www.samas.no/se/a/abstrakta-diediheapmi-samegiela-ja-sami-girjjalasvuoda-symposiai?page=2 |
Latest news
- Offisiell åpning av studenthuset
- Offisiell åpning av det nye studieåret
- Bli kjent med vår nye rektor
- Ny mulighet for å søke på høstens studier
- Lanseringen av årets "Samiske tall forteller" rapportserie er under planlegging
- Sámi allaskuvla fikk besøk av KIF-komitéen
- Nytt forskningsprosjekt søker unge deltakere med tilknytning til reindrift
- Ny mulighet til å søke på høstens studier
- Studieavgift for internasjonale studenter
Dutkan mearrasámi gávtti
Leavdnjavuona identitehta duddjon
Mearrasámi gávtti ealáskahttima guorahallan
Sámi allaskuvlla Duoji Masterstudeanta Ingá Elisá Påve Idivuoma cevzzii odne eksámena iežas dutkamis Leavdnja-vuonagávtti birra.
Påve Idivuoma lea maŋimus golbma jagis Duoji masterprográmmas dutkan Leavdnjavuona gávtti. Gávttiid mállet 1700- ja 1800-logus. Dutkamuša namma lea "Leavdnjavuona identitehta duddjon. Mearrasámi gávtti ealáskahttima guorahallan". Dutkosis boahtá ovdan mearrasámi gákti ja identitehta. Ingá Elisá Påve Idivuoma lea maiddái goarrun gávttiid dan dološ málle mielde.
Studeanta cevzzii duoji masterdutkosiin.
Váldde don maid duoji oahpu Sámi allaskuvllas!
Prográmmat:
Sierra kurssat: | https://www.samas.no/nb/node/3894?page=4 |
Latest news
- Jobber du som tolk eller har du interesse i å jobbe som tolk?
- Utvikling av nye undervisningstilbud med 3D-teknologi
- Vertssamarbeid mellom Samisk høgskole og Kautokeino kommune
- Samisk utdanningskonferanse: nye frister
- Min birrasat konferanse er åpnet for påmelding
- Samers helseforhold
- Oahppu ii deatte (utdanning tynger ikke) podkast - ny episode hver uke
- Samisk kulturarvs plass i forhold til globale utfordringer
- Studieprogrammer høsten 2024
Ođđa studeantawebba
Sámi allaskuvla lea váldán atnui ođđa veršuvnna Studeantawebbas. Sisaloggen lea rievdan. Dál logget sisa feide-geavaheaddjinamain (studeantanummár) ja čiegussániin maid ožžot go ráhkadit IT-konto. Jus it muitte čiegussáni, váldde oktavuođa supportain.
Ođđa studeantawebbas lea ođđa hápmi. Stuorámus rievdadusat leat
-
Ovdasiiddus lea registreren, boahttevaš dáhpáhusat ja dehálaš dieđut. Jus registreren gaskkalduhtto dahje botkejuvvo, de boahtá diehtu dán birra ovdasiidui nuppes go logget sisa.
-
Boahttevaš dáhpáhusaid vuolde oidnojit eksámeniid áiggit ja lanjat.
-
Dieđiheamit oahpahussii ja eksámenii(-dda) dáhpáhuvvá automáhtalaččat go rabat oahpahusplána/progrešuvdnašiehtadusa (utdanningsplan)
-
Oaččut e-boastta mii duođašta ahte leat registrerehan iežat ja e-boastta mii dieđiha ahte registreren ii leat ollašuhtton.
-
Eambbo dieđut dan birra ahte makkár dieđut leat mannan Loatnakássii. | https://www.samas.no/nb/node/958?page=3 |
Ođđasat
- Sámi allaskuvla lea ásahišgoahtime sámi AI Lab
- Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái
- Ylva Jannok Nutti oažžu Várdduo dieđalaš bálkkašumi 2023
- Oza giđa 2024 oahpuide
- Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa
- Sámi logut muitalit 15 raporta lea almmuhuvvon
- Barggat go vai lea go dus beroštupmi bargat dulkan?
- 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid
- Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana
Oahput maidda sáhttá ohcat 01.09.24 rádjai
Eanaš 2024 čavčča oahpuin lei ohcanáigemearri 01.08.24, muhto dáidda oahpuide lea ain vejolaš ohcat:
Oahput main oahpahus lágiduvvo olggobealde Guovdageainnu:
- PED 611-3 Andrespråkspedagogikk modul 3, Girkonjárggas ohcanáigemearri 01.09.2024
- PED 611-4 Andrespråkspedagogikk modul 4, Girkonjárggas ohcanáigemearri 01.09.2024
Oahput main lea oahpahus deaivvademiid bokte Guovdageainnus ja neahta bokte:
- SÁM 100 Gielladieđa ja fonetihkka, ohcanáigemearri 01.09.2024
- JUR 201 Boazoealáhusa lágat ja riektevuođđu, ohcanáigemearri 01.09.2024
Oahput mat lágiduvvojit neahta bokte:
- SAM 602 Samisk språkdidaktik med fokus på språkanvändande och berättande texter, ohcanáigemearri 01.09.2024
Sisabeassangáibádusat
Oahpuid sisabeassabeassangáibádusat čilgejuvvojit oahpuid liŋkkain dás badjelis. Váldogáibádussan beassat studeantan Sámi allaskuvlii lea oppalaš lohkangelbbolašvuohta ja eanas oahpuide gáibiduvvo vel dihto dási sámegielmáhttu. Jus dus ii leat oppalaš lohkangelbbolašvuohta, de sáhtát leat vejolaš ohcat reálagelbbolašvuođa vuođul (FUOM: Ii lea vejolaš ohcat oahpaheaddjeoahpuide reálagelbbolašvuođa vuođul).
Oppalaš lohkangelbbolašvuođa gáibádusat gávdnojit Samordna opptak siiddus.
Mii lea reálagelbbolašvuohta?
Reálagelbbolašvuohta lea gelbbolašvuohta maid leat háhkan ovdamearkka dihte fidnohárjehallamis, bálkákeahttas barggus, organisašuvdnadoaimmain, kurssain dahje eará oahppoduogážis. Ohcci bargo – ja oahppoduogáš árvvoštallojuvvo dan oahppofálaldaga gáibádusa ektui masa ohcá.
Váldogáibádussan lea:
- ahte ohcci galgá deavdán 25 jagi dahje deavdá 25 jagi dan jagi go álgá ohppui
- ahte ohccis lea unnimusat vihtta jagáš bargo/oahppovásáhus
- ahte ohccis gáibiduvvo dihto dási sámegielmáhttu, ja sáhttá maid gáibiduvvot dihto dási eŋgelasmáhttu ja gelbbolašvuohta eará fágain.
Reálagelbbolašvuođagáibádusat gávdnojit Sámi allaskuvlla sisaváldinnjuolggadusain.
Duođaš ahte deavddát sisabeassangáibádusaid
Muitte laktit duođaštusa ahte deavddát sisabeassangáibádusaid nu jođánit go vejolaš maŋŋel go ohcan lea registrerejuvvon.
Jus dus leat gažaldagat sisabeassangáibádusaid ektui, de váldde áinnas oktavuođa oahppohálddahusain e-boasta bokte: [email protected] | https://www.samas.no/se/a/oahput-maidda-sahtta-ohcat-010924-radjai?page=4 |
Vahku dárkkuhussan lea oažžut oidnosii sámegielaid ja loktet diehtomielalašvuođa daid birra. Ulbmilin sámi giellavahkuin lea oažžut oidnosii sámegielaid almmolašvuođas, loktet máhtu sámegielaid birra ja lokte gielaid stáhtusa.
Viikon tarkoituksena on tuoda esille saamen kieliä ja lisätä tietoisuutta saamen kielistä. Saamen kielten viikon tavoitteena on tuoda saamen kieliä näkyväksi virallisissa yhteyksissä, lisätä tietämystä saamen kielistä ja nostaa kielten arvoa.
Muitte beivviid – Mušte peeivijd – Moošt peeiʹvid – Save the date! | https://miisearvi.wordpress.com/2020/08/20/sami-giellavahku-saamen-kielten-viikko-19-25-10-2020/ |
Ođđasat
- Nominerejuvvon girjjálašvuođabálkkašupmái
- Lovisa Mienna Sjöberg oažžu dutkanbálkkašumi
- Ođđa raporta: Mii lea sámi perspektiiva ođđa oahppoplánain?
- Ofelaččat ohcet eambbo bártniid! Ođđa ohcanáigemearri.
- Ođđa Dieđut-girji almmuhuvvon
- - Dán jagi mii ohcat olles guhtta ođđa sámi ofelačča!
- Ođđa girji sámi dáidaga ja duoji dili birra
- Sámi hálddašansuohkaniid sátnejođiheaddjit čoahkkanan Sámi allaskuvllas
- Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon
Boazodoallobachelorgráda studeanttat
Odne ožžo dát 5 boazosámi nissona boazodoallobachelorgráda duođaštusa. Ja okta váilui govvemis, oppalaččat guđas čađahedje boazodoallobachelorgráda. / I dag fikk disse 5 reindriftskvinner (totalt 6 st, en var ikke tilstede ved fotografering) bachelor grad vitnemål i faget reindrift.
Sámi allaskuvla sávvá hui ollu lihkku sidjiide! | https://www.samas.no/se/a/boazodoallobachelorgrada-studeanttat?page=2 |
Ođđasat
- Sámi allaskuvla lea ásahišgoahtime sámi AI Lab
- Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái
- Ylva Jannok Nutti oažžu Várdduo dieđalaš bálkkašumi 2023
- Oza giđa 2024 oahpuide
- Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa
- Sámi logut muitalit 15 raporta lea almmuhuvvon
- Barggat go vai lea go dus beroštupmi bargat dulkan?
- 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid
- Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana
Máilmmi stuorimus dáiddačájáhusas
Sámi allaskuvlla lektor Britta Marakatt-Labba lea okta dan guđa Sámi dáiddáris geas dáidagat čájehuvvojit allaárvosaš čájáhusas, Documenta 14.
Sámi dáiddárat leat dál beassan oassálastit máilmmi stuorimus dáiddačájáhusii, Kassel gávpogis Duiskkas ja dat mearkkaša olu Britta Marakatt-Labbai.
— Munnje persovnnalaččat mearkkaša dat ahte eanet olbmot dovdet mu dáidagiid stuorit máilmmis. Go dal leat válljen čájehit eamiálbmot dáidaga, de maid geahččit besset dovddáskit sámi dáidagii, ja dat lokte min sámi dáidaga árvvu, dadjá Britta Marakatt.
— Mon gii barggan sákkaldagaiguin, munnje mearkkaša ahte dát dáiddavuohki lea ožžon áibbas eará "stáhtusa" dáiddamáilmmis. Guhkes rahčama geažil lea loktanan árvu dan dáiddasuorgái. Galleriijat ja stuorit dáiddamuseat háliidit čájehit sámi dáidaga ja čalmmustahttit dan. Documenta 14 lea rahpan ođđa uvssaid minsiidda, loahpaha Marakatt-Labba.
Earágo Britta Marakatt-Labba de leat Documenta 14:is maiddái Synnøve Persen, Joar Nango, Máret Ánne Sara, Hans Ragnar Mathisen ja maiddái Iver Joks rohki dáidagat. | https://www.samas.no/se/a/mailmmi-stuorimus-daiddacajahusas?page=4 |
Ođđasat
Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid arkeologat vulget vácci eará sajiide Lappis kártet dološbázahasaid ja earáid kulturárbečuozáhagaid. Viidásamos kártemat dahkkojuvvojit Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcis, Sallai plánejuvvon ođđa álbmotmeahci guovllus ja Avviljoga golleguovllus Bátneduoddara meahcceguovllus.
Lassin dárkkistit earret eará Napapiiri vánddardanguovllu čuozáhagaid Roavvenjárggas ja unnit guovlluid Lappi máttaravddas davimus sajiide.
Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid bargguide gullá kulturárbečuozáhagain fuolaheapmi. Dieđu, mii boahtá arkeologalaš ja earáid kulturárbečuozáhagaid kártemis, dárbbašit guovlluid dikšuma ja geavaheami plánema várás.
Viidásut investerenguovlluid lassin arkeologat dárkkistit dán gease máŋggaid jekkiid ovddežiiddikšunguovlluid ovdal go álggahit ovddežin dikšuma. Meahccedárkkistusat dahkkojuvvojit maiddái ovdamearkka dihtii ođđa vánddardanráhkadusaid plánema várás. Lassin dárkkistit dihtosis leahkki arkeologalaš čuozáhagaid ortnegiid.
Ohcat meahcis earálágan boares luottaid olbmo doaimmain, dego ovdahistorjjálaš ja historjjálaš ássanbáikkiid, goddebivdorokkiid, soađiáigásaš bealuštanrusttegiid dahje jekkiid ovddežiiddikšunčuozáhagain ovdamearkka dihtii luottaid lukteláddjenkultuvrras. Vejolaš gávdnosat vuhtiiváldojuvvojit guovlluid joatkkageavaheamis.
Lagamus luondduguovddážii sáhttá almmuhit, jos dus leat dihtosis kulturárbečuozáhagat.
Mielddusin leat earálágan govat kulturárbečuozáhagain. Govaid oažžu geavahit go fáttás dahkkojuvvojit ođđasat. | https://web.archive.org/web/20211018022921/https:/www.lundui.fi/-/meahcir%C3%A1%C4%91%C4%91ehus-dahk%C3%A1-arkeologala%C5%A1-k%C3%A1rtemiid-lappis |
Latest news
- Housing, dining and kindergarten when you are student
- Haven't applied for studies yet for the coming autumn? We have extended the application deadline!
- New book on the conditions for Sámi art and duodji in Sápmi and the importance of self-determination
- Apply for studies at Sámi University of Applied Sciences this fall!
- Ylva Jannok Nutti får Várdduos vetenskapliga pris 2023
- Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa
- Samiske tall forteller 15 er publisert
- Apply for spring studies 2024
- Jobber du som tolk eller har du interesse i å jobbe som tolk?
Oahppu ii deatte - ođđa podkasta
Sámi allaskuvla lea almmuhan ođđa podkasta mas namma lea Oahppu ii deatte. Vuosttaš oassi almmuhuvvui dán vahkus ja prográmmajođiheaddji olles ráiddus lea Ellen Oddveig Hætta Gaup. Podkasta ságastallamat leat pedagogihkkafágii čadnon ja heive bures oahpaheddjiide, váhnemiidda ja earáide geat barget mánáiguin ja nuoraiguin.
- Dál skuvlajagi álggedettiin lea hui vuogas fállat ođđa podkastráiddu mii lea inspirašuvdnan guldaleddjiide, erenoamázit oahpaheddjiide ja sámi studeanttaide. Oahppu ii deatte ráiddus guoskahat máŋggalágan fáttáid ja šaddá miellagiddevaš oahppat sis geat servet dása, dadjá rektor Liv Inger Somby.
Maid ferte diehtit go sápmelažžii oahpaha matematihka?
Nubbi oassi ilbmá borgemánu 29.beaivvi. Dalle leaba studioguossin Ann Synnøve Steinfjell ja Ole Einar Hætta. Nuppi oasi fáddá lea gávdno go sierra sámi matematihkka ja mii dat livččii?
Girjjálašvuođa sajádat skuvllas ja sámi servodagas
Vuosttaš oasi studioguossi lei Sámi allaskuvlla girjjálašvuođaprofessor Harald Gaski. Girjjálašvuođaprofessor dieđusge oaivvilda ahte girjjálašvuohta lea dehálaš otná skuvllas, ja dás ságastallaba girjjálašvuođa ja máinnasteami mearkkašumi mánáid eallimis ja oahpus.
Ođđa oassi oktii vahkus
Juohke distaga almmuhuvvo ođđa oassi. Leat oktiibuot logi oasi ráiddus. Lea Forest People mii lea buvttadan podkasta Sámi allaskuvlla ovddas.
Gávdno dáin kanálain:
Spotify
Google Podcasts
Apple Podcasts | https://www.samas.no/en/node/5976 |
Girjás-čearu vuoitu Ruoŧa stáhta vuostá sáhttá movttiidahttit maiddái Suomas dán sullasaš lágastemiide, jáhkká suopmelaš láhkačeahppi Markku Kiikeri.
Jiellevári diggeriekti Ruoŧas mearridii gaskavahku, ahte Girjása čearru oažžu oktovuoigatvuođa bivdui ja guolásteapmái čearu eatnamiin Jiellevári ja Girona gielddain Davvi-Ruoŧas. Geavatlaččat dát dárkkuha dan, ahte čearru oažžu mearridit mo ja gos bivddu ja guolásteami oažžu hárjehit.
Gearretriekti ákkastalai duomus dainna, ahte Girjása čearu boazodoallit leat geavahan eatnamiid guhkkit áigge go Ruoŧa stáhta.
"Radikála mearrádus ja buorre signála Ruoŧa stáhtas"
Vuoigatvuohtadiehtaga doavttir Markku Kiikeri Lappi universitehtas ii m√°htt√°n vuordit Jiellev√°ri diggerievttis d√°kk√°r duomu.
Son illuda das, ahte duomuinis ruoŧŧelaš duopmostuollu lea váldán rivttes lávkki sápmelaččaid olmmošvuoigatvuohtabarggus.
– Duopmu muitala oktageardánit das, ahte Ruoŧa duopmostuoluin váldet duođas riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja geatnegasvuođaid – ja dulkojit áššiid daid vuođul. Dát lea oalle radikála mearrádus ja áinnas ovddida sápmelaččaid sajádaga Ruoŧas, Kiikeri oaidná.
"Áinnas roahkasmahttá Suoma sápmelaččaid"
Markku Kiikeri sávvá duomus leat váikkuhusaid maiddái Suomas. Son fuopmášahttá, ahte Ruoŧa ja Suoma láhkasaheamit eai leat nu earálágánat, ahte seamma ii sáhtášii dáhpáhuvvat Suomasge.
– Suoma ja Ruoŧa riektevuogádagain leat dihto erohusat, muhto mis leat maid guhkes oktasaš tradišuvnnat. Lea vejolaš, ahte duomus leat váikkuhusat, jos Suoma sápmelaččat áššáskuhttet stáhta seammalágan áššis. Ieš sávan, ahte das livčče váikkuhusat maiddái suopmelaš vuoigatvuođalaš jurddašeapmái.
Kiikeri jáhkká duomu roahkasmahttit Suoma beale sápmelaččaid.
– Dát duopmu boktá ollu gažaldagaid ja sihkkarit bahkka ságastallama. Jáhkán, dieđus, ahte dat maiddái roahkasmahttá Suomas Sámeeatnama ja sápmelaččaid ságastallat áššis. Muhto mii dan mearkkašupmi Suomas lea, dan oažžu oaidnit, Kiikeri loahpaha.
Markku Kiikeri lea vuoigatvuohtadiehtaga doavttir, eurohp√°rievtti universitehtalektor ja dutki. | https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/lahkaceahppi_girjas-duopmu_sahtta_movttiidahttit_lagastemiide_suomas/8647579 |
Boazocup joatkašuvai mannan vahkoloahpas Yli-Iis.
Boazocuppa nuppi oassegilvvu bahkka luohká vuoiti lei Esko Ahola heargi Tummanopsa Timisjärvi balgosis. Dan vujii Marko Tervaniemi.
Eveliina Länsman heargi Nigga Kaldoaivvi balgosis lei bahkka luohká njealját. Dan vujii Uula Petteri Somby. Viđat lei Rauni Näkkäläjärvi heargi Seahkojuolgi Sállevári balgosis, vuoddjin lei Niko Kovalainen, ja guđat Aslak Satokangas heargi Singeri Sállevári balgosis, vuoddjin Janne Alatalo.
L√°gideaddjiid mielde Yli-Ii Kierikkis l√°giduvvon heargegilvvuin ledje l√°vvardaga sullii 500 olbmo ja 1 000 olbmo sotnabeaivve.
Boazocup joatkašuvvá boahtte vahkoloahpas Guossámis. | http://yle.fi/uutiset/tummanopsa_vuittii_boazocuppa_nuppi_oassegilvvu/8723730 |
Ođđasat
- Sámi allaskuvla lea ásahišgoahtime sámi AI Lab
- Laila Susanne Vars lea nammaduvvon The International Arctic Science Committee (IASC) lávdegoddái
- Ylva Jannok Nutti oažžu Várdduo dieđalaš bálkkašumi 2023
- Oza giđa 2024 oahpuide
- Stádabušeahtta: Nanne sámi alitoahpahusa
- Sámi logut muitalit 15 raporta lea almmuhuvvon
- Barggat go vai lea go dus beroštupmi bargat dulkan?
- 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid
- Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana
Oahpaheaddjeoahput: Elena Skum
Elena Skum gal beasai válljet bargguid gaskka go gárvii vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5.-10. ceahki mastera Sámi allaskuvllas diibmá giđđat.
Čállán ja govven: Niels Ovllá Oskal Dunfjell
Sámegielat oahpaheaddjit geain lea masteroahppu leat bivnnuhis bargoohccit. Muhtomin eai oba ollege ohcat bargguid ovdal go fálaldagat háhppehit boahtit. Dan vásihii guovdageaidnulaš Elena Skum go gearggai studeremis.
– Munnje bohte máŋga bargofálaldaga. Nu lea dilli juste dál. Lea stuora dárbu sámegielat oahpaheddjiide, dadjá Elena.
Ii áigon oahpaheaddjin
2021 čavčča álggii son sámegieloahpaheaddjin Jakobsli skuvlii Troanddimis. Dat lea dábálaččat su bargosadji, muhto son ja nubbi oahpaheaddji mátkkošteaba maiddái eará skuvllaide Troanddima suohkanis čađahit oahpahusa.
Dán skuvlajagi leat Elenas 14 oahppi 1. ceahki rájes gitta 9. ceahki rádjai. Njealji oahppis lea davvisámegiella vuosttašgiellan. Muhtumat fas leat álgodásis.
– Mun in lean rievtti mielde árvvoštallan oahpaheaddjebarggu. Mun ledjen gárven bacheloroahpu sámegielas ja álgen jurddašit boahtteáiggi birra. Muhtun oahpis de hástalii mu ja jearai "hás it álgge oahpaheaddjeohppui?".
Dat orui hui buorre jurdda su mielas maid.
– Leahkit oahpaheaddjin lea hirbmat fiinna bargu! In gáđa go válljejin dán geainnu, vaikko eksámeniid áigge lei veaháš lossat, boagusta Elena.
Sámegiella guovddážis
Elena loaktá bures gávpoteallimiin Troanddimis. Vaikko háliida máhccat fas ruovttubáikái muhtun beaivve, de čájehuvvo ge ahte sámi oahpaheaddjeoahpuin sáhttá fidnet barggu vaikko gos.
Ii leat dárbu bargat ja ássat guovlluin gos sámegiella ja sámi kultuvra lea nannoseamos, jus dan in hálit.
– Muhto juste dat lea ge ovdamunnin sámi oahpaheaddjeoahpuin. Sámegiella ja sámi biras lea hui nanus ja guovddážis Sámi allaskuvllas. Dat lea nu lunddolaš oassin, ja lei ge sivvan manne mun válljejin doppe studeret, lohká son ja joatká:
– Sámi allaskuvla ii leat stuorimus skuvla, muhto doppe lea álki oažžut buori čuovvoleami ja oahpásnuvvat eará studeanttaiguin. Dus lea stuora vejolašvuohta hábmet studeantabirrasa iešguđetlágan stivrraid, lávdegottiid ja lágidemiid bokte.
Sihkkaris bargu
Elena gii lei álo orron ruovttubáikkis ja maiddái studeren doppe, háliidii ođđa vásáhusaid go hilggui buriid bargofálaldagaid ja fárrii Troanddimii.
Muhto nu movt namuhii dás ovdalaš, de lea jurdda fas fárret ruovttubáikái.
– Mun dáiddan vuos orrut muhtun jagiid Troanddimis. Mihttu lea cegget nanu sámegieloahpahusa dáppe. Gal mun de sihkkarit fielladišgoađán davás go ođđa vuođđoskuvlavisti gárvána Guovdageainnus.
– Jus čađahat sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu, de leat sihkkaris bargovejolašvuođat. Dasa lassin leat mis olu ja guhkes luomut. Mun ávžžuhan ohcat! loahpaha Elena.
Sáhtát maiddái oažžut liige 50 000 ruvnno sihkkojuvvot oahppovealggis jus válddát 60 oahppočuoggá sámegielas. Dasa lassin leat Sámedikkis stipeandaortnegat oahpaheaddjestudeanttaide.
Loga eambbo sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5-10 ceahki masteroahpu birra dás. | https://www.samas.no/se/a/oahput/manne-sami-allaskuvlii/oahpaheaddjeoahput-elena-skum?page=4 |
Fokus: Áhpi, biras ja guoddevašvuohta
Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinseassa gidde fuomášumi dasa ahte dat maid mii beaivválaččat válljet dahkat, lea veahkkin dasa ahte juohkehaš mis bargá boahttevuođa birrasa suodjalemiin.
Ruvdnaprinseassa lea váldán badjelasas Gonagaslaš hoava birasbarggu jođihanovddasvástádusa, dakko bokte ahte jođihit siskkáldas birasjoavkku mas leat mielde bargit buot ossodagain. Dan ulbmil lea vuođđudit birasberošteaddji dihtomiela olles organisašuvdnii, vai álkibut máhttet válljet dan mii birrasii lea buoremus – sihke Hoava jođiheamis ja Gonagasbearraša almmolaš doaimmain.
Universála jurddašeapmi
Ruvdnaprinseassas lea nana jáhkku dasa ahte juohkehaš mis sáhttá beaivválaš eallima válljemiid bokte váikkuhit juoidá buori guvlui. Ii oktage sáhte buot nákcet, muhto buohkat sáhttet juoidá bargat!
Ruvdnaprinseassa Mette-Marit fitnamin Gávpotboandda luhtte Oslos. Govva: Terje Pedersen, NTB scanpix
Buot fáddásurggiin maiguin Ruvdnaprinseassa bargá, goziha son birasbeali. Dat guoská sihke design suorgái ja arkitektuvrii, teknologiija ovddideapmái, entreprenevra hoidui ja luonddugeavaheapmái.
Ábi dearvvašvuohta
Ruvdnaprinseassa Mette-Marit čuovvu hui áŋgirit ábi dearvvašvuođa – ja de earenoamážit mikroplastihkka nuoskkideami, mii lea duođalaš áitta ábi eallimii. Son lea máŋgga geardde leamaš mielde čorgemin mearragáttiid sihke almmolaččat ja maiddái priváhta oktavuođas – ja maiddái fárrolaga Majestehta Dronnet Sonjain.
Ruvdnaprinseassa vulggii Dronnet Sonja mielde čorget ruskkaid ovttas Sandefjord ruskačoggiiguin. Govven: Lise Åserud, NTB Scanpix
Norgii lea áhpi álo leamaš dehálaš dienasgáldu ja bargoaddi. Dat veahkeha maid arvvosmahttit ja addá ilu, ja danin dan lea dehálaš seailluhit buhtisin.
Buot dát áššit dahket ge dan ahte Ruvdnaprinseassas lea nu stuora beroštupmi ábi dearvvašvuhtii. | https://www.gonagasviessu.no/artikkel.html?sek=91253&tid=91266 |
Ijahis idja -festiv√°la ovdabileahtaid vuovdin lea ovd√°nan bures. Ordnejeaddjit goit j√°hkket, ahte ovdabileahtaid vuovdimis hohpoleamos √°igi lea easkka d√°n vahkus.
Valkeapää konsertii gávdnojit ain bileahtat
Festivála buvttadeaddji Anu Magga muitala, ahte eanemus lea geasuhan Niko Valkeapää konsearta, mii lea bearjadateahkeda. Vaikko Valkeapää konsearta leamašange bivnnut, de dohko leat ain oažžumis bileahtat.
- Bileahtaid gearg√° ain oastit. Mis leat vel moaddelogi bileahta, maid vuovdit ovddalgihtii. Dasa lassin mii leat v√°rren muhtun veardde bileahtaid, maid vuovdit easkka uksaguoras justa ovdal konseartta, muitala Magga.
Ovdabileahtaid leat vuovd√°n Sajosis Duodji shop:s suoidnem√°nu √°lggu r√°jes. Ovdamearkka dihte l√°vvardaga v√°ldokonsertii ovdabileahtta m√°ks√° 25 euro, vearr√°ha luhte oasttedettiin haddi lea 30 euro.
- Measta juohke dáhpáhussii oažžu oastit bileahtaid ovddalgihtii, muhto Kultahovi Klubieahkeda bileahtaid ferte oastit Kultahovi uvssas, rávve buvttadeaddji Anu Magga.
Norgga beale olbmot beroštišgoahtán festiválas
Diibm√° Ijahis idja -musihkkafestiv√°la v√°ldokonsertii vuvde sullii 800 bileahta. L√°gideaddjit vurdet unnimust√° seamma olu gussiid d√°n jagi.
Buvttadeaddji Anu Magga muitala, ahte erenoamážit Norgga beale olbmot leat olu jearahan festivála birra.
- Norgalaččat leamaš beroštuvvan festiválas. Vuordimis lea, ahte doppe maid bohtet olu guossit Ijahis idjii.
Ijahis idja - eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus lea dán vahkuloahpas Anáris. Festiválain gullat sihke sámiid ja eará eamiálbmogiid musihka máŋggalágan dáhpáhusain dego konsearttain, musihkkaseminárain, bargobájiin ja klubbain. Festivála ordnejuvvo dál logát geardde. | http://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/vel_gearga_oastit_bileahtaid_ijahis_idjii/6772692 |
Ođđasat
- Oahppu ii deatte - ođđa podkasta
- Muitosánit ávvuoahpheaddji Edel Hætta Eriksen eretvádjoleami oktavuođas
- Studeanttaviesu almmolaš rahpan
- Sámi allaskuvlla almmolaš rahpandoalut
- Etnešguovttos: Konsearta kantiinnas 16.08.23
- Ođđa rektorin oahpásmuvvat
- Ollu oahput ja alla ohcciidlogut Sámi allaskuvllas
- Ođđa vejolašvuohta ohcat čavčča oahpuide
- Sámi allaskuvlla ođđa stivra
Gelbbolašvuođalokten mánáidgárddiin ja vuođđooahpahusas
Sámi allaskuvla fállá ovttasbargat mánáidgárddiiguin ja skuvllaiguin nannen- ja lokten dihte gelbbolašvuođa sámi oahpahussuorggis.
Máhttodepartemeantta lea asášan doarjjaortnega lokten dihte gelbbolašvuođa ja kvalitehta mánáidgárdin, vuođđoskuvllain ja joatkkaoahpahusas suohkanin ja fylkkasuohkanin ja allaskuvllain ja universitehtain. Oahpahusdirektoráhta ruovttusiiddus sáhtát lohkat eanet doarjaga birra: Tilskuddsordning for lokal kompetanseutvikling i barnehage og grunnopplæring (udir.no)
Lea Stádahálddašeaddji iešguđet fylkkain gii hálddaša doarjjaortnega. Mánáidgárdde ja skuvlaeaiggát árvvoštallet iežaset dárbbuid ja dieđihit dárbbuid/ohcet doarjaga stádahálddašeaddjis.
Okta eaktu doarjjaohcamii lea ahte mánáidgárdde- dahje skuvlaeaiggát galgá ovttasbargá muhtin allaskuvllain dahje universitehtain.
Sámi allaskuvla lea ovdavázzi sámi oahpaheaddjeoahpuin. Sámi árbevirolaš máhttu, kultuvra ja sámegielat leat guovddážin min oahpuin. Mii fállat ollašuhttit sámi servodagaid máhttodárbbuid.
Jus din mánáidgárddis/skuvllas leat jurdagat ja plánat gealbudeapmái, válde oktavuođa
Sámi allaskuvllain gulahallat mo sáhtášeimmet ovttasbargat.
Gulahallanolmmoš:
Karen Lovise Siri Stångberg
Tlf. 99505838
[email protected]
Ovdasiiddu gova govven: Stine Marje Vars/Árvu | https://www.samas.no/se/a/gelbbolasvuodalokten-manaidgarddiin-ja-vuoddooahpahusas?page=6 |
Pávoloddi (Pavo cristatus) lea loddešládja. Pávoloddi lea India nationálaloddi.
Varris pávoloddi sáhttá šaddat 2,3 m guhku ja deaddu láve leat 4-6 kg. Njiŋŋelas pávoloddi ii láve šaddat badjel mehtera guhku, ja dat deadda 2,75-4 kg. | https://se.wikipedia.org/wiki/P%C3%A1voloddi |
Lappi EJB-guovddáš almmuhii gaskavahku geat leat ožžon spiehkastatlobiid Detnui. Spiehkastatlobiid luossabivdui sáhtte mieđihit oahpaheami dahje kulturdáhpáhusaid vuođul.
Ole Muosát ássá Norggas, Deanu Bonjákasas. Son lea beanta vuollánan, go Deanu bivdogielddus joatkašuvvá ja joatkašuvvá.
Sus lea maidd√°i miella bivdit.
– Olmmoš áddemis dolká doarrut dainna stuorra stáluin, mii lea doppe máddin Oslos, govvida Muosát dovdduidis.
Johka lea ovttastahtt√°n Deanuleagi olbmuid muhto d√°l goappat bealde r√°j√° lea ear√° dilli, eandaliige Suoma spiehkastatlobiid dihte.
Lappi EJB-guovddáš attii ovdamearkka dihte muhtun vuođđodáluid rivttiid oamasteaddjiide, fitnodagaide ja sámeservviide bivdit moadde luosa.
– Dat ii leat vuoiggalaš. Mu mielas lea unohas, jus dat ii leat seammaláhkai meannuduvvon eaige leat seammalágan bivdorievttit Norggas ja Suomas. Galggašedje leat seammalágan rievttit, dadjá Muosát.
Maidd√°i Suoma bealde kritihkka
Riitta Orti-Berg gullá Poarespaikka-vuođđodálu rivttiid oamasteaddjiidde ja hálddašeaddjiide. Sii ožžo spiehkastatlobi luossabivdui ja ožžot goddit guokte luosa.
Vaikko sis lea lohpi, de son atná spiehkastatlobiid vuođu eahpevuoiggalažžan.
– Go jurddaša dan, ahte dat bivdolobit leat čatnojuvvon kulturvuđđui, de mun in ádde manin muhtumat ožžot daid ja muhtumat eai. Diet eai leat dásseárvvus, dadjá Orti.
Orti-Berg cuiggoda maiddái gažaldagaid, mat ledje ohcamušskovis.
– Gažaldagat eai guoskán sámi kulturárbbiid dahje johkasápmelaččaid guolástanárbevieruid. Dat gažaldagat ledje čállojuvvon nu, ahte dat ledje eanet váldoálbmogii, dadjá Orti-Berg.
Nuppi bealde Deanu ásset seamma sápmelaččat, muhto doppe lea eará dilli. Norggas eai leat spiehkastatlobit. Riitta Orti-Berg čilge dan boahtit earálágan lágaid dihte.
– Sis lea Deanu-láhka. Sii barget dan vuođul. Mis fas lea vuođđoláhka, mii addá midjiide vuoigatvuođalaččaide ja sámiide kulturárbái vuoigatvuođaid, čilge Orti-Berg erohusaid.
Lohpi bivdit oktiibuot 54 luosa
Lappi EJB-guovddáš mieđihii 15 sierra spiehkastatlobi, muitala guolledoalloáššedovdi Kare Koivisto.
– Mii oaidnit, ahte sápmelaččaid guolástankultuvrra sirdin lea duohta dehálaš muhto go luosat leat unnán, de sálaš ferte leat mearálaš.
Bivdovuogit leat dat, mat leat ohcamušasge. Hávil oažžu geavahit dušše ovtta vuogi, nappo jus buođđu lea bivddus, dalle ii oaččo golgadit.
Buot badjel 65 sentte guhkkosaš luosat galget luoitit ruovttoluotta johkii. Spiehkastatlobi fidnen doaibmit ožžot bivdit Deanus oktiibuot 54 luosa.
– Luondduriggodatguovddážis boahtán dieđuid mielde dien mearis ii galggašii leat váikkuhus Deanu obalaš luossanállái, čállá Koivisto.
Koivisto muitala, ahte eanaš ohcamušain ledje váldán bures vuhtii heajos luossadili. Lihkká sii gárte oanidit bivdoáiggi, bivdosiid ja maiddái lohpeluosaid meari.
Lappi EJB-guovddáš hilggui 12 ohcamuša. Dain eai Koivisto mielas lean doarvái bures čilgen bivdovuogi, báikki dahje sállaša meari.
Guol√°steami gohcima lasihit
Koivisto muitala, ahte guolásteami gohcet beaktilabbot doppe, gosa spiehkastatlobit leat mieđihuvvon.
Lobi ožžon olmmoš galgá maiddái dieđihit guollefávttaide dan, goas bivdosat leat bivddus. Eanaš spiehkastatlobiin čuožžu, ahte olbmuin lea lohpi bivdit 15.–28.7.2024 gaskasaš áigge, muhto dušše guokte beaivvi vahkus.
Spiehkastatlobiin s√°htt√° v√°idit. V√°idin√°igi nohk√° 16.8.2024. Koivisto lea viehka sihkkar, ahte mearr√°dusain v√°idet.
– Daid gieđahallet dađi mielde go dat bohtet. Lea čielggas, ahte dain eai geargga mearrádusat boahtit dán bivdobadjái. Hálddahusriekti čoavddáš boahttevuođas váidalusaid, jus dat bohtet, loahpaha Koivisto.
Ođas dárkkálnuhtton 11.7.2024 dii. 12:10. Čilgejuvvon dárkilabbot, maid lágaid vuođul Suomas ja Norggas lea sierralágan dilli. Váldojuvvon eret Riitta Orti-Berg sitáhta "Dat ii leat vuoiggalaš". Sitáhta ii guoskan Norgga dili. | https://yle.fi/a/74-20099128 |
Don sáhtát leat veahkkin wikipedias feara movt. Eai buohkat ane vuogasin čálligoahtit Wikipedias ovttat manu. Dahkan dihte álkibun álgit leat mii danne ráhkadan listtu movt sáhttá eará láhkái veahkehit vai beasat válljet dan mii dutnje heive buoemusat.
Gielladikšun — gielladikšun lea divvut teavstta giela nu ahte šaddá eanet addeahtti ja/dahje norpmaid ja njuolggadusaid mielde. Dat fuolaha ahte teavsttas eai leat eahpečielga dahje boasttu dajaldagat, čállinmeattáhusat, deattašanboasttuvuođat ja gramatihkkaboasttuvuođat. Don sáhtát atnit artihkkala vuođđun man ieš oaivvildat dárbbašit gielladikšuma, dahje sáhtát válljet artihkkala dán listtus: Artihkkalat mat soitet dárbbašit gielladikšuma
Dárbbaša referánssa — Olu artihkaliin leat dadjamušat dahje čuoččuhusat mat dárbbašit referánssa. Don sáhtát divvut dainna lágiin ahte gávnnat gálduid mat nannejit teavstta čuoččuhusaid ja bidjat daid artihkkalii.
Wikipedia-liŋkkat — goallostit Wikipedia-artihkkaliid lea hui deaŧalaš. Daid liŋkkaid lea álki ráhkadit ja addá geavaheaddjiide vejolašvuođa njuiket dieđuide mat gullet artihkkalii maid leat lohkame, ja dat nanusmahttá hirbmadit Wikipedias ávkkálašvuođa. Go divut artihkkala ráhkadat don liŋkka go merket sáni masa háliidat goallostit ja deaddelat liŋkaikona divodanfálus ja dasto válljet rievttes artihkkala listtus. Dan sáhtát dahkat artihkkaliin maid ieš čálát ja artihkkaliin mat juo gávdnojit.
Dás gávnnat evttohusaid ja bargobihtáid mat gusket Wikipedia divodeapmái. Don sáhtát válljet dan bargobihttá mas beroštat eanemus, dahje sáhtát kronologalaččat čuovvut listtu go barggat. Go oassálasttát dan oahpahussii leat don mielde seailluheame ja juohkime sámi máhtu. | https://no.wikimedia.org/wiki/Prosjekt:Undervisningspilot_Samisk_kunnskap_p%C3%A5_nett/For_studenter/se |
øk etter "samisk litteratursenter"
777
Sámi girjjálašvuođaguovddáš / Samisk litteratursenter 25.10.21
Ságastallamis gullat guokte dovddus beakkálmasa, dáiddára Synnøve Persen ja artistta Mari Boine moalkás bálgáin šaddat sámi kultuvrra ovddideaddjin sihke...
Les mer
1213
Sámi girjjálašvuođaguovddáš / Samisk litteratursenter 22.04.2021
Ođđa girji, Luonddunamahusat – Samiske naturbenevnelser lea dál ilbman.
Girječálli guovttos Hans Petter Boyne ja Svein Nordsletta ságastallaba...
Les mer
1023
Sámi girjjálašvuođaguovddáš / Samisk litteratursenter 19.02.2021
Simona Lásse, Lars Johnsen har skrevet Andakts boken Eallinmokta Livsmot.
https://www.gavpi.org/vare-boker/1682-eallinmokta-livsmot.html
Les m | https://www.gavpi.org/blog/search?stb_search_query=samisk+litteratursenter |
Latest news
- Verksteder og kurs for lærere våren 2023
- Nytt forskningsprosjekt: Opplevd rasisme blant reindriftsungdom
- Kompetanseutvikling i barnehagen og grunnopplæringen
- Ny forskning bidrar til å synliggjøre kunnskapene til egg- og multeplukkere
- Studietilbud våren 2023
- Landscape Practices-konferanse i Kautokeino er åpen for påmelding
- Timeplaner og oversikt over samlinger for høsten 2022
- 6 gode grunner til å studere ved Samisk høgskole
- Samarbeidsavtale underskrevet
Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon
Sámi dieđalaš áigečála no. 1 (2024) lea dál almmuhuvvon. Dán almmuheamis lea fáddán "Siidaskuvla", ja almmuheamis gieđahallojit gažaldagat dego siida ortnega mearkkašumi ja makkár vejolašvuođat leat siidda namahusas otná servvodagas.
Sámi dieđalaš áigečállaga váldodoaimmaheaddji Harald Gaski illuda ođđa almmuheapmái.
- Leamaš somá bargat fáddánummiriin, go lea čielggas ahte mis lea olu oahppamuš ovddeš siida-vuogádagas; sihke árvvuid, ovttastallama ja servodaga hálddašeami birra.
Jus háliidat girjji báberhámis, de váldde oktavuođa doaimmahusčálliin Arnstein Johnskareng e-poastta bokte [email protected].
Artihkkaliid sáhttá lohkat neahtas dán liŋkkas: Sámi dieđalaš áigečála (liŋkka) | https://www.samas.no/nb/node/6178?page=6 |
Hedhili
- Ledjen allaskuvllas lonuhallanstudeantan sámegiela ja girjjálašvuođa bachelorprográmmas. Fáttát ledje hui miellagiddevaččat ja oahpaheaddjit ja oahpahusat ledje buorit. Neahttavahkkus lea maiddái vejolaš studeret eará guovllus go Guovdageainnus, mii lea dehálaš studeanttaide geat eai oro dáppe. Girjerájus lea vuogas ja doppe leat buorit sajit studeret. Mus lei nu lihku go bessen studeret allaskuvllas! Lean oahppan nu olu dušše njealje mánus.
Allaskuvllas lea hui buorre dovdu, danin go bargit leat nu ustitlaččat. Buori dovdu dagaha maid dan ahte ieš skuvladálus lea álki loaktit: lea dáidda, lea vejolaš dolastallat, studeanttagoarttain lea vejolaš fitnat allaskuvllas go lea dárbu, lea vejolaš geavahit massagestuolu, sávdnut ja valáštallat.
Sámi allaskuvla lea 10/10.
Marta Okotetto
- Thank you, it was one of the best practices in my life!
Bernt Morten Bongo
– It is a nice place for a student here, very good atmosphere. I studied Árbediehtu/Traditional knowledge, Bistevaš Design and Sámi language here.
Inga Hansen
To learn about indigenous issues and the Sámi issues as a journalist is great. I love to be in Sámi allaskuvla.
Lieuwe Jan Hettema
– Here I gained insights on the role of media and the construction of society and minorities, such as the Sámi and Frisians. | https://www.samas.no/en/node/4675 |
Latest news
- 3D-teknologiijain vejolaš hábmet ođđa oahppofálaldagaid
- Verddeovttasbargu gaskkal Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana
- Sami Education Conference: New deadlines
- Min birrasat conference is open for registration
- Sami health conditions
- Oahppu ii deatte (education does not weigh down) podcast - new episode every week
- Sami cultural heritage's place in relation to global challenges
- Fall 2024 Study Programs
- State budget 2024: Allocation to the Sami university of applied sciences
November 21. beaivi 2016
Sámi nuoraid sirdahuvvan nuorravuođas rávisolmmožin
Kristine Nystad disputerii bearjadaga Oslo univeritehtas.
Oslo universitehta dearvvašvuohta ja servvodatinstituhtas Kristine Nystad bealuštii iežas nákkosgirjji "Sámi nuoraid sirdahuvvan nuorravuođas rávisolmmožin" philosophiae doctor (ph.d) grádii.
Nystad lea leamas Sámi allaskuvllas barggus moanaid jagiid, sihke dutkin, lektorin ja prorektorin. Su dutkan lea mávssolaš go lea guorahallan nuoraid birgema dálá áiggis, dadjq rektor Gunvor Guttorm.
Kristine Nystad dutkančálus lea Guovdageainnu sámi nuoraid birra Finnmárkkus ja sin sirdahuvvama birra nuorravuođas rávisolbmoeallimii. Nystad lea dutkan guđet sámi kultuvrralaš árvvut nanosmahttet nuoraid go sii vásihit hástalusaid ja riehkkama, ja mo sii huksejit alcceseaset vuostálastinnávccaid.
Ovddit dutkamat nuoraid hárrái leat ollu fuomášumi bidjan riskafáktoriidda mat addet negatiiva bohtosiid, muhto ođđa dutkančálus guovdilastá dál baicca fáktoriid mat buktet dearvvašlaš ovdáneami ja buriid nákcenvugiid go nuorat 13–19 jagi ahkejoavkkus áigot dahkat dehálaš mearrádusaid.
Nystad lea dutkan golbma iešguđetlágán nuoraidjoavkku geat orrot báikkálaš servodagas, gos sámit leat eanetlogus. Nuorat gullet boazodolliid, dáluássiid ja máŋggačearddalaš bearrašiidda.
Loahppaárvvoštallamis boahtá ovdan ahte sámi nuorat árrat sosialiserejuvvojit árbevirolaš árvvuide, nugo oahppat luohttit alcces ja iežas návccaide ja nagodit ieš birget. Viiddiduvvon bearaš ja sohka, nugo maiddái ristváhnemat, leat dehálaš fierpmádagat, mat addet sihke psyhkalaš ja praktihkalaš doarjaga.
Go nuorat aktiivvalaččat váldojit fárrui kultuvrralaš doaimmaide, nugo boazodollui, ja meanuide nugo heajaide, ja vel go nuorra oažžu iežas luođi ja lea muhtuma gáibmi, de dat leat doaimmat mat nannejit ja huksejit nuora iešárvvu, iešluohttámuša ja gullevašvuođa. Positiiva iešipmárdus dagaha ahte nuorat buorebut birgejit vuostegieđageavvama hárrái.
Nuorat árvvoštallet sámegielmáhtu hui dehálažžan, ja dat lea ge deháleamos fáktorin dovddahuvvot sápmelažžan. Nuppe dáfus nuorat geat eai máhte sámegiela, dovdet ahte sii olgguštuvvojit, ja sin sámi identitehta ii dohkkehuvvo. | https://www.samas.no/en/node/3681?page=1 |
Vuosttaščájálmas 02.09.22 Čálli, bagadalli ja šuokŋadahkki: Eva Dons Neavttár: Mary Sarre Musihkka, musihkár: Roger Ludvigsen Bivttashábmejeaddji: Ramona Salo Myrseth
Čájálmas lea čálli persovnnalaš čižžeborasdávdda ja buozalmasjođu vásáhusaid. Teavsttaid bokte čállojuvvon beaivegirjjiide, musihka, luođi, ja áicama bokte. Ii leat álo nu álki gávdnat rievttes sániid go buohcá, eai ge álo dárbbaš leat sánit. Čálli háliida dahkat rájakeahtes dáiddalaš prošeavtta borasdávdda birra, vai ipmirdit movt lea buohcat ja suokkarda ea ea gielalaččat oppalašárvvoštallama bokte olbmo buozalmasvuođa vásáhusaid.
Čájálmasmátki
Preassagovat
Govvejeaddji Marie Louise Somby, krediteren gáibiduvvo preassageavaheamis, eará geavaheamis gáibiduvvo maiddái lohpi teátheris. | https://beaivvas.no/imastalan-2022-cajalmas/ |
Subsets and Splits